Olemme etsineet yhteyttä toisiimme sen kautta, että meitä yhdistää toisiimme kollektiivinen jumala.
- Lähtien liikkeelle luonnosta ja luonnonilmiöistä, siitä
kuka aiheuttaa ukkosen ja kenen tahdosta syntyy vedenpaisumus.
Olemme etsineet turvaa toinen toisistamme sen kautta, että meitä yhdistää toisiimme kollektiivinen jumala.
- Lähtien liikkeelle siitä, kenen joukoissa seisomme ja kuka toimii edunvalvojanamme ylittäessämme perimmäisen kynnyksen.
Olemme luoneet odotuksia toisiamme varten sen kautta, että meitä yhdistää toisiimme kollektiivinen jumala.
- Lähtien liikkeelle siitä, minkä voimme välttää uskomalla "oikeaan" ja torjumalla "väärän".
Olemme niputtaneet toinen toisemme pakkauksiksi, joissa lukee määränpääasemamme nimi ja toivomus siitä, kuinka meitä olisi kohdeltava.
- Kollektiivinen jumala perustuu kohdeltavuuteen.
Eikä sellainen voisi ollakaan yhtä kanssamme, joka kohtelee meitä objekteina: "minä" tekee "hänelle" jotakin.
Entä, kuka teistä on niin rohkea, että sanoo kollektiiviselle jumalalle nämä sanat:
"Etkö tunnista tulleesi kohtaamaan vain itseäsi minussa
ja minua itsessäsi?" 
Entä,
kohteletko sinä itseäsi; teetkö jotakin itsellesi muissa ja muille itsessäsi?
Oletko yksilöllinen jumala, joka näkee vain itsensä, mihin katsookin, ja joka tunnistaa toisenlaisuuden omakseen: siksi joka ITSE jo on?
- Oletko törmäyskurssilla maailmasi kanssa eli "kohteluvalmiina"
vaiko nivoutumassa yhteen
erilaisuutesi täydentävyyden kanssa,
niin että "sinä" olet se puoli "minua", joka kauttasi tulee sanomaan "hei" ... sinulle minussa?
