seuraava »

[*Kide*]

Onko täällä muita joilla on itsellä tai läheisellä, tai on ollut kauhukohtauksia? Yhdellä lapsistani on ollut niitä tyyliin aina Eli niiden tulo ei voi ennalta tietää, mutta aika tarkka on tuo tunti nukahtamisesta ja sit tapahtuu, jos tapahtuu. Tuon kohtauksen aikana ihminen näkee, kokee ja toimii tässä maailmaassa jotenkin "unilasien" läpi. yleensä just painajaismaista meininkiä... irroittaa katsojastakin adrenaliinit kivasti, kun yks alkaa kesken wc.reissun kirkua täysillä ja hysteerisenä  hyppii pitkin seiniä ja näkee niissä vaikka mitä. Herättää yleesä yritetään, mutta huonoilla tuloksilla. Yleensä johdatus takas sänkyyn ja rauhoittelu tehoaa edes jotensakin...

Haluaisin tietää miltä nuo kokemukset tuntuvat näkijästä itsestään? Tämä lapseni ei muista koko tapahtumia aamulla...? Ja hän on muutoinkin herkkä vaistoamaan asioita ja tunnelmia tilanteista, paikoista ja ihmisistä... kuin minä pienenä, vaikka minulla kauhukohtauksia ei ollutkaan, vain vilkas yöelämä 
Mutta silti kyselen 
Käsittääkseni tuo kauhukohtaus on aivoissa tapahtuva sähköhäiriö, eli kun tuo syvän unen vaihe alkaa, rentoutuu kroppa yleensä täysin. Mutta kauhukohtaus on oravanpyörä... syvä uni alkaa, mutta kehon toiminnot eivät rentoudu, eli unessa kun juokset kroppa reakoi ja tämä ruokkii painajaismaisia unikuvia mieleen. KAtselin dokumentin tästä kerran ja siinä sanottiin sen olevan lapsuusiän vaiva... joskus jatkuu aikuisuuteen ja niitä pahimpia on leikkaamalla aivoja parannettu 

[Lilja-82]

En tiedä littyykö tää varsinaisesti tähän, mutta unissakävelijöistä oon joskus kuullu sanottavan, että paras ohjata ne sänkyyn eikä herättää. Koska jos ne herää siinä missä ne on niin tottakai sitä pelästyy. Jos vaan ohjaa takasi vuoteeseen niin vaikka siellä heräiski niin shokki ei oo varmaan niin kauhee. Tajuaa että jaa se oli unta.

[kooky]

muistan lapsena ja teininä että olen saanut kohtauksen. mutta lapsena se oli korkeassa kuumeessa, ja teininä herättyä kännätyn yön jälkeen...eli krapula.

eli ei kai ihan paljaaltaan ole ollut.

tuo sähköjuttu kuulostaa uskottavalta. jotain olen kuullut sellaista puhuttavan.

uskon että näillä on ihan juuri tuollainen biologinen selitys, mitä kuvailit. oli kiva kuulla tuosta.

[Taru A]

Meillä pieni tyttö jolla säännöllisen epäsäännöllisesti kauhukohtauksia öisin.
Tilanne oli aluksi tosi pelottava ja erittäin turhauttava kun ei anna kohtauksen kestäessä lähestyä ja rauhoitella itseään, mutta ei saa mennä pois paikaltakaan.
Yleensä menee johonkin nurkkaan huutamaan ja "hyppii pitkin seiniä".

Nykyään menen näkyville mutta en yritäkkään lähestyä vaan lähetän rakkautta ja energiaa mielessäni, jolloin pikkuhiljaa kohtaus laantuu ja lapsi hakeutuu itse oma-aloitteisesti syliini rauhoittumaan ja nukahtaa.

Aamulla ei hällä ole mitään tietoa asiasta että istuttiin yöllä taas keitiön nurkassa.

Kuulemma ovat ihan tavallisia tuomoiset kohtaukset varsinkin vilkkaille lapsille niinkun meilläkin on, ja loppuvat aikanaa, toivottavasti!

Jaksamista muillekkin yökukkujien vanhemmille!!

T:Taru