seuraava »

[Illusiana]

Olen tullut tutuiksi useimmilla foorumeilla nimimerkillä Sirenia. Luulin olleeni kovinkin omaperäinen ja luova, halusin nimimerkin joka kertoisi likimain kaiken minusta. Mutta ikäväkseni huomasin, että on eräs yhtye jolla on sama nimi, joten päätin luopua siitä. Nykyään olen Illusiana, joka tuntuu kaiken kaikkiaan kovin vieraalta vieläkin. Kai olen kuitenkin arkielämäni silmänkääntötemppujen mestari, ja luon paljon illuusioita, tahdoin tai en.

[Esmiralda]

Oiskohan nimissä jotain taikaa? En tiedä, jotkut sanovat että ne ovat hyvinkin symbolisia ja niiden takana on arvaamattomia merkityksiä.

Oiskohan nimissäkin jotain syklejä? Olen ollut noin 30 vuotta 'metsätonttu' monelle ystävälleni, siksi tiesin heti, että tottakai käytän sitä täälläkin.

Sitten profiilini meni jotenkin sekaisin, itse sotkin, joten piti tulla foorumille uudella profiililla. Koska olen tanssi-ihmisiä ja tällaiseen melankoliseen slaavilaiseen ja flamenco-tyyliseen musiikkiin ihastunut, niin nimi joka on aina jotenkin seurannut mukana on ollut Esmeralda.

Nyt foorumilla oli jo nimimerkki Esmeralda, joten vaihdoin yhden kirjaimen ja olen nyt sitten Esmiralda. Muutenkin metsätonttu tuntui jo kuluneelta. Uusia tuulia puhaltaa, haluan kömpiä ulos metsästäni!  :

Hei ihan pakko kysyä kun mainitsit musiikkimaustasi, oletko koskaan tanssinut tai tutustunut venäläiseen mustalaistanssiin? Itse tanssin opiskeluaikoina monta vuotta. Rakastin sitä tanssia ja musiikkia niin että sieluun sattui...

Vooiih! Kunpa minäkin olisin saanut olla mukana. Olen tanssinut myös kansantansseja, suomalaisia karjalaisia, missä menin hienosti tripazkaakin, sekä ruotsalaisia. Nyt 10 vuotta olen ollut mukana itämaisessa. Meillä on syyrialainen opettaja, joka on rajojen rikkuri ja jostain kumman syystä hän on huomannut, että minulle ja parille muulle sopii hyvin mustalaisrytmiset tanssit. Hän on tehnyt monta romanitaiteista koreografiaa meille ja ne ovat olleet tykättyjä yleisön joukossakin. Rakastan niitä.

Mutta arvaan, että venäläiset mustalaistanssit ovat taas oma lajinsa. Ihastuin joskus villiin aitoon mustalaislaulajaan Rayaan, josta ei enää ole kuulunut mitään. Tiedätkö sinä mitään?

[Esmiralda]

Meillä on paljon yhteistä  . Minäkin olen tanssinut itämaista monta vuotta, tai siis OLIN tanssinut, nykyään on tanssit jääneet vähemmälle monesta syystä. Rayan musiikin tahtiin tanssittiin usein mustalaistanssitunneilla. En tiedä hänestä sen enempää kuin että todella ihanaa musiikkia. Mulla on hyllyssä joku Gypsykokoelma missä on Rayaa. Flamencoonkin tutustuin, mutta se ei sopinut minulle käsien ja selän jatkuvan staattisen asennon vuoksi. Mulla on vikaa kaularangassa ja selän mallissa ja yliliikkuvat nivelet, ja flamenco vaan pahensi oireita, kuin myös baletti. Myöskin mustalaistanssi pidemmän päälle voi olla mulle nykyään liian hurjaa kaikkine taivutuksineen, tiedä häntä, pitäis varmaan joskus kokeilla. Esiinnyin joskus paljonkin ja parissa harrastelijateatterin musikaalissakin on tullut tanssahdeltua. Mikään pro en silti koskaa ole ollut, enemmänkin kohtalainen luonnonlahjakkuus joka lopulta tanssisi mieluummin omin askelin juhannuskokon ympärillä kuin toisten koreografioiden mukaan  . Oon ymmärtänyt et sä oot ammattilainen? Itämaista voisin vielä alkaa jossain vaiheessa. Sulle lienee tuttu Emil Lotianun ohjaama leffa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen? Siinä elämää suurempi elokuvaa tanssia rakastavalle. Joskus tuntuu etten voi edes katsoa sitä kuin harvoin, se jotenkin sattuu liikaa, niin upea se on 

En todellakaan ammattilainen, luokanopettaja vainen, mutta tanssi lie elämäni suurimpia rakkauksia. 
Suomessa on varmasti paljon samanlaisia intohimopohjaisia harrastelijoita kuin minäkin. Kaikki palkkio on mennyt yhdistysten piikkeihin. Olen kerran saanut ihan oman oluen!!

Mutta meitä mustalaisromanttisia taitaa olla paljon tällä foorumilla. Mitähän yhteistä meillä olisikaan astrologisissa kartoissa!? Ippuska on tuolla yksi, varmaan Maarita ja Diamond, näin äkkiä muistaen. Minun selkäni on notko ja kiemura ja pysyn pystyssä itämaisen tanssin myötä. Ei toki silläkään selällä kaikenlaisia temppuja tehdä! Ja isäni soitti aina mustalaismusiikkia viulullaan, sitä jatkaa pikkusiskoni...Ne tunteet! Ovat jotenkin pinnalla.
Juu,juu, kyllä toki olen nähnyt ja MUISTAN 'must.leirin'. Isäni

[Yussra]

Mulla on maallisesti isoäidin äidin nimi.  :

Vähän lainasin sitä.

[mammamma]

Nonii, nyt vois kertoa tämän uuden nimimerkin tarinan - se johtaa tiensä numerologiaan - 11, joka löytyy "kartaltani". Phoenix ja Fenix oli jo varattuja, joten suomensin sitten lisää, ja minusta tuli TuliTirppa 

[Absintti]

Nonii, nyt vois kertoa tämän uuden nimimerkin tarinan - se johtaa tiensä numerologiaan - 11, joka löytyy "kartaltani". Phoenix ja Fenix oli jo varattuja, joten suomensin sitten lisää, ja minusta tuli TuliTirppa 

Aargh miten ihana 

[*Alkmene*]

Ihan vaan "mutulla" vaihdoin tuon nikkini. Googletin jotain Kreikan myologiaa viittaavaa (koska se on hyvin kiinnostavaa ja lähellä sydäntäni) ja jotain kautta tuo Inanna tuli eteen ja valitsin sen. Taisin wikipediasta siitä jotain ensin lukea. Sen jälkeen googletin lsiää Inannasta ja minusta se osui kuin "nyrkki silmään" tai"sydän rintaan" symboligaltaan.

Inanna ja eläinrata

Inannan myytti on vanhin meidän kalliokuvissa. Käyttävähaudat, kaksoiskirvet ja vasarakirvet ovat rituaalisia ilmaisuja Inannan myytistä joka tuli Pohjolaan neljännellä vuosituhannella e.Kr. Ensin pieni sekoitus Sumerin tekstejä ja mielikuvitusta

Sanon "Tervehdys Inanna"! Kuun ensimmäinen tytär

Nuorilla miehillä on renkaat ja laulavat sinulle

Neidit ja papittaret kävelevät edellä hiukset korkealla

He kantavat miekan ja kaksoiskirven

Korkeat kurgarra-papit kohottavat miekkansa sinulle

Ylipappi verisine miekalla verta roiskuttaa

Hän roiskuttaa vertaa valtaistuimelle

Tigi-rumpu, sem-rumpu ja ala-tamburiinit soivat


Keskeinen osa Inannamyytistä jossa Inanna luovuttaa siemen sisarelleen. Ereshkigal on kantaja ja synnyttäjätär. Vieressä on puoliso paimen Dumuzi ja joissakin kuvissa on vielä vartija jousimies. Tähtitaivaalla tämä skenaario on Leijona, Neitsyt, Lohikäärme ja Karhunvartija

Joskus täytyy olla onnia kun saa kokoon kaikki osat kokonaisuudessa. Löysin ensin kaksi osa jotka on käytetty monessa kirjassa ja toisesta lähdöstä sain viimeinen osa.
(http://www.geocities.com/catshaman/finnana/Image4910.JPG)
Vuohi … EKUR … Kala … Oinas

Tämä Sumerin kuva on tyypillinen kokonaisuus jossa he ovat yhdistäneet symbolit yhteen kuvaan. Vain EKUR on meille tuntematon ja sana merkitsee "Vuori tai maatemppeli" ja se oli Enki/Ean temppeli maan alla alussa. Se on tietenkin tähtikuvat Kauris --- Vesimies -- Kalat -- Oinas. Myöhemmin Vuohikala oli meidän Kauris ja symbolina se oli käytössä ainakin Etelä-Euroopassa keskiajalle asti.

http://www.geocities.com/catshaman/finnana/0elrata.htm
http://www.geocities.com/catshaman/finnana/0finanna.htm
http://www.juplin.net/myytit/jumalatarustot/mesopotamia/inanna.php

Kaikenkaikkiaan kun sitten myöhemmin olen lueskellut kaikkea tietoa Inannasta, niin se on ollut erittäin mielenkiintoista ja se symboloi hienosti omia elämänkokemuksiani. (syviä sellaisia) ja sopii hyvin tähän hetkeen.

[*Alkmene*]

Oho, löysin tällaisen, aikas mielenkiintoista...
http://pakana.myinfo.ws/merlin_stone.htm

[Yulunga]

minulla nämä nimimerkit vaihtuvat sen mukaan mitä elämässäni on käynnissä kullakin hetkellä. en siis identifioidu nikkiini vaan ne ovat ennemminkin "päällyslehtiä" ylläni.   

Viimeisin vaihdos oli Yulungasta Hittuseksi.
Yulunga merkitsee henkien tanssia

*Hittunen* on keijuhoroskooppimerkkini ja ihastuin siihen sen vuoksi että se kuvaa tämänhetkistä olotilaani... 

[kultainen sulka]

Se vain on niin

Olen luonnon lapsi.

Intiaanielämä on lähellä sydäntä, samoin luonto, villi vapaus, tuli, vauhti, keräily-ja käsillä tekemisen kulttuuri, askeettinen elämä...Miten onnellisia ovatkaan he  :

Sulka; Jo vuosia ollut "oma juttu", koruissa, unisieppareissa, keittiön verhoissa painettuna kangasväreillä, olohuoneessa sulat nauhassa verhoissa myöskin, tatskassa jne...

Kultainen; Koska olen niin kultainen ja ihana ihminen 



Oi suuri henki, jonka äänen kuulen tuulessa
ja jonka hengitys antaa elämää koko maailmalle.
Kuuntele minua!
Olen pieni ja heikko.
Tarvitsen sinun viisauttasi.
Anna minun kävellä kauneudessa
ja aukaise silmäni näkemään punainen,
purppurainen auringon lasku.
Anna käteni kunnioittaa kaikkea sitä,
jonka olet tehnyt ja herkistä korvani kuulemaan äänesi.
Tee minut viisaammaksi niin, että ymmärtäisin asioita,
joita olet tehnyt kansalleni.
Anna minun löytää opetus,
jonka olet piilottanut jokaiseen puun lehteen ja kiveen.
Etsin voimaa, en ollakseni suurempi kuin veljeni,
vaan taistellakseni suurinta vihollista - itseäni vastaan.
Tee minut valmiiksi milloin tahansa tulemaan luoksesi
puhtain käsin ja suorin katsein.
Kun elämä hiipuu pehmeästi kuin auringonlasku,
minun henkeni tulee luoksesi ilman häpeää.

Mistähän tuo intiaanirukous tulikaan mieleeni...


 

[^^Queen Nefertiti^^]

Nimmarisi on ihana, minulle tulee mieleen jenkkien keskilänsi ja kullankaivuuajat sekä inkkarit.. 

Yulunga, sinäkö se olit! En olisi arvannut. Hm, olen kulkenut muutaman samanlaisen polun, miespettymyksiä ja petoksia tullut kohdattua, tulen yhä varovaisemmaksi ja opin nopeammin, eli ei voine lopputulos kuin parantua.

SA on sielun seikkailu maan päällä. Muutan sen vielä ehkä noin kerran palstalla, viimeksi loikoilin rannalla ajatellen asiaa ja katselin taivaalle, mietin tähtitaivasta, ja aion osittain palata alkuperäiseen nicciin.  Se olisi VOINUT liittyä johonkin maahan tai kulttuuriin, mutta mieluummin johonkin korkeampaan.

(http://tbn0.google.com/images?q=tbn:tXznZU1mceZtmM:http://www.clipartspace.com/clipart/stars/free-star-clipart-01.gif)

[Atomi]

Joskus aikoinaan koulussa yhtä poikaa sanottiin Atomiksi ja minusta se kuulosti tosi mukavalta. Olen aina vähän halunnut olla Atomi sen vuoksi. Ja eikös me kaikki olla vaan kasa atomeja, niin Atomi oli minusta oikein nappi nimimerkki. 

[kaapokisu]

Heh.. Minulla on kissa nimeltä Kaapo Se mielikuvituksesta

[Ratsuri]

Kuva kertoo nimen taustan. Intiaani uskollisen hevosensa kanssa. Intiaanit ovat kiehtoneet aina..

[Liekku]

 Nuoruudessani  kavererini kanssa keksittiin toisillemme kutsuma nimet, hänestä tuli TUSSI, ja minä LIEKKU.       
 Vaikka en ole  tavannut häntä enää vuosiin, muistelen häntä tussina, oikealta nimeltään on Tuula.