En tiedä miksi tulin tänne, mutta ystäviä ei enää ole, sillä en ole itse jaksanut pitää yhteyttä eivätkä hekään pidä. Olen täällä joskus nuorempana lueskellut foorumia.
Olen jaksanut vuosia ja vuosia taistella sairauksien sekä lasten että oman, sekä hyvin hankalan parisuhteen kanssa . Minulla on monta pientä lasta ja oma yritys. Nyt jouduimme hiljattain muuttamaan omasta talosta vuokralle välimatkan takia.Ero tuli. Velkaa on paljon, kaikki velat minun nimissä ja nykyinen talo on hometalo, joudumme muuttamaan taas.
Miehestä en pääse oikein eroon, meillä on liian vahva yhteys. Mutta arki ei suju. Taas hän ymmärsi minut väärin ja hänen puolustus on aina hyökkäys. Jos sanon pienen asian , joka minua vaivaa, häneltä tulee vastaan ryöpytys, ja en jaksa enää ottaa sitä vastaan. Hoidan työt ja lapset, mutta nyt itku ei ota loppuakseen. Pelkään tosi paljon että sekoan ja langat irtoaa mun käsistä.Minulla on liian monta rautaa tulessa , mutta se on ainoa keino selviytyä tai sitten juuri siksi nyt romahdan kun en ole antanut tunteille sijaa. Vaikea suhteeni mieheeni joka on kaikkien lasteni isä , on kestänyt lähes koko aikuisikäni. Järjen kautta ajateltuna olisi paras kun loppuisi, mutta ilman häntä on tosi huono olla.
Pitäisi jaksaa muutto, ja ehkä taas kuukaudne kahden päästä uusi jos nyt joudumme väliaikais asuntoon.
Hei, luin tuon sun kirjotuksen
ja aattelin että mitenhän sinua vois auttaa..
Jos sulla heräs jotain ajatuksia niin pistä mulle yv.
