seuraava »

[Lilli]

Tätä aihetta oli hieman vaikea otsikoida, mutta menköön nyt näin. Pohjustetaan asiaa:

Ryhdyin opiskelemaan astrologiaa kymmenisen vuotta sitten. Sitä ennen en ollut koko asiasta vähääkään kiinnostunut ja pidin sitä ihan viihteellisenä humpuukkina. Kumma kyllä, tuttavapiiristäni löytyi muutama asiaan hieman syvällisemmin perehtynyt ihminen, joten kyllä minä tiesin olevani Kaksos-Aurinkoni lisäksi nousu-Rapu ja Kuu-Härkä.

Syy, miksi ryhdyin opiskelemaan näin epäkiinnostavaa aihetta - vieläpä vapaaehtoisesti - oli siinä, että aloin nähdä aina vain enevissä määrin unia, joissa oli astrologista perussymboliikkaa. Omista oppaistani olin ollut tietoinen jo pitkään ja tämänkin koin olevan sitä, että oppaat potkivat minua nyt vahvasti johonkin tiettyyn suuntaan. Aikansa minua potkittuaan totesin sitten oppaille, että "joo, joo, katsotaan nyt, mitä tämä astrologia oikein on." Lainasin muutaman kirjan, tein oman kartan, tilasin muutaman tulkinnan ja perehdyin perusperiaatteisiin. Sitten löysin foorumit ja opiskelin siellä lisää ja ennen kaikkea sain harjoitella tulkintojen tekemistä ympäristössä, jossa saa myös palautteet nopeasti. Sain astrologian toimimaan ja keksin sille hyvää käyttöä oman elämäntehtäväni täydentäjänä.

Näin ollen minulla on tapana sanoa, että astrologia valitsi minut, enkä minä astrologiaa.

Asioiden ei tietysti tarvitse mennä juuri tällä kaavalla. Kummalliset yhteensattumaketjut voivat ajaa näennäisen epäkiinnostavan asian pariin ja siinä sitten huomaa, että ko asian sisäistää nopeasti ja sen parissa on suurin mahdollisuus kasvuun, kehitykseen ja oman tien toteuttamiseen.

Keksittekö vastaavia esimerkkejä omasta elämästänne?

[Hamal]

Selkeästi astrologia on kuulunut sun sielunsuunnitelmaan... 

Nää on aika jänniä asioita... Oman elämäni isommat "missiot" ovat myöskin olleet sellaisia jotka ovat aiemmin olleet vieraita mutta joiden kanssa puuhasteluun on tullut paljon signaaleita. Lopulta, kun on aloittanut asian parissa, on huomannut että se onkin osa sisäistä suunnitelmaa. On vaan tarvittu jokin peffalle potkija jotta tutustuu itse aiheeseen ja jää loppuiäksi asian pariin.

[Lilli]

Varmasti myös moni itseään järkevänä pitävä ihminen, joka joutuukin täysin yllättäen parapsykologisten/voimakkaiden henkisten kokemusten ravistelemaksi, miettii, että "miksi juuri minä?"

Mutta eihän asian tarvitse liittyä henkisiin asioihin. Keskustelin taannoin erään amerikkalaisen naisen kanssa, joka oli erilaisten yhteensattumareittien kautta päätynyt vasemmistopolitiikan pariin. Asia ei kuulemma kiinnostanut entuudestaan pätkääkään, mutta niin vain hän huomasi uppotuvansa asiassa syvemmälle ja syvemmälle. Hän itse totesi, että politiikka valitsi hänet, eikä hän politiikkaa.

[Indium]

No energiat ja aurat mäjähtivät mulle päin näköä (kirjaimellisesti), kun opiskelin ylipistolla alaa, jossa on kaikkein eniten äänekkäitä skeptikkoja ja ateisteja. Siinä oli aika iso ironia. Ja siinä vielä pikku lisäironia, että juuri tuolla porukoissa tajusin, etteivät kaikki koe niitä samoin kuin minä - koko ikäni olin nimittäin luullut, että kaikilla on sama kokemus. Kavereiden katseet olivat kyllä sinänsä, öh, hauskoja. Hupsheijaa.