Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: JL ja kuNDalinii-spanda (ja kala), osa 1  (Luettu 3222 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« : 07.06.2019 09:07:25 »

(Tämä spekuleeraus on melko huteralla pohjalla joten sitä ei ole tarkoitettu otettavaksi
kovin vakavasti. ROFLOL!)

Kerrataampa hintsusti: yoga-vaasiSTha (YV) on siis massiivinen opus, joka koostuu RSi (rishi) VasiSThan (vasishtha)
opettavaisista tarinoista Prinssi Raamalle, muinaisessa Intiassa sijainneen Kosalan(?) tulevalle hallitsijalle. Siellä ilmeisesti
sijaitsi kaupunki nimeltä Ayodhya* (invincible).

Yksi tarinoista käsittelee sitä miten kuningatar CuuDaalaa (~tshuudaalaa) päättää opetetella joogalennon (VasiSTha: kha-ga eli ilma[ssa]-kulkeminen tai -kulkija?) demonstroidakseen valaistumisen "hyödyllisyyttä" kunkku Shikhi-dvajalle, joka näyttää
olevan sitä  mieltä että "tyhjyyden" (Patañjalilla: kaivalya eli kirjaimellisesti erillisyys) kokemisessa ei ole mitään erityisen fantsua.

YV 5, värssy 2 Peter F. Freund'in kirjan Yogic Flying according to Yoga Vasishtha (tarkemmin: vaasiSTha) mukaan; meitsin translitteraatioyritys, koska opus sisältää vain devanaagarii-tekstin, mahdollisesti mm. siksi, että  Petteri ei mielellään käytä vaikkapa sanaa kuNDalinii, joka olisi sikahelppo bongata translitteroidusta tekstistä (väliviivat by sidis, lukemisen helpottamiseksi):

saantaH kuNDalinii-spanda-sparsha-saMvit-kalaamalaa
kaloktaa (kala/kalaa** + uktaa?) kalanenaashu kathitaa cetanena cit (tsheetaneena tshit).

(Lisäys) kalaamalaa lienee adjektiivin feminiinimuoto, joko kala + amalaa tai kalaa + amalaa:

amala   mf(%{A})n. spotless , stainless , clean , pure , shining ;

(Syntaksi tuntuu liian kimurantilta jotta meikäpelle saisi koko ajatuksesta jotain tolkkua...)

*https://en.wikipedia.org/wiki/Ayodhya

** Ehkä joku jolla ei ole lievää näkövammaa kuten meitsillä, voisi yrittää löytää
kontekstiin mahdollisesti sopivaa merkitystä seuraavien joukosta, heh heh...

kala   mf(%{A})n. (etym. doubtful) indistinct , dumb Br2A1rUp. ChUp. ; (ifc. , %{bASpa} , or %{azru} preceding) indistinct or inarticulate (on account of tears) MBh. R. &c. [260,2] ; low , soft (as a tone) , emitting a soft tone , melodious (as a voice or throat) R. BhP. Vikr. &c. ; a kind of faulty pronunciation of vowels Pat. ; weak , crude , undigested L. ; m. (scil. %{svara}) a low or soft and inarticulate tone (as humming , buzzing &c.) L. ; Shorea robusta L. ; (in poetry) time equal to four Ma1tras or instants W. ; (%{As}) m. pl. a class of manes MBh. ; (%{am}) n. semen virile L. ; Zizyphus Jujuba ; (%{A}) f. see %{kalA} below.

2   kalA   f. (etym. doubtful) a small part of anything , any single part or portion of a whole , esp. a sixteenth part RV. viii , 47 , 17 TS. S3Br. Mn. &c. ; a digit or one-sixteenth of the moon's diameter Hit. Katha1s. ; (personified as a daughter of Kardama and wife of Mari1ci BhP.) ; a symbolical expression for the number sixteen Hcat. ; interest on a capital (considered as a certain part of it) S3is3. ix , 32 ; a division of time (said to be 1/900 of a day or 1-6 minutes Mn. i , 64 Hariv. ; or 1/1800 of a day or 0-8 minutes Comm. on VP. ; or 2 minutes and 26 54/201 seconds Sus3r. ; or 1 minute and 35 205/301 , seconds , or 8 seconds BhavP.) ; the sixtieth part of one-thirtieth of a zodiacal sign , a minute of a degree Su1ryas. ; (in prosody) a syllabic instant ; a term for the seven substrata of the elements or Dha1tus of the human body (viz. flesh , blood , fat , phlegm , urine , bile , and semen ; but according to Hemacandra , %{rasa} , `" chyle "' , %{asthi} , `" bone "' , and %{majjan} , `" marrow "' , take the place of phlegm , urine , and bile) Sus3r. ; an atom (there are 3015 Kala1s or atoms in every one of the six Dha1tus , not counting the %{rasa} , therefore in all 18090) ; (with Pa1s3upatas) the elements of the gross or material world Sarvad. ; an embryo shortly after conception (cf. %{kalana}) ; a designation of the three constituent parts of a sacrifice (viz. %{mantra} , %{dravya} , and %{zraddhA} Ni1lak. on MBh. [ed. Bomb.] xiv , 89 , 3) ; the menstrual discharge L. ; i
« Viimeksi muokattu: 07.06.2019 10:37:14 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #1 : 07.06.2019 10:16:33 »

Nythän lienee niin, että eka merkki ns. joogalentosuutran (YS III 42) toimimisesta
 taitaa olla reenaajan tutina/hytinä/tärinä, u name it. Tuo lienee oire siitä että teeämmäri
tai kuka muu tahansa on saavuttamassa joogalennon ekan vaiheen eli etenemisen pienin
tai vähän isomminkin sammakonloikin (yoga-tattva-upanishad: daardurii), mieluiten lootusasennossa.

https://youtu.be/lgSVZLHZ8-I?t=402

 Grin

https://youtu.be/JyXAB5L3EIQ

Viitanneeko sana kuNDalinii-spanda juurikin tuohon tutinaan??

spanda   m. throbbing , throb , quiver , pulse , tremor , vibration , motion , activity

Tai sitten aloittelevan joogalentäjän tutina ilmentää kuNDaliniin luontaista taipumusta värähdellä??

« Viimeksi muokattu: 07.06.2019 11:38:00 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #2 : 08.06.2019 09:14:52 »

OTish

Yoga-suutran mukaan saMyama eli tekniikka jolla mm. kehitetään joogalentokykyä (aakaasha-gamanam) "koostuu"
kolmesta "vaiheesta", dhaaraNaa, dhyaana ja samaadhi:

1. desha-bandhash cittasya dhaaraNaa
2. tatra pratyayaika-taanataa dhyaanam
3. tadevaartha-maatra-nirbhaasaM svaruupa-shuunyam iva samaadhiH
4. trayam ekatra saMyamaH

Tuosta huomaamme(?), että siddhit eli "yliluonnolliset" kyvyt edellyttävät samaadhin "hallitsemista".

Samaadhi vastaa kenties subjektiivista kokemusta kvanttimekaanisesta tyhjiötilasta, josta voidaan
luoda tavallaan Jumalan kaltaisesti "aaltofunktion romauttamisella" miltei mitä tahansa, ajatuksen voimalla,
 eli se on Field of all possibilities.

(Kommentaattoreiden mukaan yoga [on] samaadhi: yogaH samaadhiH!   Shocked  )

Melko fantsua on se että VasiSThan mukaan sairauksien eka, mentaalinen vaihe on aadhi (aa + dhi), eli se
näyttää olevan samaan verbijuureen (dhi) perustuva kuin samaadhi (sam + aa + dhi?), mutta tämä tieto(?) ei ole satavarma.
Hänen mukaansa kaikki sairaudet perustuvat (nega-)karmaan.

aadhi   m. thought , care , anxious reflection , mental agony , anxiety , pain TS.

Samaten mentaalista vaihetta seuraava vaihe, vyaadhi (vi + aa + dhi?) näyttää perustuvan samaan juureen (dhaatu)..

vyaadhi   m. (less probably from %{vyadh} , p. 1031) disorder , disease , ailment , sickness , plague (esp. leprosy)
« Viimeksi muokattu: 08.06.2019 09:16:27 kirjoittanut sideman » tallennettu
sideman
Astroholisti
*****
Viestejä: 8253


Profiili
« Vastaus #3 : 09.06.2019 09:33:56 »

Tää tiesi sen jo ennestäänkin, mutta yllämainitussa kirjassa sitä painotetaan merkittävästi,
että äänne A edustaa MMYn mukaan Kokonaisuutta tai Kaikkeutta tjsp, siis kaikesti brahma(ni)a.

Nyv vasta tää hokas, että esim. joogalentosuutran ekassa, "kevennysosassa", jossa keskitytään
siihen että (nykyfyssan terminologiaa käyttääksemme) aine koostuu loppuviimeksi kentistä
jotka ovat ainakin ihmisaistien näkökulmasta silkkaa tyhjyyttä, "ei-mitään" (no-thing), esiintyy
yli 90-prosenttisesti pelkästään a-vokaalia! Ainoa poikkeus on duaalin (kahta entiteettiä - tässä: keho
ja aakaasha dvandva-samaasana eli "kakseusyhdyssanana")
esittävän kieliopillisen luvun ( jollainen on myös esim. saamen kielen joissakin murteissa) genetiivin/ablatiivin
pääte -yoH (suutrassa lausuttava joos, koska seuraava sana alkaa ässällä!)

kaayaakaashayoH saMbandha-saMyamaat... (kaajaakaashajoos sambandhasañjamaat...)...elikäs:

sañjamasta kehon (kaaya) ja aakaashan (aakaashajoos) (väliseen)  suhteeseen (saMbandha;
vrt. ruotsin samband!)...

Sanskritissa "tyhjyydestä" eli quantum vacuum state'stä(?) käytetty termi on aakaasha, jonka tod. näk. juuriverbin
(kaash) persumerkitys on loistaa, tjsp:

kAz ( = kaash - sidis)   cl. 1. A1. %{kAzate} (perf. %{cakAze} , 3. pl. %{-zire}) , to be visible , appear MBh. &c. ; to shine , be brilliant , have an agreeable appearance

Verbinä esiintyy useita muita kaash-verbin etuliitteellisiä johdoksia esim. ava-kaash, mutta jostain syystä
aa-kaash ei näytä sitä tekevän joten - olettaen että kyseessä todellakin on johdos kaash-verbistä - on
vaikea päätellä, miten etuliite aa muuttaa verbin merkitystä. Ainakin liikkumista merkitsevien verbien
yhteydessä etuliite aa muuttaa liikkeen suunnan*, esim. gam (mennä), aa-gam (tulla). Tuosta voisi hassutellen
päätellä että aakaash verbinä saattaisi tarkoittaa paradoksaalisehkosti esim. loistaa "sisäänpäin", LOL! Eli
olisiko sillä siis jokin yhteys mustiin aukkoihin!?? ROFLOL!

(Lisäys) No ainakin jos joudut mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolelle, kyllä komiasti taidat "joogalentää"
singulariteettiin!

 2funny

(Taas tää sai muutaman minuutin tylsää pyhäaamua kulutettua jossain määrin "hyäryllisesti"?)

* Macdonell:  ā́, ad. near (vbl. px.: reverses the meaning
of verbs of giving and going;
besides, also;
quite, entirely, just (emphatic); px. w. pt. &
a. somewhat, a little; scarcely; -iṣ; px. forming
ad. & a. up to, till; prp. up to (after ac.,
before ab.); except (before ac.); from (ab.); at,
on, in, near (after lc.); °-, from, up to.
« Viimeksi muokattu: 09.06.2019 10:20:49 kirjoittanut sideman » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: