seuraava »

[sideman]

TM-Sidhi[1] -ohjelma sisältää parisenkymmentä suutraa Maharishi Patañjalin (n. 200 eaa??)
yoga-suutra -pläjäyksestä (joka koostuu kaiken kaikkiaan 196:sta suutrasta).

Nuo suutrat ovat YS:n kolmannesta osasta nimeltä vibhuuti-paada. Suutrain
soveltaminen käytäntöön perustuu meditaatiotekniikkaan nimeltä 'saMyama' (lausu
osapuilleen: sañjama). Tuo tekniikka "koostuu" kolmeast "vaiheesta"

dhaaraNaa  eli keskittyminen
dhyaanam eli meditaatio
samaadhi eli kontemplaatio (tuota käännöstä käyttää ainakin I.K. Taimni).

Kirjaimellisesti 'samaadhi' on synonyymi sanalle 'yoga' eli 'yhdistäminen' tai jotain.
(Kommentaattori Vyaasa: yogaH samaadhiH, jooga on samaadhi; sanskritissa kuten
esim. venäjässäin, olla-verbin preesensmuodot jätetään usein pois ellei niitä
haluta erityisesti painottaa.)

Yksi transsendenttisen meditaation siddhi-tekniikoista perustuu  vibhuuti-paadan suutraan
numero 32:

kuurma-naaDyaaM sthairyam.

Taimni kääntää tuon tälleen:

(By performing saMyama) on the kuurma-naaDii [naaDyaam on yksikön lokatiivi -- sidis]
[follows - sidis] steadiness.

Taimnin kommentista:

Kuurma is one of the well known varieties of praaNa and the particular nerve which
serves as its vehicle is called kuurma-naaDii. This variety of praaNa has obviosly
something to do with the motions of the body for by controlling it the yogi acquires the
power to make his body motionless. This control can be acquired, as usual, by performing
saMyama on the naaDii which is its vehicle. (Lienee sukua sille, kun esim. pitkälle
edistyneet karatekat kai kykenevät tekemään tuon saman menttaalisesti...)

Noh, sitten otsakkeen varsinaiseen aiheeseen: en ole harrastanut siddhi-tekniikoita
kuin satunnaisesti, koska, kuten on kai tullut jo muutaman kerran aiemmin
mainittua, koen tekniikan liian voimakkaaksi itselleni. Kenties sillä on jotain
tekemistä sen kaa, että "kärsin" mitä ilmeisimmin Aspergerin syndroomasta,
kuten vaikkapa Juice, Miina Äkkijyrkkä, Steven Spielberg, Richard Feynman,
mahdollisesti myös Albert Einstein, vaikka hänen elinaikanaan tuota diagnoosia
ei vielä ollut olemassakaan. (Juicen ketjupolttaminen muuten mitä ilmeisimmin
oli yhteydessä tuohon aspergeriin, vaikka kaikki ketjupolttajat tuskin ovat
"asseja".)

Tänä aamuna, kun oli vähän levoton olo, kokeilin makuulla tehdä tuota
kuurmaa (suomeksi kilpikonna). Yleensä siddhit tehdään omalla äidinkielellä; vain kuvernöörit
eli TM-opettajat tekevät ne sanskritiksi, mikäli olen oikein ymmärtänyt.
Sanskritin harrastajana olen kuitenkin viime aikoina käyttänyt siddhi-suutria
alkukiälellä, koska ne tuntuvat jotenkin luonnikkaammilta siten ne tehden.

Olen kärsinyt allergisesta nuhasta jo ties kuinka kauan. Lähes aina vähintääkin
jompikumpi sieraimista on miltei tukossa. Yllätykseni oli melkoinen, kun
huomasin ilman alkavan kulkea miltei esteettömästi nenän kautta senjälkeen
kun olin muutaman minsan "hokenut" kuurma-naaDii-a (partitiivi).
 
Tuohan ei tietenkään todista, että noilla kahdella seikalla (kuurmaamisella ja
allergisen nuhan oireiden hellittämisellä) oli mitään yhteyttä keskenään,
mutta on kiintoisaa kokeilla, josko tuo tapahtuisi miltei systemaattisesti
kuurmatessa. Kumma vain etten aiemmin ole tuohon kiinnittänyt huomiota.
Ehkä huomasin sen siksi, että allergiaoireet ovat viime aikoina olleet erityisen
hankalia. (En jaksa oikolukea tätä; typoja on luultavasti pilvin pimein...)

 


----------------------
1. yleisin veikkaus siitä, miksi Maharishi halusi tuon "virheellisen" kirjoitusasun, lienee
se, että noin kirjoitettuna se oli mahdollista rekisteröidyttää tavaramerkkinä; oikea
kirjoitusasu on tiätysti 'siddhi' < verbijuuri 'sidh' ja suffiksi 'ti', joka sisäisen sandhin
vuoksi muuttuu asuun 'siddhi', koska 'sidhti' olisi huomattavasti hankalampi iäntää.

[sideman]

Voi sinua, sideman, kun  on vaikeatajuista tuo sinun juttusi ja juuri sitä mitä tarviisin kun mulla on allergista nuhaa joka pitäisi saada pois. Kilpikonna-asentoon  minusta ei ole kun oon jo vanha ja kankee ja tuonkin hokeman oikeaa ääntämisasua voin vain arvailla. 

Ääntämisasu on lähestulkoon kirjoitusasun mukainen. Iso D-kirjain tarkoittaa ns. retrofleksista d-äännettä, mutta
mielestäni sen voi ääntää ihan kuin "suomalaisen" d-äänteen "tehon" paljon kärsimättä. Siis esim. 'kuurma' on
'kuuma' johon on "ympätty" r-äänne, ja 'naadii' on lähes kuin savolainen 'nauttiminen' kovassa nuhassa ja venytetyllä
i-äänteellä: (savolainen jalkapalloilija toiselle) Elä laakase, naadii-daan!

Tuota voi yrittää vaikka siten, että esim. joka toisen tai kolmannen uloshengityksen lopussa ajattelee ns. muina miehinä,
ikäänkuin kuiskaten itselleen: 'kuurma-naadii'. Luultavasti tuo ei kuitenkaan toimi kovin hyvin, ellei ole
erittäin rentoutuneessa tilassa. Tuon tilan kriteeri jooga-filosofiassa on se, että hengitys on hyvin "pientä",
eli optimaalisesti ollaan ns. neljännen praaNaayaaman tilassa, jossa hengitys on likimain pysähtynyt, mikä
osoittaa, että aineenvaihdunta on mennyt hyvin hitaaksi, ja mieli on tietynlaisessa perustilassa eikä
ns. vrittien "värittämä". Vertauksena voisi ottaa vaikkapa kirkasvetisen lammen, jonka pohjalle
näkee parhaiten, kun pinnalla on mahdollisimman vähän väreilyä eli "vrittiä".

Nuo eivät sitten ole "virallisia" ohjeita siddhi-tekniikan suorittamiseksi...

[sideman]

Tämä hassu juttu muuten tepsiikin vielä. Ei sitä aina arvaa mistä apu löytyy.  Sanoo hyväuskoinen selvänenäinen
Mutta miksi se nuha tottelee sanskriittiä eikä potijan omaa kieltä

Olen viime aikoina huomannut, että aina uutta hoitomuotoa kokeillessa
kannattaa ottaa huomioon mahdollinen plasebo-vaikutus.

En ole täysin selvillä, mikä 'kuurma-naaDii' itse asiassa on, mutta olettaisin
että se on jonkilainen kanava astraalikehossa, vastaten esim. akupunktion
meridiaaneja, tai sitten ei. Jopa tapauksessa 'kuurma' on yksi praaNan alalajeista,
ja tuo 'naaDii' lienee se kanava jossa 'kuurma' vaikuttaa/liikkuu??

Itsellekin oli täysi yllätys,  että sieraimet tuntuivat avautuvan kun tein
tuota kuurma-siddhiä.  Sen päätarkoitus lienee tuotaa mentaalinen/fyysinen
vakaus, tai jotain sentapaista.

En osaa sanoa, miksi sanskritinkielinen suutra
vaikuttaisi paremmin kuin omalla äidinkielellä "hoettu". En kuitenkaan
viitsinyt paljastaa tuon suomennosta, joka ei kylläkään ole likimainkaan
tarkka suomennos (tai mikä muu tahansa "kielennös"), vaan liittyy fyysisen kehon osaan joka lienee lähellä
tuota kanavaa.

Jos uskoo reinkarnaatioon, voi olettaa että alitajunta tietää tuon
merkityksen, mikäli on joutunut sanskritin kanssa tekemisiin
jossain aiemmassa elämässä. Siten voisi ehkä selittyä se, että alkukielinen
tehoaa paremmin kuin "käännös", jos tehoaa.

[sideman]

Mikäli kuurma-naaDii auttaa, lienee melko todennäköistä, että
kyseessä on lähinnä vasomotorinen nuha eli riniitti, eikä välttämättä
ainakaan yksinomaan alleginen nuha. Valitettavasti
suomenkielisessä wiki-artikkelissa ei ole mitään tuosta ilmeisesti
melko yleisestä nuhan muodosta.

Vasomotor rhinitis

Non-allergic rhinitis refers to runny nose that is not due to allergy. Non-allergic rhinitis can be classified as either non-inflammatory or inflammatory rhinitis. One very common type of non-inflammatory, non-allergic rhinitis that is sometimes confused with allergy is called vasomotor rhinitis,[11] in which certain non-allergic triggers such as smells, fumes, smoke, dusts, and temperature changes, cause rhinitis. There is still much to be learned about this entity, but it is thought that these non-allergic triggers cause dilation of the blood vessels in the lining of the nose, which results in swelling, and drainage. Vasomotor rhinitis can coexist with allergic rhinitis, and this is called "mixed rhinitis." (Middleton's Allergy Principles and Practice, seventh edition.) The pathology of vasomotor rhinitis appears to involve neurogenic inflammation[12] and is as yet not very well understood. Vasomotor rhinitis appears to be significantly more common in women than men, leading some researchers to believe that hormones play a role. In general, age of onset occurs after 20 years of age, in contrast to allergic rhinitis which can be developed at any age. Individuals suffering from vasomotor rhinitis typically experience symptoms year-round, though symptoms may be exacerbated in the spring and autumn when rapid weather changes are more common.[13] An estimated 17 million United States citizens have vasomotor rhinitis. The antihistamines azelastine and olopatadine, applied as nasal sprays, may both be effective for vasomotor rhinitis.[14][15] Fluticasone propionate or budesonide (both are steroids) in nostril spray form may also be used for symptomatic treatment.
[edit]Allergic