seuraava »

[Ave^^]

siis visuaalinen/auditiivinen/kinesteettinen
en tiedä, onko tämä oikea paikka tälle topicille..
siirtäkää jos sopii jonnekin muualle paremmin. 


Koin hienon elämyksen, kun lukiessani erästä kirjaa tajusin, että olen selvästi kinesteetikko. Kaikki muistoni ovat enimmäkseen tuntemuksia. Vasta nyt ymmärrän, miksi koen oloni tukahduttavaksi tilanteissa, joissa en saa tuntea. En oikeastaan ollut edes ajatellut sitä, kuinka paljon minulle merkitsevät fiilikset tilanteissa. Voin todellakin jättää jotain tekemättä, koska "tämä ei tunnu hyvältä".

Joskus kun koulussa oli näitä testejä, sain aina vuorotellen tulokseksi auditiivinen taikka visuaalinen. Nuo testit nyt eivät kovin uskottavia olleetkaan. Enkä oikein voinut uskoa itseäni kinesteetikoksi, koska pärjäsin suht koht hyvin koulussa. Yhdistin tuon jotenkin siihen, että kun oppii tekemällä, ei tämä koulujärjestelmä oikein tue sitä. Päättelin sitten, että olen auditiivinen, koska opettajan lauseet jäävät usein soimaan päähän.
Mutta tämä VAK-systeemihän toimii jokaisella elämän osa-alueella, ei vain oppimisessa. Se on tapa, millä reagoimme ympäristöön.


Ja siis, oletteko te törmänneet tähän luokitteluun itsenne kannalta? Ja jos olette esim. visuaalinen, millä tavalla koette asiat? En ole ennen ymmärtänytkään, että ihmiset voivat kokea samat asiat eri tavalla. Mutta sehän on aivan totta.
Jos et vielä tunnista mikä sinulla on vahvin, voin laittaa tähän nuo tekstit siitä kirjasta. Jos jaksan kirjoitella. 

[Ave^^]

Yleensä:

V: Pitävät siitä, että asiat näyttävät hyviltä, ovat itse huoliteltujs ja kauniisti puettuja, usein nopeita, kärsimättömiäkin. Visuaalinen järjestää kodin illalla kuntoon, jotta aamulla kaikki näyttää hyvältä. Se miltä asiat näyttävät on hyvin tärkeätä(jos pitää saada kontakti visuaaliseen ihmiseen, kannattaa näyttää siistiltä ja hyvältä)

A: Perusteellisia, asiat alusta loppuun käsitteleviä, yksityiskohtaisia, hitaita(koska täytyy käydä asiat järjestyksessä alusta loppuun). Kontakti auditiivisesti prosessoivaan saattaa edellyttää, että puhutaan paljon loogisesti, järjestelmällisesti ja ehkä yksityiskohtaisestikin. Saattaa lukea tai tehdä tietokoneohjelmaa pitkälle yöhön.

K: Pitävät usein liikunnasta, tunteet tärkeitä, mukavuus, kodikkuus jne. tärkeätä. Kokemuksellisia. Pitävät mukavista vaatteista. Ihmisiä, jotka huomaavat ensin, onko jossakin kylmä, lämmintä, ovatko tuolit mukavia jne. Ei jaksa välittää sotkuista: "Voi kun olen väsynyt, ihana päästä pitkäkseen." Mukavuus, hauskuus, ehkä koskettaminenkin tärkeitä kontaktissa, tarvitsevat aikaa siirtyä olosta tai tunnelmasta toiseen.


Asenne:

V: "No niin, miksei täällä tapahdu mitään, asia pitäisi olla jo hoidossa, ja nyt seuraavaan asiaan", kärsimättömiä siitä, ettei täällä osata organisoida asioita; ihmettelevät, miksi muut hidastelevat.

A: Häiriintyvät pienestäkin äänestä, pitävät logiikasta, heillä on tarve olla järjestelmällisiä; heille pitää ensin kertoa, mitä aikoo kertoa heille.

K: Mukavuus on tärkein asia, ovat usein ihmissuuntautuneita (eivät aina); kun huoneessa on ihmisiä, mukavaa ja hauskaa, kaikki on hyvin. Tykkäävät tekemisestä, näpläämisestä, nauttimisesta.


Eleet:

V: Kädet ovat usein ylhäällä, koska piirtää kuvia ilmaan, vain kädet liikkuvat.

A: Kädet ovat joskus puhelinasennossa, mutta eivät liiku, vähän eleitä.

K: Kädet alempana, koko keho mukana elehdinnässä (ei välttämättä kovin dramaattisesti), elehdintä kokonaisvaltaista. Koskettelevat itseään.


Ääni:

V: Suhteellisesti korkeampi ja nopeampi, koska kuvat tulevat nopeasti ja vaihtuvat nopeasti. Puhe voi tulla purkauksina.

A: Ääni (suhteellisesti) keskialueella, äänen nopeus, samoin rytmi tasainen, taukoja vähän. Äänen väri ja sävy usein kaunis, monipuolinen sanasto, kauniit, usein monimutkaiset lauseet, sanaleikkejä.

K: Ääni matala, hidas (suhteellisesti), taukoja, huokauksia, joskus äännähdyksiä.


Hengitys:

V: Kun joku puhuu nopeasti, ei jää paljon aikaa hengitykseen ja hengitys jää lyhyeksi ja ylös, ontoksi.

A: Noin pallean tienoilla.

K: Hengitys syvällä, huokauksia.


Oppimistyylit:

V: Oppivat visuaalisesti: kuvia, kuvioita, värejä ym. asioita, joita voi katsoa, hyvin visuaalisesti organisoitu kokonaisuus auttaa; pitävät puhtaasta, selkeästä, hahmottavat kokonaisuuksia. Mielikuvat tärkeitä. Varovainen ja kriittinen, kunnes kaikki selviää. Oppivat käyttämään tietokonetta manuaalista opiskelemalla.

A: Tarvitsevat usein aikaa puhuakseen asiasta mielesään, selittääkseen asian itselleen, tekevät hyviä (ja hankalia!) kysymyksiä. Voi antaa 5 tehtävää ja A muistaa ne mielessään (V kysyy kolmannen kohdalla: "Missä on kynää ja paperia!"). Looginen eteneminen ja asioiden peräkkäisyys tärkeätä. Äänensävy, rytmi ja tauot tärkeitä, rytmi ja musiikki auttavat oppimista. Muistavat elokuvista (ja opetuksesta), mitä sanottiin ja kuinka. Oppivat tietokoneen käytön, kun kerrotaan, selitetään.

K: Oppismistyylinä tekeminen: istuta alas ja laita tekemään: ensin tämä, sitten tämä... (hitaasti, paljon hitaammin kuin muilla). Voi laittaa myös tekemään ideomotorisesti, mielikuvissa, mutta niin, että K tuntee kinesteettisesti, tuntemuksina tekemisen. Hahmottaa asioita tuntemalla, koskettamalla, tekemällä. Oppii tietokoneen käytön kokeilemalla.


Asento:

V: Suora, pää ylös, silmäkontaktia.

A: Toinen tai molemmat olkapäät eteen, vähän silmäkontaktia, vähän kehonkieltä.

K: Rentoutunut, pää alas, liikkuvuus.


Muistaminen:

V: Muistaa kokonaisuuden visuaalisesti: yksityiskohdat helppo poimia, missä järjestyksessä tahansa, nopea.

A: "Kasettimuisti": muistaa asiat peräkkäin, kelaa kasetin alusta asti päästäkseen oikeaan kohtaan. Tämä hidastaa, mutta on perusteellista.

K: Lihasmuisti: muistaa, miltä tuntui, mitä koki. Muistaa, mihin osallistui, tekeminen auttaa muistamista, jopa käveleminen tai näplääminen, muistaa asiat paikkojen mukaan: ihmisten muistamisstrategia voi esimerkiksi perustua heidän paikkaansa tilassa (työryhmä, oppilaat).

kirjoittanut Veli-Matti Toivonen
kirjasta: NLP mielikirja, kuinka muuttaa mieltään

[Minerwa]

Mielenkiintoinen aihe    Luen itse näistä ekaa kertaa, mutta tunnistin heti itsessäni visualistin! Ilmankos olenkin välillä ihmeissäni alalla, jossa suurin osa muista työntekijöistä on hyvin auditiivisia... Etenkin oppimisen ja muistamisen kohdalla koin todellisen AHAA-elämyksen. Siis juurikin noin!

Ilmankos työhön liittyvät koulutustilaisuudet menevät minulta välillä korkealta ja kovaa yli hilseen, kun taas muunlaisten opintojen parissa olen viihtynyt aina. Kasettimuistiin tarkoitettu teksti ei yksinkertaisesti uppoa visualistiin - en siis taidakaan olla ymmärryskyvyltäni vajaa vaan ainoastaan hiukan erilainen 

Mistä kirjasta löytyisi lisätietoa? Mieluiten kuvakirjamuodossa (=visualisti  ) - vitsi. Ei vaan, ihan oikeasti haluaisin lukea lisää!

[Rohana]

Eniten visuaalinen, paljon myös kinesteettisetä tunnistin itseäni, auditiivinen tuntui vieraalta.

[Ippuska]

Täällä selkeästi kinesteetikko 

[Hiisitär]

Täällä on visuaalinen henkilö, tosin se ei ollut kovinkaan suuri yllätys!  Tunnistan myös joitain piirteitä kinesteetikosta, lähinnä tuon mukavuuden ja rentoutumisen, mutta ne saattavat myös johtua siitä, että olen kiinalaiselta merkiltäni sika ja sika jos mikä rakastaa rentoutumista ja mukavuutta!

[Esmiralda]

Mielenkiintoinen juttu!

Minua on joskus testattu oppimisen merkityksessä: visuaalisesti, teoreettisesti tai kinesteettisesti. Samantapainen.

Korkeat prosentit sain kaikista, mutta kinesteettinen voitti.

Olen kosketus-ja tuntemusihminen. Ja toimintaa pitää olla myös. ETsin tiloja, valtaan tiloja, tilan kokeminen on tärkeää. Tietenkin tanssin. Teen paljon asioita käsilläni, mm. maalaan. Minä on yhtä kuin keho hyvin paljon. Keho tuntee energiavärinät ympärillään ja sitä kautta vaikuttaa tunteisiin.

Kun ymmärrän sen itsestani, ymmärrän paremmin toista joka ei ole niin paljon kinesteettinen vaan esim. visuaalinen tai auditiivinen.