Viime karkauspäivänä tunnen yhden lapsen, joka syntyi ystävälleni silloin, hankala alku oli ainakin ja levoton lapsi.
Ovatko he eräänlaisia väliinputoajia? Sitten aiemmin, kun itse olin nuori, oli parhaan ystävän pikkusisko kanssa karkauspäivän lapsi.
Myöhemmin häntä kiusattiin tosi pahasti koulussa jne. Vaikeuksia teini-iässä riitti enemmän kuin muilla, iso perhe jne. No voi olla että isossa perheessä, se äidin huomio väkisinkin aina jakautuu vähän eriävästi, joka jo psykologisesti muuttaa eri ihmisten persoonallisuuden rakentumista.
Varhaislapsuus leimaa vahvasti suuntaa kuitenkin jatkoelämälle, niin minullakin teki, vaikken ollut karkauspäivälapsi, eikä ollut edes karkausvuosi. Mutta muuten on aika kovat haasteet kartalla, chiron laskuakselilla esim yms.
Voiko olla perää kuitenkin siinä, että karkauspäivälapset olisivat väliinputoajia, etsivät paikkaansa, jollain tasoa erilaisia ja siitä kärsivät? Tavalla tai toisella?
Erittäin mielenkiintoinen aihe, varsinkin jos tuntee tämmöisiä. Ensi vuonna on karkausvuosi, eikös?