seuraava »

[sideman]

Sanskritin sana 'brahman' voi olla kieliopilliselta eli grammaattiselta suvultaan joko maskuliini tai neutri.
Muoto 'brahman' on ns. lemma eli "sanakirjahakumuoto". Tekstissä tuo muoto lienee mahdollinen
ainoastaan yksikön vokatiivina, eli erityisenä puhuttelumuotona, jollainen on myös mm. latinassa.
(Natiivit grammaatikot pitävät tuota muotoa nominatiivin erityistapauksena, mutta länsimaissa
sitä pidetään omana sijamuotonaan.)

Muoto 'brahma' on yksikön nominatiivi silloin, kun sanaa käytetään neutrisukuisena. Useimmiten
käännöksissä käytetään kuitenkin tuota lemmaa (brahman). Mahdollinen syy tuohon selvitettäneen
alempana. Siis jos näet sanskritinkielisessä tekstissä muodon 'brahma', voinet olla liki varma
siitä, että silloin viitataan 'brahmaniin' eli Absoluuttiin, kaikkialla läsnä olevan puhtaaseen henkeen,
joka vedaanta-filosofian mukaan on kaiken alku ja myös loppu (janmaadyasya yataH, BS 1.2.)

Esimerkkejä tuosta muodosta ovat mm. seuraavat:

brahma-suutraani (suutrat eli aforismit, jotka käsittelevä brahmania)

ayamaatmaa brahma : tämä aatman on brahman (eli yksilöllinen Itse on identtinen maailmankaikkeuden Itsen kaa).

sarvam khalvidaM brahma : kaikki tämä (koko mualima) on brahman(ia).

aham brahmaasmi (brahma + asmi): minä olen brahman.

Noh, muoto 'brahmaa' on maskuliinisukuinen yksikön nominatiivi (prathamaa vibhakti). Tällöin sana viittaa mm.
Brahmanin luovaan  aspektiin (brahmaa, luoja; vishnu, ylläpitäjä; shiva, hävittäjä). Syy siihen, että käännöksissä
käytetään muotoa 'Brahman' eikä 'Brahma' lienee se, että koska tuon sanan 'brahmaa' pitkä loppu-a olisi esim.
englanninkielisessä tekstissä kornin näkönen, 'brahmaa' typistetään muotoon 'brahma', jolloin se tiätysti on identtinen
edellä käsittelyssä olleen neutrisukuisen yksikön nominatiivin kaa. Jotta nämä eivät sekaantuisi, 'brahma' kirjoitetaan
muotoon 'brahman'. En tiedä onko tuo "virallinen" syy, mutta ainakin se tuntuu mielestäni loogiselta.