seuraava »

[Laica]

Ollakko mielummin oikeassa vai onnellinen?

Olin nuoruudessani tulenpalavan idealisti kaikessa. Tykkäsin käsitellä asiat asioina ja vierastin ihmisten tapaa sotkea ihmissuhteet ja muut eläimelliset esitystyylit asioiden hoitamiseen. En voinut käsittää, miten se miten asian ilmaisee muka vaikuttaa yhtään mihinkään, varsinkaan siihen asiaan. Nousin barrikaadeille tässä muodollisuuksien maailmassa huutamaan, että kyllä se sisältö kuitenkin on se kaikkein tärkein!
Ajattelin, ja ajattelen vieläkin, että muodon kuuluu syntyä sisällöstä eikä toisinpäin. Nuoruuteni kapinallisuudesta tuo oivallukseni on kuitenkin sen verran kehittynyt, että olen huomannut, kuinka näppärästi muotoa muuttamalla voi saman sisällön saada ujutettua niin pyöreisiin kuin neliskanttisiinkin reikiin, asian siitä miksikään muuttumatta!!
Leipä on samaa, leipoipa taikinan sitten sämpylöiksi tai patongeiksi, mutta jotkut tykkää ja toisiin tilanteisiin ja käyttötarpeisiin toinen muoto sopii paremmin kuin toinen.
Tämä yksittäinen oivallus on ollut yksi suurimmista itseni vapauttamisista elämässä olemaan enemmän onnellinen, kun olen huomannut, että silloin on vielä helpommin oikeassakin, mutta vailla tarvetta kokoajan todistaa toisten olevan väärässä vaan jopa toisten kanssa yhtämielisesti eikä siis niitä vastaan.


Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia?

[Varjotar]

Nuorempana olin villi ja kapinallinen. Joskin nyt vahvistunut ja rauhoittunut siinä määrin, että siinäpähän olen vaikka muita ei miellyttäis.
Mä en oo koskaan tajunnut, mitä hyötyä tuskallisesta aikaisin töihinnoususta on ja kiroan aamuheräämisiä edelleen maanrakoon.

Sen olen huomannut, ettei mun todellakaan tarvii olla mitään muuta kuin olen, sillä olen rakastettu juuri tällaiseni