Minä en kiinnittänyt siihen niinkään huomiota mitä he puhuivat, vaan
miten ja miten se kumpusi sisäisestä-kokemuksesta...
Minä kun en suhteuta henkistä kasvua tähän new agen ja henkimaalilman ilmiöihin, en pidä tärkeänä tuoda niitä esiin, ainakaan jos tarkoituksena on levittää ihmisille uskoa, lohtua, toivoa ja rakkautta.
Se fillis mikä pojan ja äidin välillä oli, se
fiilis, millä he puhuivat elämän kokemuksistaan, minusta sen
fiiliksen "levittäminen" on paljon paljon tärkeämpää, kuin joidenkin yhden alueen käsitteellisyyksien levittäminen.
Minusta heillä oli juuri suurta suhtellisuudentajua, millä toivat asioita ja kokemuksiaan esiin ja mitä korostivat siinä.
Elämän tarkoituksen löytymistä, itsen transendenssia ja henkisen ulottuvuuden käyttöönottoa ja hyväksymistä. Välineet löytyy jokaisen omasta elämästä.