Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Vakava Masennus  (Luettu 13772 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
täysikuu
Astroholisti
*****
Viestejä: 1591


Elämä on seikkailu


Profiili
« Vastaus #15 : 05.02.2006 21:50:48 »

Hei

Kun on oikein masentunut ei jaksa mitään. Hyvä, että olet olemassa hänelle kongreettisesti. angel
Laita illalla vaikka tekstiviesti viimeiseksi ja kysele varoen kuulumisia päivisin. Tuputtaa ei saa, se voi todellakin pahentaa asioita.
Jos hän on tyyppiä, joka voisi kirjoittaa, siitä voisi olla hänelle hyötyä. Kun vaan alkuun pääsee..
Käykää joissain sellaisissa paikoissa hänen kanssaan, josta hän saa voimaa. Ota varoen selvää siitä, tai jos tiedät hänen rakastavan jotain teatteria, musiikkia......käykää kuuntelemassa ja katsomassa.
Monesti taivaan katseleminen rauhoittaa ja tekee keventyneen olon. Tutkikaa tähtiä ja muistelkaa mukavia asioita, surullisiakin.
Se ulkoilma niinkuin edellä on tullutkin, on tärkeä coolsmiley

Jos ihmispaljous ahdistaa, menkää tosiaan yöllä ulos, hiljaisella ja rauhaisella hetkellä. Naurakaa, jos vain suinkin saatte aiheen, ja jos ei keksi se!

Oikein paljon rakkaita parantavia ajatuksia smitten
tallennettu
meruska
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 651


Profiili
« Vastaus #16 : 07.02.2006 16:04:26 »

Kiitos Kaunis Elämänilo ja Artemis,
On todella huijentavaa saada näitä vastauksia. Haluaisi tehdä niin paljon ja voisi auttaa kaikilla mahdollisilla keinoilla, vaan kuten Elämänilo totesitkin parantumisen halu pitää lähteä masentuneesta itsestä. vaikea tietää rajoja, ettei huseeraa ja tarjoa näitä vaihtoehtoja liikaa... Itsekin tiedän kyllä olevani aika vahvatahtoinen ihminen ja halu parantaa on myös aikamoinen, niin pitää yrittää olla myös pehmeä ja ehkä enemmäinkin myös kuuntelia ???Vaikea tilanne ja vaikeaa löytää tasapainoa.. Kuinka pitkälle toista auttaa vai antaako tilaa toisen  kasvattaa omaa parantumistahtoaan... Toki olen kertonut hänelle että olen aina, aina läsnä, eikä sellaista vuorokauden aikaa tai asiaa ole etteikö minuun voisi yhteyttä ottaa.

Kiitos, otan tukea ja neuvoja edelleen mielelläni vastaan, myös omia kokemuksianne olisi mielenkiintoista kuulla lisää...

Uskoen, toivoen, luottaen,
henJa

Ystävälläsi on mahtava ystävä! Itselläsi vaikuttaa olevan realistinen ote tilanteeseen. Älä vain unoda itseäsi asioiden edetessä. Jos vastoinkäymisiä tulee, unohda istesyytökset. Sinä teet minkä pystyt mutta muista oma elämäsi.

Itselläni on ystävä, jolla vastaavanlaisia ongelmia. Yritin auttaa. Tilanne kaikesta huolimatta paheni pahenemistaan. Ystäväni oli kuin musta-aukko joka imi minut tyhjiin, lopulta oli pakko päästää irti, jotta itse säilyisi terveenä. Ja loppujen lopuksi kävi ilmi valheiden verkko jonka ystäväni oli punonut... Onneksi en juuttunut vaan pystyin jatkamaan eteenpäin.

Onnea matkaan.
tallennettu

Taivasta katsellen ja ihmetellen
ninna
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 1


Profiili
« Vastaus #17 : 07.02.2006 19:23:49 »

Vakavassa masennuksessa ei ole kyse mistään leikin asiasta. Sen tiedän sairastuttuani itsekin v. 2001. Sen jälkeen olen kaksi kertaa vaipunut tummiin vesiin, mutta en kuitenkaan kovin syvälle. Kerran sairastettuaan tajuaa milloin pitää hakea apua.

Itse tarvitsin parantuakseni sekä lääkehoitoa että terapiaa. Mitään vaihtoehtoista hoitoa hakemaan minulla ei ollut voimia. Löysin kuitenkin toipilasaikana harrastuksen, pilkkimisen keväisellä jäällä. Aurinko, oma rauha ja hiljaisuus antoivat minulle todella paljon.

Ystävällesi et voi mitään pakolla syöttää, voit vaan olla ja auttaa jos hän on valmis apua ottamaan vastaan. Jos hänen elämässään on "rajoittavia" tekijöitä, esim. lapsia, voit auttaa hoitamalla heitä ja antamalla ystävällesi omaa aikaa tehdä sitä mikä hänestä tuntuu hyvälle ja tarpeelliselle.

Minä ainakin masentuneena koin ahdistavaksi mennä ihmisten ilmoille. En käynyt kuukausiin kenenkään luona, kaupassa kävin kiireesti toivoen ettei kukaan halua jutella kanssani. Joten jos ystäväsi ei tunnu haluavan seuraasi, kyse ei ole sinusta, vaan masennukseen liittyvä piirre. Voit auttaa häntä myös hoitamalla ihan tavanomaisia asioita, kuten esim. kaupassa käynnin.

Voimia ja tsemppiä. Älä piinaa itseäsi, vaan auta siinä missä pystyt.
tallennettu
nataraja
Kohtuuastroilija
**
Viestejä: 104


On matkustettava pitkä matka, syvälle sisimpään.


Profiili
« Vastaus #18 : 09.02.2006 21:16:00 »

Hei! Heti aluksi haluan toivottaa sinulle voimia  Smiley Muutama vuosi sitten kun itse masennuin ja sairastuin bulimiaan, olin yksin. On tärkeää, että ystäväsi tietää sinun olevan tukena.

Haluaisin puhua tuosta ravintopuolesta, joka ainakin itsellä oli yksi vaikuttavista tekijöistä. Parannus lähti tästä(kiitos äitini) : Menin ravintoterapeutin puheille, laadimme syömiseni kokonaan uudestaan. Sitä ennen tein puhdistuskuurin Metoddraine Detox- nesteellä, sitä löytyy melkein joka luontaistuotekaupasta. Se poistaa kuonat elimistöstä.

Tietenkin ruokavalion lisäksi on tärkeämpää palauttaa itse elämänilo, mutta itse en olisi ilman tuota päässyt ranskanleipä, eläinrasva,pizza..ruokavaliostani koskaan irti.

Voimia sinulle ja ystävällesi  angel
tallennettu

Elämässä ei ole pahaa, on vain asioita joista meillä on tilaisuus ottaa oppia. Se, että käyttääkö tilaisuuden, on oma valintamme elämämme matkaan...
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry: