Tämän ketjun tarkoitus ei ole siis pohtia vain tuota minun karttaani, vaan tänne vuo tuoda ihmiset omia kokemuksiaan erilaisista haasteellisista vuosistaan ja miten se ap-kartassa näkyi. Itse en osaa katsoa mitään suurristejä tai muita vastaavia kuvioita lkartoista tai muutenkaan ehkä tulkita niitä niin kovin monipuolisesti, mut tarvitsee sanoa et koin aikamoisia ahaa-elämyksiä kun tos yksi yö tutkailin näitä menneisyyden ap-karttoja...
Oli vuos 2001 ja olin masentunut teini-ikäinen..
AP-kartalla
Skorpioni nousumerkkinä
ja
ovat
merkissä 2. huoneessa.
ja
perääntyvinä.
,
8. huoneessa on myös kova tungos; kuunsolmu, perääntyvä
,
,
,
,
ja
, kaikki kaksosen merkissä paitsi kuunsolmu rapu.
4. huoneessa
, lilith ja
, kaikki paitsi lilith perääntyvinä.. Cers kauriin merkissä, muut
6. huoneessa
ja pars fortunae yhtymässä asteen päässä toisistaan oinaassa, asteen päässä DC:stä.
7. huoneessa vesta härässä yksinään.
Kartassa vallitsevinta on mun näkemyksen mukaan noi miljardi 2. ja 8. huoneen välistä oppositiota, sekä tietenkin skorpioniteema, kun se on sekä nousussa ja sen alainen huone on täys tavaraa.
Eniten kartalla on tulta ja sen jälkeen ilmaa.
Tuona vuonna mun syömishäiriö oli pahimmillaan, minulla oli epäterve seksisuhde pari vuotta itseäni vanhempaan poikaan joka sitten lopulta petti minua, käytin paljon päihteitä ja yritin itsemurhaa kaksi kertaa (molemmilla kerroilla olin vahvasti humaltunut). Toisella kertaa yritin hukuttaa itseni mutta en pystynyt ja mut ongittiin sieltä järvestä pois, toisella kertaa otin alkoholin kanssa kourallisen isän sydänlääkkeitä, mutta mitään ei tapahtunut. Olin ilmeisesti oksentanut ne ulos, koska kaiken järjen mukaan niiden ois pitänyt aiheuttaa edes jotain. Koulussa oli tosi pahaa kiusaamista ja mikään ei ollut ennallaan sen järvi-shown jälkeen kun koko koulu siitä tiesi. Olin kännipäissäni hukannut kännykkäni, eikä isä suostunut ostamaan uutta, joten en pystynyt pitämään niihin vähiinkään kavereihini oikein yhteyttä. Olin todellakin siinä pisteessä, että millään ei ole enää mitään väliä, en muista koska olisin vihannut itseäni niin paljon kuin tuolloin. Muutaman karran myös karkasin kotoa tuona vuonna, kerran kävelin viereiseen pikkukaupunkiin 60km päähän ja menin jonkun vieraan aikuisen miehen luo pariksi yöksi ja liftasin kotiin. Toi oli ehkä elämäni järjettömin vuosi!
NO, mut sellaista se teini-ikä on!
Minkäslaisia kamalia vuosia teillä muilla on ollu?