seuraava »

[sideman]

Otsikon saneet edustavat kolmea käsiteryvästä, joissa meitsillä tahtovat osimoilleen
puurot ja vellit mennä ns. sekaisin.

Noilla käsiteryppäillä näyttää olevan vahvahko keskinäinen bondi.

Funtsitaampa eka käsitettä sattva! Sen kirjaimellinen merkitys on enkuksi Being-ness. Se on yksi kolmesta guNasta eli "säikeestä", jotka mm. saaMkhya-yogan mukaan ovat ilmenneen, aistein tai niiden apuvälinein
(esim. hiukkaskiihdytin) havaittavan universumin (dRshya: näkyväinen, tjsp) "peruspalikat", so to speek. Yoga-suutrain laatija MaharSi Patañjali (PJ) käyttää siitä synonyymia prakaasha, Valo. Muut
kaksi ovat rajas (Intohimo; PJ: kriyaa eli Toiminta) ja tamas (Pimeys; PJ: sthiti eli Inertia)*. Ne
ovat välttämättömiä fysiikan lakien toimimisen kannalta; niiden keskinäinen kvantitatiivinen(?)
suhde määrää toiminnan (karma) ja materian perusluonteen, esim. akselilla "hyvä" vs. "huono/paha"?
Mitä suurempi on sattvan osuus, sitä sutjakammin evoluutio etenee. Tässä evoluutio fantsuimmillaan
tarkoittaa kehitystä joka mahdollistaa ihmisen "sielun" (tietoisuuden) vapautumisen (apavarga, jne) reinkarnaation veemäisestä noidankehästä. MaharSi Kapilan saaMkhya suutrain mukaan noiden
kolmen saamya-avasthaa (?samuus-tila; tasapainotila, tai jotain)on prakRti (prakriti):
sattva-rajas-tamasaaM** saamya-avasthaa: prakRtiH (väliviivat ja muut välimerkit hahmottamisen
helpottamiseksi!)

Kolme guNaa ovat myös sellaisten länsimaisesta ihmisestä aineettomalta tuntuvien
käsitteiden kuten egon (ahaM-kaara: minän-tekeminen) ja mielen (manas/mahat)
"rakennuspalikat! ...prakRter mahaan [(prakritista kehkeytyy) mahat: suuri (periaate) = kosminen Mieli?],
mahato 'haMkaaraH: mahat'ista (seuraa evoluution edetessä, tai jotain) ahaMkaara. (Huh huh, taitaa
mennä liian sekavaksi?? LoL)***

(tall. kesk. er...jottei tule vahingossa deletoitua "huonon" kymppisormen takii: vahinkopainalluksia!)

* YS: prakaasha-kriyaa-sthiti-shiilam, bhuutenrdiryaatmakam, bhoga-apavarga-arthaM
dRshyam.

** tamas-aaM on monikon genetiivi, koska jos dvandva-tyyppisessä yhdyssanassa on enemmän
kuin kaksi komponenttia, viimeinen laitetaan monikkomuotoon, vaikka sen merkitys olisi yksiköllinen!

*** Tuo saaMkhya-suutra jatkuu sitten tälleen: (a)haMkaaraat pañca tanmaatraany ubhyam indriyaM
tanmaatrebhyaH sthuula-bhuutaani, purusha iti pañca-viMshatir-ganaH, eli joteskin silleen, että
ahaMkaarasta (individualisaatiosta) seuraavat tanmaatrat ("sen-mitat"?) eli aistien toiminta-periaatteet
ja indrijat eli aisti- ja toimintaelimet; tan-maatra'ista seuraavat karkeat (sthuula) elementit (bhuutaa-ni)
siis pRthivii (Maa), jalam (Vesi), agni/tejas (Tuli), vaayu (Ilma) ja aakaasha (paree jättää kääntämättä,
koska useimmissa kielissä ei ole hyvää vastinetta tuolle kvanttimekaniikkaan lähinnä liittyvälle käsitteelle;
ehkä quantum vacuum state on melko likellä sitä??). Nuo ovat siis 24 tattvaa; niistä absoluuttisen erillinen
on puruSa eli "henki" (Puhdas Tietoisuus), joka on siis 25:des!

[sideman]

Noh, vaata ("tuuli") on yksi kolmesta doSasta (doosha), jotka ovat esim. ihmisen keho- ja mielityypin
"peruspalikat". Kuten guNa'ita, niitäkin on kolme: vaata, pitta ja kapha; pittan kirjaimellinen merkitys
lienee sappi, ja kaphan lima (sen synonyyminä näytään käytettävän sana shlesma [shleesma]).

Äkistään voisi luulla että nuo ovat jotenkin suoraan yhteydessä kolmeen guNaan, mutta nämä
taitavat olla jotenkin hienommalla tasolla kuin doSat, eli jos doSat ovat kuvainnollisesti esim.
atomi- tai molekyylitasolla, guNat vastaavat kai sitten esim. elektronia ja kvarkkeja tai, jos
niilläkin osoittautusi olevan rakenne, niin silloin tämän rakenteen osasia??

Nythän on siis niin että doSat koostunevat karkeista elementeistä (sthuula-bhuuta) seuraavalla tavalla:

vaata: aakaasha ja vaayu (Ilma)
pitta: agni (Tuli) ja jalam (Vesi)
kapha: jalam ja pRthivii (Maa).

Tuosta huomaamme, että vaata-doSalla ei ole yhteistä elementtiä muiden kahden
kaa, kun taas niillä yhteinen elementti on Vesi!

(tall. kesk. er...)