seuraava »

[Ninsku_1]

Kysyisin tällaisesta asiasta mielipiteitänne...

Kävin syksyllä hyväksi mainitulla ennustajalla ("joka on tiennyt aina kaiken"). Näki että olen avopuolisoni kanssa menossa kihloihin ja pian naimisiin ja saisimme kaksi lasta parin vuoden päästä. Kuvaili mieheni luonnetta sekä omaa luonnettani jotka pitivät hyvin paikkansa. Tämä ennustaja näki myös että jossain vaiheessa tulee suhteeseemme "on/off" tilanne jolloin minulla olisi uusi mies mutta valitsisin elämän mieheni kanssa. Mutta ensin näki siis kihlat ja hyvinkin pian ulkomailla. Toinen ennustaja näki samoihin aikoihin samat asiat ja näki myös miehelläni olevan lapsettomuus ongelman (!) jonka mieheni oli saanut kesällä diagnoosina ja olimme ajatelleet lahjasiittöillä lasta jossain vaiheessa.

Jouluna erosimmekin aivan yllättäen, koska mieheni ei olekkaan varma tulevaisuudesta kanssani eikä tiedä suostuuko lapsettomuushoitoihin ja haluaako lapsia sittenkään kun ei omia voi saada. Jonkinlainen ahdistus paniikkireaktio selvästi ja halusi kylmettää tunteensa kohtaani jotta ei tarvisi käsitellä koko vaikeaa asiaa. Keskittyy nyt vain työtekoonsa ja pakenee siihen.

Soitin täällä auttajalistassakin olleelle selvännäkijälle eron jälkeen ja hänen mukaansa palaamme yhteen parin kuukauden päästä (eli maaliskuun aikana) ja tulemme saamaan lapsia ja menemään naimisiin. En enää usko näin käyvän koska mies ei hae apua ongelmiinsa vaan pakenee työtekoon.

Miksi kolme ennustajaa on väärässä? Tunnen mieheni eläneen kanssani monia elämiä ja hänen olevan sielunkumppanini. Voiko olla, että ennustajat näkivät sen mitä olimme suunnitelleet ennen inkarnoitumistamme ja sen olleen varmin tie elämässämme mutta mieheni päättäneenkin toisin? Mies ei hyväksynytkään ongelmaansa tässä elämässä vaikka olimme niin sopineet? Maailmassahan on vapaa tahto. Vai onkohan tämä tosiaan se "on/off" tilanne ja palaamme yhteen, mitä kyllä epäilen vahvasti... Onkohan minulle nyt jokin toinen yhtä hyvä parisuhde ja tie olemassa jos mies ei seuraakkaan yhteistä tietämme jonka olimme kenties sopineet?

Uskoakko enää ollenkaan tämän alan tietäjiin? Ja nämä oli vielä hyväksi tunnettuja eikä mitään "iltalehdestä poimittuja"... Saa antaa arveluja ja viestejä selvänäkijät jos jotain tunnetta saatte tilanteeseeni! Myös yksityisesti s-postilla jos haluatte (korvausta vastaan vaikka).

Mielipiteitä kehiin!

[Nemimonde]

Palaa ne sielun/elinkumppanitkin joskus takasin. Ittellä käv vähän samalla tavalla, mies läks ihan outojen selitysten kanssa ( Oli siis lähdössä, mutta anto jonni verran toivoa ja porkkanaa ja mie mänin sit ihan sekasin tommosista ristiriitaisuuksista ).

Mie sen kerran oon soittanu puhelinennustajalle, sanoi että näkee molemmilla suurta rakkautta ja tunteita toisiaan kohtaan, odota vaan ihan rauhassa ja anna miehelle aikaa, se itte ottaa suhun sit yhteyttä. No, mie noudatin neuvoa ja kyllä aika hyvin se routa porsaan kotiin ajo

Kyl mie uskon, että jos teidät on tarkoitettu yhteen, niin kyllä se mies vielä takaisin tulee. Joskus hetkellinen etäisyyskin lähentää, niin kummalta kuin se ikinä kuulostaakin. Yritä antaa aikaa ja tilaa miehellesi.

[Eklektikko]

Kukaan ennustaja ei voi nähdä mitään muuta kuin potentiaaleja eli todennäköisyyksiä, sillä kaikkien osapuolten vapaa tahto voi millä hetkellä hyvänsä muuttaa asiat niin, että jokin aivan muu vaihtoehto muuttuukin vahvimmaksi potentiaaliksi aiemmin nähdyn tilalle.

Kun selvänäkijä/ennustaja näkee jotain, hän näkee sen potentiaalin jonka toteutumistodennäköisyys on suurin. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan ainoastaan todennäköisin.  Muutoinhan eläisimme predestiaatiomaailmassa, eli maailmassa jossa ei ole vapaata tahtoa ja jossa jokaikinen teko on ennalta määrätty.

Ja tosiaan, nyt on vasta helmikuun alku, eli maaliskuun loppuun lähes 2 kuukautta. Kärsimättömyys voi muuttaa myös niitä potentiaaleja...

[Artemis]

Ennustukset eivät ole mikään absoluuttinen totuus. Jokaisella meillä on vapaatahto, me voimme toimia sen mukaan, me voimme ohjata elämäämme joka hetki. Ennustaja uskoakseni näkee vain joitain mahdollisuuksia, jotka voivat toteutua.

Minä olen tavannut parikin näkijää, joiden kertomukset ovat toteutuneet, eikä ne ole sellaisia joita minä voisin valita. Ne ovat liittyneet asioihin, jotka eivät ole valintani ulottuvissa.
Sitten huomasin hassusti, että muutama elämääni koskenut ennustus on toteutunut, vaikka en edes muistanut koko juttua. Vasta jälkikäteen tajusin

Ennustuksien mukaan ei tule elää, eikä uskoa sataprosenttisesti. Oma elämä tulee elää sellaisena kuin itse haluaa ja ennustukset ovat mielestäni hupia, mutta myös hyvä tapa kartoittaa mahdollisuuksia.
Eräs ystäväni on aika höpsö. Hän ihan oikeasti toteuttamalla toteuttaa ennustuksia, mutta se on hänen oma valintansa.

[Hiisitär]

Täällä mietiskeltiin, että missä on vapaa tahto, kun ennustusten mukaan elämä on mennyt sellaisia raiteita pitkin, ettei valinnan varaa ole ollut. Siihen kommenttina, että me teemme ennen syntymäämme sielunsuunnitelman. Se on tietynlainen punainen lanka / kartta, jonne on kirjattu meidän kehityksellemme suotuisimpia polkuja. Jos asia on erittäin, erittäin tärkeä oman kasvamisemme kannalta (esimerkiksi karma toisen sielun kanssa, jota ei nyt voi kiertää mitenkään), meidät ohjataan oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Synkronismi on yksi universumin työkaluista. Olen itse karmakausinani joutunut menemään sinne ja tänne, ilman vapaata tahtoa! Suunta on kuitenkin ollut aina oikea.

Yleensä me saamme meille sopivimmista teistä myös hyviä viboja - sydämen ääni kertoilee, mihin suuntaan kannattaisi mennä. Vapaalla tahdollaan saa sitten päättää noudattaako tuota vinkkiä vai haluaako jotain muuta.

Täytyy muistaa, että aikakausi on muuttunut rajusti esimerkiksi 10 vuoden takaisista energioista ja muutos jatkuu yhä. Kanssaluominen (eli sitä saat mitä tilaat) sekä vapaa tahto korostuvat entistä enemmän sen sijaan, että mentäisiin talutusnuorassa karman mukaisesti. Tämä on minun mielestäni yksilökohtaista, vastaten kullekin ihmiselle parasta etenemistapaa

Itse tulkintoja tehdessäni näen aina tämän hetkisen asian laidan ja siihen fiksuimman toimintatavan. Pariskunnista näen heti millainen suhde on ja kuinka kauan se kestää. Lapset näkyvät energiassa yleensä enemmin tai myöhemmin. Silti, mikään ei ole lukkoon lyötyä - vapaalla tahdollaan saa tehdä mitä haluaa, myös taistella itselleen parasta suuntaa vastaan, vaikka se ei järkevää olisikaan :

[trius]

Minä olen saanut uskomattomilta tuntuvia ennusteita ja usein ne ovat toteutuneet väkisinkin ja muistan ne heti kun ne ovat jo unholaan painuneita. Myös netitse olen saanut osuvia.
Valveilla voi monta asiaa kieltää, mutta avoimesti olen saanut hyvääkin osakseni.
Nyt vaan pähkäilen, miksi en ole jo muuttanut paikkakuntaa, mikähän tarkoitus tänne jämähtämisellä on? 

[Ninsku_1]

Kiitos vastauksistanne! Kiva että tänne on tullut keskustelua.

Ehdimme olla 3 v yhdessä ennen tätä eroa ja alusta saakka tunsimme toisemme sielunkumppaneiksi. Parisuhde oli hyvinkin harmoninen ja hyvä. Minä näin miehestä asioita joita hän ei ollut koskaan kenellekkään kertonut ja muistin viime elämämme yhdessä, tämä muisto tuli viime kesänä hyvin vahvana ja hämmensi myös miestäni. Vaistosin alusta saakka, että meillä tulee olemaan ongelmia lapsen saamisessa. Jonkinlainen intuitio kertoi minulle tämän vaikka emme edes yrittäneet vielä lasta. Painostin miestä menemään siittiötestiin ja hän meni siihen jotta saisin rauhan. Hämmästys oli hänelle suuri kun siittiöitä ei löytynytkään ja hän vain hoki "mistä tiesit tämän?!" Jostain alitajunnastani vain tiesin... Aluksi mies käsitteli asiaa hyvin mutta syksyllä hän vetäytyi omiin oloihinsa ja painostin häntä keskustelemaan asiasta. En koskaan uskonut eroavamme, niin vahvaa oli rakkaus välillämme. Kuitenkin ennen joulua mies kertoi vedet silmissä tarvitsevansa aikaa miettiä mitä haluaa tulevaisuudeltaan ja pyysi minua muuttamaan pois. 2 kk päästäkään hän ei tiennyt mitä haluaa joten erosimme tammikuussa. Emme ole olleet enää missään yhteydessä. Miehen vanhmemilta kuulin, että mies keskittyy nyt vain töihinsä ja pakenee ongelmiaan työn teolla.

En koskaan olisi voinut kuvitella jostakin miehestä tulevan minulle näin tärkeä. Tämä kriisi on toki ollut todella opettavainen ja laittanut minut väkisin kuuntelemaan intuitiotani ja elämää yleensäkkin. On ollut vaikeaa päästää irti ihmisestä jonka kanssa luulin eläväni lopun elämää. Ensimmäistä kertaa intuitioni ei kerro minulle mitään tulevaisuudesta. Olenkohan jossakin "tienhaarassa" jossa suunnitelmat eivät ole vielä selvät tai tehdyt? Olen varma, että meidän piti hyväksyä lapsettomuus ongelma miehen kanssa ja saada lapsia muilla keinoin, se olisi ollut oppiläksymme tässä elämässä. Mies on perfektionisti ja hyvin urakeskeinen jolle tämä "epätäydellisyys" on ollut todellinen shokki. Minä olisin hyväksynyt lapset lahjasiittiöillä tai jopa adoptiolla jos lahjasiitiöillä ei onnistu mutta en pysty hyväksymään etten saisi edes yrittää saada lapsia. Olen hyvin perhekeskeinen ja tunnen vahvasti että minulle olisi tulossa lapsia tässä elämässä.

Olipas pitkä vuodatus mutta tässä siis vähän taustaa... Ehkä mies ei hyväksykkään ongelmaa jonka hän itse oli valinnut ennen syntymistään ja valitsee nyt eri tien elämässään: keskityy vain uraansa ja yksinäisyys lisääntyy hänen elämässään joka on ollut aina taakkana hänellä. Toivottavasti minulle on sitten joku muu hyvä tie auki ja joku toinen jonka kanssa voin saada hyvän elämän vaikka alkuperäinen suunnitelma ei mennytkään miten piti...
Ehkä selvännäkijät näkivät tämän tien jonka piti olla se oikea tie mutta mies päättikin toisin...

[Eklektikko]

Olipas pitkä vuodatus mutta tässä siis vähän taustaa... Ehkä mies ei hyväksykkään ongelmaa jonka hän itse oli valinnut ennen syntymistään ja valitsee nyt eri tien elämässään: keskityy vain uraansa ja yksinäisyys lisääntyy hänen elämässään joka on ollut aina taakkana hänellä. Toivottavasti minulle on sitten joku muu hyvä tie auki ja joku toinen jonka kanssa voin saada hyvän elämän vaikka alkuperäinen suunnitelma ei mennytkään miten piti...
Ehkä selvännäkijät näkivät tämän tien jonka piti olla se oikea tie mutta mies päättikin toisin...

Tämä mahdollisuus sinulta on kuitenkin jäänyt huomaamatta:
Ehkä teidän molempien suunnitelmiin tätä inkarnaatiota varten kuului se, että kaikki kävi juuri niin kuin kävi.
Ehkä etsittekin sitä 'ei tämä ollutkaan se loppuelämän suhde' -kokemusta, ettekä sitä kokemusta että teistä tulisi pari.

Selvänäkijä näkee äärettömästä määrästä potentiaaleja vain sen joka on katsomisen hetkellä todennäköisin. Kaikki voi muuttua sen jälkeen ja jonkin muu potentiaali voi nousta syystä tai toisesta todennäköisemmäksi.

[Ave^^]

Miehelle voi olla kova paikka ettei hän tule koskaan (ehkä) saamaan omia biologisia lapsia. Siinä mielessä sen käsitteleminen on hänelle hankalempaa. Myös jos hänestä vielä tuntuu, että hän rajoittaa sinun elämääsi ja haluasi saada lapsia.
Pakko on vain yrittää ymmärtää, ja olla painostamatta. Ehkä kaikki on vain tullut liian kovalla voimalla ja liian nopeasti hänelle eteen? Ennen kuin hän itse omalla tempollaan olisi ollut valmis niitä käsittelemään.
Voimia. 

[Päivi]

mä nään asiat kuvina. kun kysyvät, miten joku menee, nään sen vastauksen tilanteina, tunnetiloina.  Pääpointtina on se, etten nää niitä, mitä kuulija ei oikeesti halua tietää, toisinaan tulee tunne ettei saa kertookkaan.

[Ave^^]

Ja kyllä se adoptoitukin lapsi on aivan yhtä oma kuin biologinenkin. Geenienjakoajattelu hiiteen.

*A*

Tuli mieleen, että kun jossain ketjussa mainitsin jonkun miehen sanoneen että jos ei saa omia lapsia, niin ei halua lapsia ollenkaan, ei halua adoptoida, ja kommenttia tuli samantyylisistä ajatuksista muiltakin miehiltä. Tietenkään ei voi yleistää jokaiseen mieheen, huomautukseksi nyt ainakin näin ketjun aloittajan tilannetta ajatellen. Mutta ajatuksena, voiko tosiaan olla vielä sellainen jossain määrin läsnä, että miehellä ei ole niin hoivaamisviettiä, ja ainoastaan omien biologisten lasten hyvinvointi kiinnostaa, jopa niitäkin tilanteita on että kun on saanut selville ettei lapsi olekaan oikeasti oma, kiinnostus kasvatukseen lopahtaa? Onko tämä ajatusmalli siis jossain määrin yleisempi miehillä? Toki on monia niitä miehiä, jotka pitävät jopa naisystävänsä edellisen miehen kanssa saamia lapsia yhtä tärkeinä kuin olisivat omia.

[Ave^^]

Totta, tässä asiassa on mielipiteitä moneen suuntaan, ja hyvin merkityksellisiä jokainen. Ei mitenkään helppo asia. Omalla kohdallani olen joutunut käsittelemään vasta sen, että on todennäköistä että minulla on aika vähän hedelmällistä aikaa. Se, miltä asiat tuntuvat sen jälkeen, en ole vielä kokenut. Jokin vetää myös sille puolelle, että haluaisi antaa rakastavan kodin sijoituslapselle. Jokin vetää sille puolelle vaikka omiakin lapsia siunaantuisi vielä. Menee hieman off-topikiksi jo kuitenkin. 

[Ninsku_1]

Niin, meille molemmille tämä lapsettomuus asia tuli kamalana shokkina koska emme olleet vielä lasta halumassakaan. Aina puhuttu vain "joskus sitten"- Mutta intuitioni kertoi miehessä olevan "vian" ja olinkin oikeassa. Minäkin olen siis joutunut nyt hyväksymään sen, että mieheni (nykyään ex) kanssa emme saisi biologista yhteistä lasta ja se oli kamala ajatus. Silti hyväksyin hiljalleen asian ja keskityin auttamaan ja tukemaan miestäni. Miehelleni on ehkä vieläkin vaikea ajatus hyväksyä toisen miehen siittiöt , koska on perfektionisti ja aina elämä on mennyt "piirrustusten mukaan" ja hän on hyvin urakeskeinen joten se perhe ei ole alunperinkään ollut ainoa elämän haave. Näillä näkymin ei siis tule hyväksymään ajatusta perheestä ja minun on jatkettava matkaa erillään.

Tänään koin todellisen yllätyksen kun tämä ex laittoikin hyvää ystävänpäivää toivotuksen tekstiviestillä. Hyvin neutraalin. Vastasin neutraalisti takaisin. Kyllä tuo sattui kun on yrittänyt päästää irti jo pari kuukautta eikä halua kuulla toisesta mitään jotta ei saa mitään turhia toiveita. En tiedä miksi mies sen viestin laittoi ja mitä hänen päässään pyörii.

[Artemis]

Mielestäni juuri se, että hyväksyy ennustajan sanat varmana totena, on kuin alistuisi elämään jonka joku muu sinulle sanelee.
Mielestäni aina, aina, tulee miettiä mitä haluaa. Esimerkiksi minulle on useampikin ennustaja povannut lapsia, joita en aio hankkia todellakaan.

Sen sijaan jotkut asiat ovat toteutuneet, joihin minulla ei ole vaikutusvaltaa, kuten läheisteni tekemät omat valinnat.
Olen myös huomannut jälkikäteen, että kappas, ennustaja kerran ennusti minulle, että tulen asumaan sen ja sen tyyppisessä asunnossa ja itseasiassa muuttaessani hiljattain tajusin, että nappiin oli mennyt vuosien takainen ennustus

Jokatapauksessa elämäänsä on elettävä kuten haluaa Liian sokeana ei pidä mennä ennustusten mukana, etenkin kun kaikenmaailman huijareita on maailma pullollaan. Pitää luottaa omaan intuitioon myös.