Kummastusta saattaa herättää se, että ihmiset avioituvat tod. näk. tietoisina
siitä, että noin 50 prosentin probabiliteetilla liitto päättyy eroon keskimäärin
alle 10 vuodessa.
Itselle tuli mieleen tällainen mahdollinen selitys ainakin joiden kuiden kohdalla:
On emotionaalisesti helpompaa sanoa toiselle: Haluan avioeron. Silloin toteamus
ei kohdistu niin rankasti vain toisen ihmisen persoonaan vaan lähinnä instituutioon. T
Todettaessa avopuolisolle jotain sentapaista, että
en halua enää asua kanssasi saman katon alla,
kohdistetaan implisiittinen kritiikki lähes pelkästään toiseen ihmiseen, mikä
voi olla emotionaalisesti erittäin haastavaa, ellet ole psykopaatti?
Toki myös taloudelliset seikat lienevät monasti avioitumishalukkuden taustalla?