Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Jooga, osa 1  (Luettu 2686 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« : 25.03.2012 11:02:32 »


(Kun näin pyhisin pörssi ei ole auki, täytyy keksiä aamuisin jotain ajankulua,
joten ajattelin tässä yrittää naputella jotakin aiheesta "jooga"...)

Aluksi on syytä unohtaa se mielikuva, mikä useimmilla "lännessä" lienee joogasta (yoga),
eli se on useimmiten kai venyttelytyylistä voimistelua, jonka tarkoituksena
lienee mm. rentouttaa sekä fyysisesti että menttaalisesti.

Alunperin yoga kuitenkin oli yksi kuudesta intialaisen filosofian ortodoksisesta koulukunnasta,
mikä tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että yoga-koulukunta hyväksyy veda-kirjallisuuden
auktoriteettiaseman, mitä esim. buddhalaisuus ei tee.

Nuo kuusi koulukuntaa ovat

1. nyaaya
2. vaisheSika
3. saaMkhya
4. yoga
5. puurva-miimaaMsaa
6. uttara-miimaaMsaa eli vedaanta

Käsittääksemme nuo tavallisesti "paritetaan" siten, että
1. ja 2. muodostavat parin, samoin 3. ja 4. kuten myös
5. ja 6.

Mielikuvamme saaMkhyasta on sellainen, että se vastaa länsimaissa
lähinnä kenties fyssaa ja kosmologiaa. MahariSi Kapilan (= apinanvärinen)
saaMkhya-suutrain eka aforismi männöö näinikkäästi (väliviivat lisätty
lukemisen helpottamiseksi):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa prakRtiH prakRter mahaan
mahato 'haMkaaro 'haMkaarat pañca tanmaatraaNy-ubhayam indriyaM
tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani puruSa iti pañca-viMshatir gaNaH.

Tuo siis luettelee saaMkhya-filosofian 25 kategoriaa hienoimmasta
karkeimpaan, paitsi että hienoin kategoria, prakRtista eli kolmesta
guNasta alunalkaen muodostuvasta materiaalisesta tai ilmenneestä
universumista täysin erillään saaMhkyan mukaan oleva puruSa eli
puhdas henki tai puhdas (pelkkä, itseensä viittaavaa, sisällyksetön)
tietoisuus mainitaan viimeisenä 25:n (pañca-viMshati: viisi-kaksikymmentä)
joukosta (gaNa).

Yoga-koulukunnan voidaan ajatella olevan saaMkhyan pragmaattinen
aspekti, tai mikä lie, eli sen painopiste lienee saaMkhyan ideain
soveltamisessa käytäntöön ihmisen henkisen nopeuttamiseksi kohti
ns. valaistumista. Niinpä yogaa joskus kutsutaan "seshvara-saaMkhya'ksi"
(sa + iisvara-saaMkhya, eli teistinen saaMkhya: sa + iisvara = kera Herran
eli jumalan; huom: sanskritissa e-äänteet lausutaan aina pitkänä, koska
ne diakronisesti eli kielihistoriallisesti edustavat diftongia 'ai'.)

Valaistumisen korkeimmasta asteesta käytetään  yoga-suutrassa termiä
'kaivalya', joka voidaan kääntää vaikkapa sanalla 'erillisyys', mikä viitannee
erittäin vahvaan kokemukseen siitä, että prakRtilla eli materiaalisella
maailmankaikkeudella ja puruSalla eli "sielulla" ei ole minkään valtakunnan
tekemistä keskenään, vaikka prakRti (dRshya, "näkyväinen")  onkin "puruSaa varten", sen vapautumisen
jälleensyntymisen oravanpyörästä mahdollistamiseksi:

prakaasha-kriyaa-sthiti-shiilaM bhuutendriyaatmakaM bhogaaparvargaarthaM dRshyam.

"Nähty" on luonnostaan kirkas, toimiva ja lepäävä [viittaa kolmeen guNaan: sattva,
rajas ja tamas - sidis]; sen olemus on elementit ja aistit,
ja sen tarkoitus on kokemus ja vapautus. (Måns Broo)

Yoga-koulukunnan tärkein opus on MaharSi Patañjalin (n. 200 eaa?) yoga-suutra,
vajaasta 200:sta (useimmissa laitoksissa kai 196) suutrasta eli aforismista
koostuva, neljään osaan jaettu, alunperin ulkoaopittavaksi tarkoitettu pläjäys,
joka jakaantuu neljään osaan (paada):

1. samaadhi-paada
2. saadhana-paada
3. vibhuuti-paada
4. kaivalya-paada

Noh, tuon opuksen toinen suutra määrittelee, mitä yoga on Patañjalin mielestä:

yogash citta-vRtti-nirodhaH.

Esimerkiksi Måns Broo kääntää tuon tälleen:

Jooga on mielen toimintojen pysäyttämistä.

Kirja Idän filosofiaa:

Jooga on mielen (citta [lausu: tshitta - sidis]) toimintojen pysäyttämistä.

Taimni:

Yoga is the inhibition of the modifications of the mind.

Muistaaksemme kommentaattori Vyaasa toteaa jokseenkin lakonisesti:

yogaH samaadhiH (jooga on samaadhi, eli meditaation syvin aste; sanskritissa
kuten esim. myös venäjän kielessä olla-verbin preesensmuodot jätetään useimmiten
pois, ellei niitä syystä tahi toisesta erityisesti haluta korostaa...)
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: