No kylläpä taas itseni liemeen pistin, huonohkolla sanainvalinnalla!
Mistähän alkaisin? Hmmm...
Monet ihmiset luultavasti alitajuisesti suhtautuvat lukuihin siten, että
näkevät niissä jonkinlaista magiaa, tai jotain.
Vuosiluvuissa tuo magia tuntuu olevan voimakkaimillaan, kun joko vuosikymmen,
vuosisata tai varsinkin vuosituhat vaihtuu.
(Koska kristillislähtöinen ajanlasku on
kai mm. kaupallisista syistä yleinen myös sellaisissa kulttuureissa, joissa ajanlasku
perustuu johonkin muuhun kuin oletettuun Kristuksen syntymävuoteen, tämä
"magia" saattaa jossain määrin päteä koko maapallon asujaimiston keskuudessa.)
Vaikuttaa vähän siltä että jotkin asiat tulevat voimakkaasti esille mahdollisesta
kollektiivisesta alitajunnasta esim. juuri vuosikymmenen vaihteessa.
Noh, sain viime jouluna kortin naispuoliselta tuttavalta; kortissa oli allekirjotuksena
myös hänen ex-miehensä nimi ("Paavali"). Ensin tuli mieleen, että nainen on
löytänyt uuden "Paavalin" itselleen vuosikausien jälkeen. Käväisi kyllä myös
se mielessä, jotta noinkohan entinen P. on tullut uudelleen kuvioihin mukaan.
En ole juuri ollenkaan ollut yhteydessä em. naishenkilöön, joten vasta hiljan sain
hänen sukulaiseltaan kuulla, että "vanha suola oli alkanut todellakin janottaa".
Kerroin tuosta tapauksesta e-mailitse toiselle naistutulle ("Pirjo"). Hän ilmeisesti oli vastauksensa
otsikosta ("Älä pelottele...") päätellen vähän huolestunut, koska hänenkin ex-miehensä oli kuulemma yhteiseltä tuttavalta kysellyt "Pirjosta".
Tietenkin on äärimmäisen epätieteellistä kahden tapauksen perusteella
"päätellä" kyseessä olevan jonkinlainen alkaneen vuosikymmenen alun trendi,
mutta ajattelin täällä tiedustella ihan uteluuttani, että onko muilla samamkaltaisia
kokemuksia...
: