seuraava »

[sideman]

nousukuun jama-äänestys inspiroi tämän päivän skrt-sanan...

यम  yama  (jama)

yama
(H2) yama [p= 846,1] [L=170382]    m. a rein, curb, bridle RV.  v, 61, 2
    a driver, charioteer ib. viii, 103, 10
    the act of checking or curbing, suppression, restraint (with vācām, restraint of words, silence) BhP.
    self-control forbearance, any great moral rule or duty (as opp. to niyama, a minor observance ; in Yājñ.  iii, 313 ten yamas are mentioned, sometimes only five) Mn.  MBh.  &c
   (in yoga) self-restraint (as the first of the eight aṅgas or means of attaining mental concentration) IW.  93
    any rule or observance PārGṛ.
   mf(ā or ī)n. twin-born, twin, forming a pair RV.  &c
   m. a twin, one of a pair or couple, a fellow (du. " the twins " N. of the aśvins and of their twin children by mādrī, called nakula and saha-deva ; yamau mithunau, twins of different sex) ib.
    m. a symbolical N. for the number " two " Hcat.
    m. N. of the god who presides over the pitṛs (q.v.) and rules the spirits of the dead RV.  &c IW.  18 ; 197, 198 &c RTL.  10 ; 16 ; 289 &c (he is regarded as the first of men and born from vivasvat, " the Sun " , and his wife saraṇyū ; while his brother, the seventh manu, another form of the first man, is the son of vivasvat and saṁjñā, the image of saraṇyū ; his twin-sister is yamī, with whom he resists sexual alliance, but by whom he is mourned after his death, so that the gods, to make her forget her sorrow, create night ; in the veda he is called a king or saṁgamano janānām, " the gatherer of men ", and rules over the departed fathers in heaven, the road to which is guarded by two broad-nosed, four-eyed, spotted dogs, the children of śaramā q.v. ; in Post-vedic mythology he is the appointed Judge and " Restrainer " or " Punisher " of the dead, in which capacity he is also called dharmarāja or dharma and corresponds to the Greek Pluto and to Minos ; his abode is in some region of the lower world called yama-pura ; thither a soul when it leaves the body, is said to repair, and there, after the recorder, citra-gupta, has read an account of its actions kept in a book called agra-saṁdhānā, it receives a just sentence ; in MBh.  yama is described as dressed in blood-red garments, with a glittering form, a crown on his head, glowing eyes and like varuṇa, holding a noose, with which he binds the spirit after drawing it from the body, in size about the measure of a man's thumb ; he is otherwise represented as grim in aspect, green in colour, clothed in red, riding on a buffalo, and holding a club in one hind and noose in the other ; in the later mythology he is always represented as a terrible deity inflicting tortures, called yātanā, on departed spirits ; he is also one of the 8 guardians of the world as regent of the South quarter ; he is the regent of the nakṣatra apa-bharaṇī or bharaṇī, the supposed author of RV.  x, 10 ; 14, of a hymn to viṣṇu and of a law-book ; yamasyā*rkaḥ N. of a sāman ĀrshBr. )
   m. N. of the planet Saturn (regarded as the son of vivasvat and chāyā) Hariv.  BhP.
    m. of one of skanda's attendants (mentioned together with ati-yama) MBh.
    m. a crow L.  (cf. -dūtaka)
    m. a bad horse (whose limbs are either too small or too large) L.
    n. a pair, brace, couple L.
   n. (in gram.) a twin-letter (the consonant interposed and generally understood, but not written in practice, between a nasal immediately preceded by one of the four other consonants in each class) Prāt.  Pat.  on Pāṇ.  1-1, 8
    n. pitch of the voice, tone of utterance, key Prāt.

[sideman]

Yli 3000 vuotta vanha aamurukous? Wiki:

Gaayatrimantra on hindulaisuuden kunnioitetuin mantra. Se koostuu Yajurvedasta peräisin olevasta alkusäkeestä oṃ bhūr bhuvaḥ svaḥ (devanagari: ॐ भूर्भुवस्वः) ja Rigvedan (gaayatri-mittaisesta) säkeistöstä 3.62.10. Gaayatrimantra sisältyy kaikkiin Veda-kirjoihin, sillä kolme muuta kirjaa sisältävät paljon Rigvedasta muokattua tekstiä. Mantraa kutsutaan myös nimellä Sāvitrī, sillä siinä mainitaan hindujumala Savitar.*

Ortodoksihindulaisuudessa Gayatrimantraa käyttävät vain kolmen ylimmän kastin Upanayana-rituaalin läpäisseet miehet.

    Devanagari-kirjaimistolla:

   ॐ भूर्भुवस्वः ।
    तत् सवितुर्वरेण्यं ।
    भर्गो देवस्य धीमहि ।
    धियो यो नः प्रचोदयात् ॥

    IAST-latinisaatio:

oṃ bhūr bhuvaḥ svaḥ
tát savitúr váreniyam
bhárgo devásya dhīmahi
dhíyo yó naḥ pracodáyāt

Sidis-summittainen lausuntaohje:

oom bhuur bhuvas svaha ||
tat savitur vareeniam
bhargoo deevasja dhiimahi
dhijoo joo naf pratshoodajaat.

(Jos haluaa vimpan päälle lausua, nuo aksenttimerkit ilmeisesti tarkoittavat
udaatta-aksenttia, joka lienee noin sävelaskeleen korkeampi kuin an-udaatta...
tai sitten ei! Emme ole juurikaan perehtyneet veda-aksentteihin!)

* Lemma eli sanakirjamuoto: savitR (savitri = stimuloija, tjsp, eli siis suulpäri!   )

[sideman]

Yli 3000 vuotta vanha aamurukous? Wiki:


    Devanagari-kirjaimistolla:

   ॐ भूर्भुवस्वः ।
    तत् सवितुर्वरेण्यं ।
    भर्गो देवस्य धीमहि ।
    धियो यो नः प्रचोदयात् ॥

    IAST-latinisaatio:

oṃ bhūr bhuvaḥ svaḥ
tát savitúr váreniyam
bhárgo devásya dhīmahi
dhíyo yó naḥ pracodáyāt

[/i]Sidis-summittainen lausuntaohje:

oom bhuur bhuvas svaha ||
(oom) tat savitur vareeniam
bhargoo deevasja dhiimahi
dhijoo joo naf pratshoodajaat (oooom)

gaayatrii mantra resitoituna:

https://www.youtube.com/watch?v=P26ZvKY--KY

Ralph T. Griffith'in käännös (1896):

(om bhuur bhuvas svah)
10 May we attain that excellent glory of Savitar the God:
So May he stimulate our prayers.

dhiimahi -- may we attain
tat... vareNyam bhargo -- that excellent glory
savitur...devasya -- savitri (savitar) the god
dhiyo -- prayers
(yo -- joka)
naH -- meidän ...-mme
pracodayaat -- may he stimulate

Vähän stilisoitu resitaatio, yleensä taustalla ei ole sitaria sun muutakaan instrumenttia.

Lausuntatavat vaihtelevat jonkin verran mm. eri puolilla Intiaa. Nämä lausuvat esim. svah, toiset
taas svaha tai jopa kai svahaa! "Aidossa" resitaatiossa mielestämme mahaapraaNa eli isohönkä-
konsonantit, kuten dh ja bh, ovat selvästi voimakkaampia, niin että hönkä-h kuuluu melko
lailla selvemmin esim. sanassa dhiimahi, siis vähän kuin d-hiimahi tai bhuur, b-huur!

Kuunnelkaamme tuota mantraa  Eklen rauhanmeditaation aikana, vai mitä?!   :

 

[sideman]

Wiki:

Vedic Soma*
Further information: Somayajna and Mandala 9

In the Vedas, the drink, and the plant refer to the same entity. Drinking Soma produces immortality (Amrita, Rigveda 8.48.3). Indra and Agni are portrayed as consuming Soma in copious quantities. The consumption of Soma by human beings is well attested in Vedic ritual.

The Rigveda (8.48.3) says:

     ápāma sómam amŕtā abhūmâganma jyótir ávidāma devân
     kíṃ nūnám asmân kṛṇavad árātiḥ kím u dhūrtír amṛta mártyasya

apaama (joimme) soomam (soomaa) amritaa (kuolemattomiksi) abhuuma (tulimme)
aganma (menimme) dsjootir (valoon) avidaama (hiffasimme) deevaan (jumalat)
kim (mitä) nuunam (nyt) asmaan (meille) krinavad (?tekee? äähh...) araatih (vihollinen)
kim (mitä) u (täytesana?) dhuurtir (vahinkoa) amrita** ([oi sinä] kuolematon [sooma])
martiasja (kuolevainen; tarkemmin ottaen genetiivi: kuolevaisen; oli helpompi
kääntää kuitenkin tälleen vähän epätarkasti...)

Ralph T.H. Griffith translates this as:

    We have drunk Soma and become immortal; we have attained the light, the Gods discovered.
    Now what may foeman's malice do to harm us? What, O Immortal, mortal man's deception?

Maharishi Mahesh Yogin mukaan soman esoteerinen merkitys, tai mikä lie, viittaa sellaiseen
ihmisen systeemin tuottamaan yhdisteeseen, jota valaistunut yksilö hyödyntää selvästi
tehokkaammin kuin me tavalliset pulliaiset. Hän arveli, että kyseessä voisi olla esimerkiksi
serotoniini, jos oikein muistamme...




* soma    m. the Soma (plant or juice, often personified as a god); the moon or the god of the moon.

** amRta (a-mrita; subst. maras, kuolema; vrt. esim. immortal; sm. (marto?), marras)    m. immortal. m. a god. n. immortality (also concr. = the gods); the drink of the gods, i.e. nectar; anything sweet, delightful, or wholesome, e.g. water, milk, medicine, the remainder of sacrifice, alms unasked.

[sideman]

 yoga-suutra II 16:

हेयं दुःखमनागतम्

heyaM duHkham anaagatam

heejan (vältettävä)  dukham (tuska) an-aagatam (ei-tullut)



 [HA]:
Pain Which Is Yet To Come Is To Be Discarded.

[IT]:
The misery which is not yet come can and is to be avoided.

[VH]:
[BM]:
Suffering that has not yet come can be escaped.

[SS]:
Pain that has not yet come is avoidable.

[SP]:
The pain which is yet to come may be avoided.

[SV]:
The misery which is not yet come is to be avoided.

[sideman]

draShTR^idR^ishyayoH sa.nyogo heyahetuH .. 17..

draSTRdRshyayoH saMyogo heyahetuH .. 17..

drashtr(i)-drishjajoos sanjoogoo heejaheetuhu.

Näkijän [puruSan, "hengen"] ja nähdyn [prakritin, materian] [virheellisestä havainnosta seuraava?] yhteys [on] vältettävän [tuskan, kivun, yms.] syy.

 [HA]:
Uniting The Seer Or The Subject With The Seen Or The Object, Is The Cause Of That Which Has To Be Avoided.

[IT]:
The cause of that which is to be avoided is the union of the Seer and the Seen.

[VH]:
[BM]:
[SS]:
The cause of that avoidable pain is the union of the Seer (Purusha) and the seen (Prakriti, or Nature).

[SP]:
This pain is caused by false identification of the experiencer with the object of experience. It may be avoided.

[SV]:
The cause of that which is to be avoided is the junction of the seer and the seen.

[sideman]

Johdanto

Intian filosofiassa on kuusi ortodoxista (siis: veda-kirjallisuuden auktoriteetin tunnustavaa)
koulukuntaa, jotka paritetaan yleensä seuraavalla tavalla:

nyaaya (njaaja, logiikka) & vaisheSika (~vaisheeshika, vai se sika!?)

saaMkhya (saankhja; ateistinen) & yoga (jooga*, "haukutaan" joskus nimellä seshvara-saaMkhya eli teistinen saaMkhya)

miimaaMsaa & vedaanta (veda-anta: vedan loppu, vedakirjallisuuden syvähenkisimmän aspektin analyysi, tai mikä lie...)

Noh, yksi saaMkhya-filosofian (siis kaiketi myös yogan) peruskäsitteitä  on tattva (tat-tva: that-ness, "tuo-ous, tuollaisuus").
MaharSi Kapilan saaMkya-suutra - pläjäys luettelee 25 tattvaa seuraavassa suutrassa (väliviivat ja pilkut lisätty lukemisen helpottamiseksi):

sattva-rajas-tamasaaM saamyaavasthaa (saamya-avasthaa) prakRtiH, prakRter mahaan, mahato 'haMkaaro (ilman sandhia:
mahataH; ahaM-kaaraH), (a)haMkaaraat pañca tanmaatraaNy ubhayam indriyaM tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutani, puruSa
iti pañca-viMshatir gaNaH.

Käännöksen löytäminen tuntuu olevan kiven alla. Noh, en minä nyt niin kovin innokkaasti sitä yrittänytkään.
Häätyy kai koettaa sitten itse väkertää jonkinmoinen kiännös:

[Kolmen guNan] sattvan (Totuus ***), rajas'in (Intohimo) ja tamas'in (Pimeys) keskinäinen tasapainotila on [avyakta, ilmentymätön] prakriti. [Kun tuo tasapainotila järkkyy syntyy] prakritista mahat eli kosminen mieli tai äly; älystä
syntyy ahaM-kaara eli "minän-tekeminen" eli individualisaatio, josta puolestaan syntyy viisi tanmaatraa elin "sen-
mittaa"** (aistien toimintaperiaatteet: kuulo [aisteista hienoin, liittyy aakaashaan], tunto [vaayu], jne) ja molemmat indriyat (aistin- ja toimintaelimet); noh, tanmaatroista syntyvät karkeat elementit (hienoimmasta karkeimpaan: aakaasha, vaayu, tejas, apas, pRthivii); [sitten on vielä] puruSa eli puhdas henki [jolla ei ole yhtikäs mitään tekemistä muiden tattvain kanssa.] [tämä on ] siis 25:n joukko.



[jatkuu myöhemmin ?]


* Jälleen kerran syytä painottaa, ettei joogalla ylläolevassa merkityksessä ole juuri mitään tekemistä länsimaissa
tutun "aasana-joogan" kanssa...

 ** tanmAtra    mfn. = %{-traka} MBh. ix , 1806 Pan5cat. ; = %{-trika} BhP. iii , 10 , 15 ; n. merely that ,

*** Vertaa kvarkkien ominaisuuksien nimiin: Outous, Lumo, Kauneus, Totuus!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki    

[sideman]

Eilissä iltana 5 - 10 minsaa pähkäilin, mitenkä nuo 25 tattvaa liittyisivät syvämeditaatioon,
eli puhtaan tietoisuuden tilaan, transsendenttiseen, ajatusten "tuolla puolen" olevaan tilaan
johtavaan meditaatioon.

Tämä on sen verran kimurantti aihe, että ei tiedä oikein mistä alkaisi....

Ensiksi lienee syytä painottaa, että puruSa eli puhtaaseen tietoisuuteen, siis aatmaniin ("aatamiin"),
neljänteen tietoisuuden tilaan liittyvä tattva on totaalisen erillinen (atyantaasaMkiirNa, ati-anta-a-sam-kiirNa,
siis "täysin yhteenkirnuamaton") muista saaMkhyan tattvoista, jopa sattvasta eli Totuudesta, kolmen guNan joukossa
hienoimmasta. Syvämeditaation voidaan siis todeta "onnistuessaan" transsendoivan 24 muuta tattvaa, jotta puruSa pääsee tyypin tietoisuudessa esille kaikessa loistossaan.

Nyt voidaan siis ajatella, että syvämeditaatiossa tapahtuu seuraavaa: lähdetään liikkeelle jostakin tanmaatrasta eli aistitoimintojen
periaatteesta. Helpoiten se useimmilla tapahtunee shabda-tanmaatran eli Äänen avulla, koska Ääni liittyy sthuula-bhuutaista eli
karkeista elementeistä hienoimpaan, siis aakaashaan ("akasha", pthyi!) eli "tyhjään" tilaan (joka on esim. atomissa elektroniverhon ja ytimen välillä).

Hindut luokittelevat puheen (vaak) /äänen (shabda) karkeasti seuraaviin neljään kategoriaan:

vaikharii (vaak)  -- korvin kuultava puhe
madhyamaa  -- "keskimmäinen" ( pään sisällä kuultava puhe, siis verbaalinen ajattelu??)
pashyantii -- "näkevä"??
paraa -- transsendenttinen

Syvämeditaatiossa on ainakin aloittelijan hyvä käyttää (hänelle) merkityksetöntä äännejonoa,
koska kielen semanttinen komponentti lienee ns. pintatason ilmiö, joka voi haitata transsendoimisen
välineenä käytetyn äännejonon hienontumista, päätyen se lopulta paraa-tasolle, jolloin äännejono
on identtinen totaalisen Hiljaisuuden (Shivan) kaa.

(Tuosta nyt tuli vähän tynkä, mutta saanee kelvata näin pyhäuamuna, LOL!)

(Lisäys) Huomautettakoon, että Ilman elementtiin liittyvä sparsha-tanmaatra eli Kosketus/Tunto
on toiseksi hienoin tanmaatroista. Myös sillä lienee mahdollista päästä likelle transsendenttisia "tiloja",
kun kosketusta sovelletaan tiettyihin kehon osiin, jotka ovat sille erityisen herkkiä...

 :

[sideman]

Kukas kissan hännän nostaa, ellei kissa itse?   :