Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Yritin meditoida. Vahingossa. Muistaakseni  (Luettu 2494 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Pakolainen
Vieras
« : 10.12.2011 13:22:54 »

Yritin päästä itsetietoisuuden tilaan mikä on tuttu Havahtumisen ja Läsnäolon voiman kaltaisista kirjoista. En kuitenkaan päässyt millään vakaaseen olotilaan meditaation kautta, jossa ilman ajatuksia olisin saattanut purkaa negatiivisia tuntemuksiani ja ajatuksia, vaan harhaannuin aina. Moista ei aikaisemmin ole tapahtunut meditoidessani, mutta olenkin siltä elämänalueelta käytännössä keltanokka.

Lähdin kuitenkin tutkimaan meditatiivisin konstein, mistä kaikki johtui. Huomasin kokevani yhdeltä ainoalta aikaisemmalta kokemukselta tuttua ruumiista irtautumisen tunnetta; kohoamista. Pyrin menemään virran mukana, mutten päässyt matkaan. Yritin toistamiseen varsin lyhyen aikavälin sisällä toisessa tilassa, ja koin visuaaleja ns. lähtöyritykselläni. Näyt olivat kuin silmäluomien läpäisemä valo olisi muodostanut erilaisia suuntaa antavia kuvioita, sitten käärmeitä, lintuja, sammakoita ja muita varsin mystisiä eläimiä. Kyseistä päivää edeltävänä yönä olin esiintynyt epäkuolleena, ihmisenä (niin miehenä kuin naisenakin), krokotiilina ja haina, jota kutsuttiin valkohaiksi unessa mutta joka muistutti pikemminkin jättimäistä Lego-haita elävöitettynä.

En päässyt oikein mihinkään sitten kehostani, mutta kuviot tuntuivat kohdistuvan kolmannen silmän alueelle, kun katsettani silmät kiinni suuntasin.

Enkä ole koskaan matkaa tehnytkään, mainittakoon.
tallennettu
Pakolainen
Vieras
« Vastaus #1 : 14.12.2011 19:40:41 »

Tänks Aminthir Smiley Olen yleensä havahtunut tuntemaan koko kehoani paremmin ja sulkemaan ajatuksiani sitä myöten - ei niin päin että alkaisin irtautua pikkuhiljaa. Asenteeni ja ajatukseni eivät kokemuksen aikana eivätkä ylipäätään olleet "No niin, lähde nyt, irtaudu nyt" tai "C'mon do it, c'mon! Get to the spirit world" (kuvittele tuohon viimeiseen Arska-ääni). Olin pikemminkin tarkkailija siinä olotilassa. Ehkä sitten se, että niin kovasti halusin ymmärtää jokaisen osasen siitä tilanteesta ja olla kokemuksessa läsnä, pidätteli minua itsessäni. Hetkinen... Sitähän taisit tarkoittaakin? Hohohoo.

Jos seuraavaa kertaa tulee, ehkä pitäisi nauttia vain kyydistä.
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: