Mun ensisijainen ja tärkein asia on läpi elämän ollut vapaus ja vapauden tunne.
Tarvitsen hyvin paljon vapaata liikkumatilaa ja henkistä vapautta toteuttaa itseäni ja saada olla oma itsenäinen herrani ns ja tämä on tullut mulle ajoittain hyvinkin kalliiksi.
Olen joutunut luopumaan vakituisesta työstä, perinteisestä parisuhdemallista ja vakituisesta asunnosta.
Kaikki tämä sopii minulle mutta olen nyt vanhemmiten tajunnut kuinka tämä ei sovellu ihan kaikille ihmisille.
Perheelle tämä on taroittanut paljon hyvää mutta myös paljon sopeutumista ja parisuhteeseen (avioliittoon) tuli piste.
Mutta näin nyt minulla. Jos en koe että olen henkisesti vapaa ahdistun ja masennun ja vaivun epätoivoon.
Lienee siis mun suurin haaste ja suurin rakkaus.
Mutta sitten ihan asiaan.
Olen huomannut myös että tämä vapaus koskee myös ihan maailmanlaajuisia asioista, siis että kaikilla on hintansa.
Esim nyt äkkiseltään seksuaalinen vapaus (taudit jne), taloudellinen vapaus siinä mielessä nyt kun on kertakäyttökulttuuri ja enää ei ole vakiintuneita ruoka-aikoja ja perhe ei ole enää niin keskeisenä tekijänä vaan jokainen liikkuu vapaasti paikasta toiseen. Ei asuta enää suurissa perheissä jossa anoppi ynm lähellä jne.
Pääsemme lentämällä minne vain milloin vain mutta lentokoneet on yksi eniten saastuttava tekijä maapallolla ja mitä kaikkea netti on saanut aikaiseksi esim.
Ihan vain tällaisia olen pohtinut.
Joku muu samoissa ajatuksissa?
