Siiri 58
Satunnainen astroilija
Viestejä: 39
|
|
« Vastaus #1 : 07.07.2012 13:23:30 » |
|
Kirjoitit näköjään mun puolestani,miten asiat mulla oli just pari vuotta sitten,joka päättyi siihen että henkilö uskalsikin alkaa seurustella toisen kanssa ja meni kihloihin.Joka meinas narista liitoksistaan kun henkilö ääneen ihmetteli hänelle ja mun kavereilleni et mitä pahaa hän on mulle tehnyt kun käyttäydyn kun ikinä olisi häntä tuntenukkaan.En osaa olla eron jälkeen ystävä kun tekee niin kipeetä. Mutta tästä lyhyestä suhteesta jäi ihanat muistot joita täytyy vaalia kun viimeksi nuorena tunsin niin. Tällä hetkellä en päästä ketään lähelleni,siitäkä huolimati että yksi on piirittänyt 1,2 v. Sit mulla oli toinenkin jonka kans me ei oikeesti seurusteltu mut muuten jokin henkinen tuttuus vetää puolees kuin mikäkin,mut onneks en nää sitä kun kun kyyneleet valuu silmistä kun tapaamme. Jonakin päivänä hoksasin et kaikki keistä olisin kiinnostunut seurustelevat ja ne josta en kertakaikkiaan välitä on mun kimpussani.Ja kun ajattelee järkevästi ,tämä nykyinen olotila on aika kiva,ei oo kenellekkään tilivelvollinen,voi tehdä mitä lystää. Hellyyttä en oo muutenkaan elämäni aikana ylenmäärin saanut mutta sen takia varmaan olen antanut lapsilleni ja eläimille senkin edestä. Tästä ei sulle nyt mitää apua ole mutta kohtalo toverina oleminen ja odotan mitä muut ehdottavat meille kummallekin.Kaikkea hyvää elämääsi.
|