seuraava »

[starless]

Lieneköhän vastausta saan, kun niin pitkään aikaan ei tähän ole kirjoiteltu, mutt kysyn kuitenkin! Niin, että mitenkäs tämä ihmeiden luominen rakkauden osalla, onnistuukohan sillä saralla?

[Casperiina]

Lieneköhän vastausta saan, kun niin pitkään aikaan ei tähän ole kirjoiteltu, mutt kysyn kuitenkin! Niin, että mitenkäs tämä ihmeiden luominen rakkauden osalla, onnistuukohan sillä saralla?

Ilmentäminen on rakkautta.  

Sallitko itsesi kokea rakkautta? Jos kyllä, niin sieltä se tulee jo.  

[dodobien84]

Törttöily. Mitä enemmän törttöilen ja saan luuta kurkkuun päiväelämässä, tapahtuu yöllä kummia. Viimeaikoina on ruvennut lepotilassa toistumaan jotain ihme juttuja joita en oikein tajua. Soi Elvis Presleyn "You were always on my mind" ja "Tuolta saapuu Charlie Brown" korvissa ja tuntuu että jokin jota ei voi koskea tai nähdä kutsuu luokseen.

Tuntuu niin pölvästiltä kun kuiskitaan että tänne suuntaan eikä tiedä minne on menossa... mutta mennäänpä kuitenkin. Ja törttöillään mennessä.

Taas näitä intuitionpoikasia.

[Tiigris]

Mulla on sellanen ihmeellinen järisyttävä (muuta rauhallinen, tyyni, luottavainen, kirkastunut) olo.
Sellanen että NYT minä sen ymmärrän, tästä tämä kaikki elämä alkaa.
Joka hetkestä. Uudestaan ja uudestaan.
KOKO AJAN on uusi mahdollisuus, mahdollisuus sulkea ovia ja avata uusia.

Tuntuu hyvälle, että elämä on niin antelias. 

[Kuuhilda]

Nyt kuulostaa Tiigris hyvältä niihin sun eilisiin mörköilyihin verraten 

[Tiigris]

  Tarvitsi käydä pohjalla päästäkseen vähän ylemmäs.. 

Mua ketutti eilen niinkin naurettava asia, että oon lihonut kilon. Se kuulostaa pieneltä, mutta kun tarkoitus on laihtua 7kg niin ei niitä kauheesti lisää tarvis tulla.
Sit jotenkin nyt tajusin, että oon koko viime viikon ollu liian pakkomielteinen tän laihdutusasian suhteen ja mun keho vastareaktiona pitää kiinni kynsin ja hampain niistä suojaläskeistään  kun yritän niitä epärakkaudellisesti ruoskia pois.

Mun tarvitsee oikeasti ensin hyväksyä itseni juuri näin tällaisena ja lempeästi sit antaa niiden kilojen mennä pois
heittää kaikki syyllisyys romukoppaan ja antaa kehoni löytää sille se mukavin, terveellisin ja sopivin paino
antamalla sille hyvälaatuista hyvää ruokaa ja harrastamalla mukavaa, iloa tuottavaa liikuntaa...

Ei hampaat irvessä pakko laihtuu, teen nyt 1000 vatsalihasliikettä-tyyliin..

[Casperiina]

Mulla on sellanen ihmeellinen järisyttävä (muuta rauhallinen, tyyni, luottavainen, kirkastunut) olo.
Sellanen että NYT minä sen ymmärrän, tästä tämä kaikki elämä alkaa.
Joka hetkestä. Uudestaan ja uudestaan.
KOKO AJAN on uusi mahdollisuus, mahdollisuus sulkea ovia ja avata uusia.

Mulla on muuten tänään ollut juuri samanlainen olo! Musta tuntuu, että joku on muuttunut, ei tällainen mielenrauha ole ennen näin helposti tullut.

Mä näen kyllä nämä kaikki "kolmannen ulottuvuuden" ikävät asiat, mutta ne ei vain enää tunnu yhtään niin todellisilta kuin ennen. Ikään kuin katsoisin niitä asioita ihan eri ulottuvuudesta, sieltä jossa tiedän, että kaikki on todellisuudessa täydellisen hyvin. Mä en samaistu siihen mitä näen, näen ne vain harhana, jonka voin luoda uusiksi. Aivan mahtava olo siis!  

[faerie]

Uudenvuoden aattona eli eilen tunsin olevani ihmeiden kehällä. 
Tapahtui monia asioita. Sain myös rohkeutta. Sain apua. Nuori nainen, oikea enkeli, lähetti tekstini lastenkirjakilpailuun piirtämiensä kuvien kanssa, kun en itse jaksanut. Siellähän ovat mukana. Jos ei siellä tärppää, voimme kokeilla muutakin. Oikea apu oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
"Salaisuus, joka istuu keskellä tietä" (Wayne Dyer)

Ihanaa kuulla, Suomityttö!!  Ei siitä kilpailusta ikinä mitään haittaakaan ole, ja muistahan sitten kertoa jos tärppäsi!!!
Itses tein eilen Uuden vuoden meditaation, tuntui että nyt saa taas vihdoin jatkaa eteenpäin pitkien taukojen jälkeen. Energinen ja hyvä olo.

[Päivi]

Luise Hay sanoo youtubessa olevassa 12 osasessa you can create your life-pätkässään, että Mitä kiitollisempi elämälle on , sitä enemmän kiitollisuuden aihetta se antaa.

Tän oon huomannu omassa elämässäni. Mitä enemmän tunnistan onnentunteen, kiitän elämää aina tulee uutta kiitettävää

myös se että visualisoin olevani jossain/saavani jotain meditaationkaltaisessa tilassa. Mähän oon vähä liian levoton kunnon meditaatioon ja tommonen varttin juttu iltasin ennen nukkumista toimaa paremmin (ehkä jos sitä tietoisesti harjottelis onnistuiski, mutta näin on hyvä)
Jos ajattelee että mitä haluaISI, on se sitten aina vaan tulollaan.. Pitää tuntea ja nähdä se niinkuin se jo olis olemassa/elämässä mukana.

[Tiigris]

Joo, kyl sen huomaa et kun on kiitollinen ja keskittyy siihen onnentunteeseen, se lisääntyy. Mä oon viime aikoina vetänyt itseeni vaan ihan hirveesti hermoilua ja ollut jopa jotenkin katkera joistain asioista ja huomaan niiden asioiden yrittävän ottaa musta vallan ja nujertaa viimesenkin toivon ja elämänmyönteisyyden. Siis en mä nyt missään ylivoimasessa ahdingossa ole, mut tarvii tosi paljon tsempata ja alkaa taas uskoo ja luottaa elämään ja olla kiitollinen.

Miten sitä joskus eksyykin vaikka on ollu hyvä draivi aiemmin päällä?
Miks sitä yhtäkkiä vaan antaa itsensä alkaa ajattelemaan negatiivis-sävytteisesti ja luovuttaa joidenkin unelmien suhteen,
leikkii olevansa välinpitämätön mut koko ajan pinnan alla kytee joku pettymyksen tunne?
No... Elämää......

Ehkä on aika vaan tehdä raakaa itsetutkiskelua ja heittää roskikseen joitain asioita ja alkaa puhtaalta pöydältä ja olla tyytyväinen siihen puhtauteen, tyhjään tauluun johon voi sit taas luoda jotain uutta. Lopettaa se vanhojen asioiden mässäily ja katkasta sellaset ajatukset, et en ansaitse tai pysty johonkin mikä tekis mut onnelliseksi.

[Ikitosi]

Viimeaikojen opinnot: :

Ota vastaan kaikki mitä tulee, ihan kaikki.
Löydä ongelmasta ei haaste vaan mahdollisuus.
Nosta ajattelusi maallisen ja emotionaalisen tason ylle, sielutasolle.

[Ikitosi]

Ihmeitä tuottavaa mielialaa roppakaupalla tän viikonlopun Silva-Telesiirto-kurssilta