Mutta jos nyt ei puhuta terapiasuhteesta, vaan noista muista esimerkeistä, guruista, joogaopettajista, shamaaneista, hengellisten liikkeiden vetäjistä...
niin aika usein sattuu, että liikkeessä mukana olevat naiset eivät hyväksy miespuoliselle vetäjälle rakkaussuhteita ollenkaan, ja tässä vedotaan 'henkisyyteen', joho fyysiset suhteet eivät muka kuuluisi.
Missä tahansa rakaussuhteessa toinen osapuoli tai molemmat vetää partneriaan kuin "pässiä narussa"
Joku voi "naruttaa" kumppaniaan kauneudellaan, toinen rahalla. Henkisissä piireissä miehen "henkisyys" on kova sana naisten silmissä ja tällaisista miehistä taistellaan usein raivokkaasti ja tse henkinen sanoma hämärtyy siinäkin
Vähän sama ilmiö oli takavuosina se, kun Miss Suomelta vaadittiin ainakin julkista "siveyttä", koska hän oli nuorten tyttöjen esikuva. Todellisuus oli usein jotain aivan muuta.
Voidaanko siis ajatella, että jos joogaopettaja tai shamaani tai guru rakastuu ryhmänsä jäseneen, niin kaikkien muiden puuvillamekkoisten henkinen kokemus tahrautuu?
Toki näin käy, jos henkisen liikkeen periaatteisiin kuuluu hengellisen johtajan selibaatti. Mutta voidaanko siis katsoa, että nimenomaan vetäjän HENKISYYS on olennainen väline hyväksikäytön toteutumisesssa?
Ja voidaanko siis väittää, että henkinen johtaja kaikissa tapauksissa hyväksikäyttää rakastamaansa naista?
Myös poliitikoilla ja yritysjohtajilla on vaimoja, ovatko he naruttaneet naisen avioon kanssaan asemallaan ja varakkuudellaan?