Vanhempani olivat tuossa pääsiäisen tienoilla Lissabonissa lomareissulla. He toivat tuliaiseksi minulle Fatiman neitsyt patsaan joka pitäis hehkua pimeässä. Mut aina se ei hehku, ainoastaan silloin ku minulla on surullinen mieli ja tartten apua. Tai sitten minulla on hyvä mieli ja olen onnessani.
Ennen Fatiman tuloa tänne asuntoon, tämä asunto oli levoton. Tavaroita hukkui, ääniä kuulu vähä väliä joka paikasta. Lamput meni usein rikki tai räpsi. Vessan ovi liikkui tuntemattomasta syystä. Mutta nyt tämä asunto on rauhoittunut kokonaan. Olen tullut siihen tulokseen, että se on tuon Fatiman ansiota.
Olen hokannu itseni juttelevan sille ja tajunnu että olen saanu vastauksia asioihin. Olonikin on paljon enemmän rauhallisempi ja seesteisempi. näänkin paljon paremmin asioita, tuntuiis siltä kuin tuo kolmas silmä on puhdistunu. Välillä hämmentää tämä tilanne ja itseni.
