Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Harrasteneuvo, kamppailua itsensä kanssa  (Luettu 4991 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« : 25.05.2013 20:47:24 »

Kiitos kaikille mitä loistavimmista avuista liittyen talouskysymykseeni! Kaipaisinkin nyt ulkopuolista neuvoa omien korttieni tueksi. Aiheena on uusi harrastus. Aloitin kamppailulajin harrastamisen vuoden alussa. Tunneilla on mukavaa ja ryhmä on erittäin pieni. Meillä ei ole erillistä alkeisryhmää vaan kaikki minusta alkajasta aina mustan vyön tason harrastajiin treenaavat keskenään toistensa kanssa. Kaikki harrastajat ovat mukavia, samoin opettajat.

En kuitenkaan ole päässyt tunneille läheskään niin usein kuin ajattelin ja mitä pidempiä taukoja välissä on, sen kovemmaksi nousee taas kynnys mennä tunneille - erityisesti, kun tunnit ovat sekatunteja. Tulee olo, että tämmönen rapakunnossa oleva pallero pyörii vaan siellä muiden jaloissa :Smiley Asioita ei harjoitella, vaan ruvetaan tekemään kylmiltään muiden kanssa (koska sitä alkeiskurssia ei ole, tällä hetkellä alkeisilla on minun lisäksi vain yksi muu henkilö, jolla on myös hankaluuksia päästä tunneille töiden takia).

Eli, mitä tahansa neuvoa tähän, se olisi hyvä. Jatkaa, ei jatkaa, tsempata jotenkin, jatkaa samaan malliin...?

Lähinnä siis yleistä neuvoa ja keskusteluapua sillä, että joku muu tutkii tätä asiaa korteilla tai intuitiolla itseni lisäksi. Se helpottaa!

Kiitos!
tallennettu
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #1 : 26.05.2013 21:26:59 »

No, päivän treenit meni ihan OK mutta ymmärrettävästi opettaja oli pettynyt, etten ole päässyt tunneille tarpeeksi usein eikä minulla ole vielä ollut varaa ostaa treeniasua :T
tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #2 : 26.05.2013 21:35:55 »

Mut eiks ne kaikki muutkin ole aloittaneet samalla tavalla, palleroina pyörimällä siellä?
Mitäs, jos keskustelisit näistä ongelmista ja tunteista ihan reilusti sen ohjaajan kanssa? Se vois osata parhaiten sanoa sulle mitä kannattaa, vai eikö kannata, ja jos sillä on penseä asenne siihen miten pääset paikalle ja kuinka paljon voit panostaa, niin sekin kertoo jo jotain..mutta sanoit, että hän on mukava.

Jatka ja juttele ja selvitä, ja panosta sitten jos olet aivan varma että haluat niin tehdä.
Olen AthaMaarit, mulla on asiat näin, riittääkö se, kannattaako vai eikö kannata? Saat joko kannustusta ja tukea, tai sitten jotain ihan muuta, mut koeta vielä-
tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #3 : 27.05.2013 09:58:00 »

Itsekin taistelulajia harrastavana haluan heittää muutaman pointin:

On opettajan ammattitaidottomuutta, jos hän antaa pettymyksensä sinun treenaustahtiisi näkyä. Tämä voisi olla vakava keskustelun aihe opettajan kanssa: Kun kerrot että vaihtoehdot ovat se, että treenaat kun pääset treeneihin tai et treenaa ollenkaan, niin ehkä se hieman valaisee asiaa opettajalle.  Wink On aivan mahdollista treenata vähän harvemminkin, edistyminen toki on silloin hitaampaa, mutta ongelma on tällöin opettajan kärsimättömyydessä/turhassa oppilaiden kautta toteututetussa kunnianhimossa, ei suinkaan sinussa.

Lainaus
Asioita ei harjoitella, vaan ruvetaan tekemään kylmiltään muiden kanssa (koska sitä alkeiskurssia ei ole, tällä hetkellä alkeisilla on minun lisäksi vain yksi muu henkilö, jolla on myös hankaluuksia päästä tunneille töiden takia).

Kannattaa säätää asennetta: Se 'kylmiltään' muiden kanssa tekeminen on myös ihan vaan harjoittelua. Vai laitetaanko sinut kylmiltään ottamaan oikein kilpailumatsia muiden kanssa? Ja jos tuntuu siltä, että johonkin/joihinkin asioihin tarvitsisit lisäharjoituksia/alustavia harjoituksia/yksin harjoittelua, on taas kerran opettajan velvollisuus sekä huomata se aivan oma-aloitteisesti, että myös antaa sitä. Se, ettei ole erikseen alkeiskurssia on aina seuran oma päätös ja he ovat sen seurauksista vastuussa, kuten myös siitä että aloittelija joka treenaa edistyneempien kanssa saa riittävästi tukevaa opetusta sellaisessa ympäristössä.

Lajissa jota treenaan on seuramme pienempien paikkakuntien harjoituksissa ihan sama meininki, eli ei ole erikseen alkeiskursseja - se on järkevää silloin kun paikkakunnan pienuuden vuoksi alkeiskurssilaisia olisi vain juurkin 1-3 kpl tms. Tämä asettaa SUURIA vaatimuksia opettajalle, jonka on todella koko ajan otettava huomioon se, että joukkossa on porukkaa joka tarvitsee ehkä valmistavia harjoitteita tai tukevia harjoitteita voidakseen harjoitella sitten muiden kanssa asioita. Meidän seurassamme nämä pienempienkin paikkakuntien edistyneempien kanssa treenanneet aloittelijat ovat olleet ihan tyytyväisiä.

Lähinnä minusta kuulostaa, että opettajasi ei ole paras mahdollinen ja/tai ei osaa suhtautua tällaiseen sekaryhmään oikealla tavalla. Treenipuvun hankkimattomuudesta naputtaminenkin on täysin asiatonta: Meillä on osa porukasta alkeiskurssin vyökokeessakin vielä verkkareissa ja vasta sen alimman vyöarvon suorittamisen jälkeen aletaan vihjailla, että sen puvunkin ehkä voisi pikkuhiljaa hankkia. Ja ihmisten henk.koht. taloudelliset ongelmat otetaan huomioon, puvun voi hankkia sitten kun siihen on varaa. Ja sitähän ei välttämättä kannatakaan hankkia ennen kuin on sen alin vyöarvo suoritettu ja/tai on jokinlainen tuntuma siihen että haluaa jatkaa lajia, eli hankinta olisi myös tarpeellinen eikä turha.

Ja sitten vielä yksi kysymys:
Onko laji jota treenaat sellainen, jossa myös kilpaillaan? En siis tarkoita sitä, että kaikki kilpailisivat, vaan sitä onko laji sellainen että ne jotka niin haluavat, voivat kilpailla? Jos vastaus on kyllä, tämä vaikuttaa ihan kaikkien treenaamiseen esim. juurikin siten, että opettajat saattavat siirtää omaa kunnianhimoaan seuran menestymisessä niihinkin oppilaisiin, joita ei edes kiinnosta kilpailla. Tämä opettajasi pettymys treenaustahtiisi kuulostaa juuri sellaiselta asenteelta, sen vuoksi kysyn.

Itse treenaan lajia, jossa ei kilpailla, ei opeteta edes voittamista, vaan ainoastaan hengissä selviytymistä. Se näkyy mm. juuri sellaisena asenteena, että ihmiset saavat treenata omaa tahtiaan, koska eri ihmisillä on eri tavoitteet ja seuralla ei ole mitään kilpailuissa menestymisen paineita.

(Ja jos päädyt siihen että haluat vaihtaa lajia, voin suositella omaani yksityisviestinä, meillä on rento asenne, aloittelijoista pidetään hyvää huolta olipa alkeiskurssia tahi ei ja lajissa ei siis kilpailla.)
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Hiisitär
Moderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 5323



Profiili
« Vastaus #4 : 27.05.2013 14:29:58 »

Kiitos vastauksista! Meillä on kaksi opettajaa, mies ja nainen,  joista nainen on huomattavasti kohteliaampi ja tiedustelee meiltä oppilailta usein onko tehty sarja sopiva vai haluammeko tehdä sitä vielä lisää. Hänen tunneillaan pidetän myös lyhyet juomatauot. Tämä miesopettaja on edelleen mukava ja humoristinen, mutta vaativampi. Ehkä opettanut enemmän miehiä ja pääasiassa lajeja, joissa mennään ja mennään täysillä se koko saliaika  Wink Naisopettaja on tämän kyseisen lajin alkuperäinen ammattilainen, kun miesopettajalle tämä on uusi aluevaltaus, ilmeisesti kuitenkin ihan monen monen vuoden takaa. On mahdollista, että opetustyyleihin vaikuttavat molempien erilaiset historiat kamppailulajien ja opettamisen kanssa. Ilmeisesti he eivät myöskään ole eivätkä voi olla ihan jokaisen oppilaan jokaisen edistymisaskeleen kanssa ajan tasalla samalla tavalla, joten miesopettajakin voi luulla minun olevan pidemmällä - tai ajattelee, että pitäisi olla pidemmällä, joka on tietysti hänen henkilökohtainen ongelmansa. Luullakseni miesopettajalla on lajitausta, jossa edetään hyvin nopeaan tahtiin ja opiskelija sitoutuu treenaamaan ainakin 3 kertaa viikossa. Tämä voi varmasti vaikuttaa hänen ajatteluunsa siitä, miten tämän hänen opettamansa toisen lajin opiskelijoiden pitäisi treenata ja kuinka heitä tulisi opettaa.

Lajissa kilpaillaan, tosin kisoja ei järjestetä ollenkaan Suomessa, koska kyseessä on marginaali, hiljalleen nouseva laji. Täältä mennään lähimaihin kisoihin. Tunneilla pidetään kuulemma joskus vapaita otteluharjoitteluita ihan sitä ajatellen, että saa vähän treeniä kisoihin. Minua kilpaileminen ei kiinnosta, mutta luulen sen olevan tietynlainen vaatimus vyöarvoissa etenemisen kanssa. Tai siis en osaa ajatella kilpailemista vielä näin aikaisessa vaiheessa, ehkä kun taitoa karttuu uskaltaa lähteä kisoihin.

Minulla on vähän kahtiajakautunut tunne tätä lajia kohtaan. Toisaalta jokaisella tunnilla on aina ollut kivaa ja omasta mielestäni opin nopeasti ottaen huomioon miten harvoin olen päässyt tunnille - pari kertaa liikesarja läpi ja se on takaraivossa muistissa. Lisäksi pyysin opastusta puhtaalta rakkaudentasolta tyyliin "haluaisin aloittaa kamppailulajin, jossa on sitä, tätä, tuota, toimitaan näin ja noin ja joka maksaa tätä ja tuota. Mitä suosittelette?" ja seuraavana päivänä laji tuli vastaan. :Smiley Sitä ennen olin yrittänyt löytää omaa lajia pitkään enkä päässyt kursseille, joita mietiskelin (mm. tai chi)
Toisaalta tulee välillä liian kova stressi siitä, että murehtii tuottaako pettymyksen tai aiheuttaako hankaluuksia ryhmälle omalla tahdillaan. Plus en ole liikunnallinen ihminen ja minulla on vain negatiivisia kokemuksia liikunnasta ja ryhmätyöskentelystä - näitä työstän pois paraikaa lajin kanssa. Omien korvien välissähän tämä on. Uskon myös, että elämäni samuraina punkee nyt esiin niin, ettei tule sitä "olen ollut hyvä, osannut käyttää asetta,  nyt en osaa edes liikuttaa jalkojani oikein".

Olen yrittänyt pitää yllä asennetta, että jos minun tahti häiritsee tai minun kanssa treenaaminen häiritsee edistyneitä, se on heidän ongelmansa, ei minun. Jos taas annan muiden ja omien huolieni häiritä minua, se on minun ongelmani, ei muiden.

Treeniasuun yksi harrastajista vinkkasi, että voin halutessani hankkia mustat housut ja valkean paidan, jolloin sulaudun ainakin värien puolesta massaan. Se kuulostaa ihan mukavalle idealle jatkoa ajatellen.

Uusia lajeja saa suositella aina Wink
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: