Sivuja: 1 2 [3]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Joulu  (Luettu 19647 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #30 : 08.12.2007 19:33:30 »


 smitten

Ja toinen ....  smitten

http://www.kimhunter.ca/animations/christmas_card.htm



taaviisuinen http://classroomclipart.com/images/gallery/Animations/Christmas/xmas%20candle.gif
tallennettu
Sekhmet
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 260


Nil novi sub sole.


Profiili
« Vastaus #31 : 11.12.2007 00:41:56 »

Nyt on korkea aika tehdä Joulusinappi, jos aikoo saada "kypsäksi" Joulupöytään.

 smitten
tallennettu
Sekhmet
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 260


Nil novi sub sole.


Profiili
« Vastaus #32 : 11.12.2007 01:00:21 »

Hyvä sinappiohje:

1 purkillinen Colmaris  sinappijauhoa.
saman verran sokeria.
saman verran vispikermaa
saman verran kananmunan VALKUAISTA.

aineet sekoitetaan kylmänä, Ja lämmitetään KOKOAJAN VISPILÄLLÄ sekoittaen kiehumapisteeseen, ja otetaan hellalta, mutta JATKETAAN SEKOITTAMISTA, kunnes jäähtyy. (kylmä vesihaude avuksi)

Sitten lisätään:
loraus etikkaa.
½ teelusikallista valkopippuria
½ teelusikallista suolaa
(loraus konjamiinia)

Purkitetaan ja annetaan kypsyä Jouluun asti.
« Viimeksi muokattu: 11.12.2007 01:08:45 kirjoittanut Ikiaika » tallennettu
selkälokki
Vieras
« Vastaus #33 : 12.12.2007 09:25:05 »

Jooluevankeljumi savolaesittain

Tapahtupa erräänäkkii päevänä jossakii vieraassa muassa, että se keisar Akununttus - tae mikäpähä se nyt sitten lienee oikee ollukkaa - miäräs, että kaekki kansa olj pantava veroloeta maksammaa. Tuo verollepano se olj vissiin ensmäene sielläpäen mualimoo ja eeköhän tuo liene tapahtunna sen Kiurunuksen ollessa piällikkönä siellä Syyriassa. Ja eepä siinä aattanu kenenkää kipristellä, nii olj mentävä jokkaese ukon ja akan ja penikannii kirjottautummaan sille perskatin verollepanijalle sinne päen misteepä kaapunnista nuo nyt sitte leneevät olleettii kotosin.

Nii se Josehvi lähti vua sieltä Kalilejasta, Nasareetin kaapuntista, ja mänj sitä verollepannoo varten sinne Juutellaan, Tuavetin kaapuntiin Peetlehemmiin, sen takkii ku se Joosehvi kuulu siihe Tuavetin sukkuu. Se mänj sinne yhessä mieljtiettysä Marija nimisen naesimmeisen kanssa, joka olj tiinneennä. Niitte sielä ollessa tulj Marijan poekimisen aeka, ja se pyöräätti potran poejan, ensmäesesä. Kiäri sitte poejan liinavuatteeseen ja panj seimeem makkoomaa, sen taatisen tautta ku ei ollu siinä viereesessä rouvissakkaa kortteeripaekkoo.
 
Sillä tienoolla olj niitä paemenija lampaetasa kahtelemassa nii, ettee susj koppoo eekä vieremän kehvelit rosvoava. Kas kummoo, yhtäkkijä niitten etteen ilimesty kaaheen kirkas valoilmijö ja eekö tuo lie ollunna ite Herran enkelj. Kylläpä siinä paemenilla pöksyt tutaji, mutta enkelj se vuan tokas:
"Elekee pelätkö! Minä se vuan ilimotan teille semmosen hurusanoman, joka tuop tullessaa illoo koko mualimalle. Tänä päevänä se on teille syntynnä se Vapahtaja, se Ristus ite. tämä on se ennusmerkkinä teille, työ sitä löyvvätte sen Ristuksen sieltä seimestä makkoomasta liinavuatteeseen kiärittynä."

Ja sillä siunooman hetkellä olj enkelin ympärillä suurj taevaallinen sotaväkj, joka kehua römpsäätti ite Jumalata ja hoelas:
"Olokoon kunnia Jumalalla piliviin piällä ja raaha tiällä muan piällä kaekilla immeisillä, joeta se Jumala paementaa."

Sen jäläkeen, kun ne enkelit olj männeet takasin sinne taevaaseen, ne paemenet tokasivat toesilleen:
"Lähetääm myö nyt mänemään sinne Peetlehemmii. Sielläpä myö nyt sitte nähhää se, mittee tuo enkelj meille äske hupaji."
Ja nii ne tekj eväsvoeleivät, koppasiivvaat reput selekää ja lähtivät männä vikertämmää. Ja nii lööty ite Marija ja Joosehvi ja seimessä makkoova poeka. Tämän ku ne huomas, ne hetj tarinoevat kaekille mittee niille olj poejasta turistu. Ja eekö tuota kaekki kovasti ihmetellynnä.
Mutta Marija polone se panj piiloo sisuskalluihisa kaeken sen mitä sillon jooluyönä olj tapahtunna ja rätnäs sitä. Paemenet mänj kottiisa kiitelle Jumalata siitä, mitä olliit kuulleet ja nähneet. Kaekki se olj ollunna justiisa niinku niille olj tarinoetu...

http://www.cc.jyu.fi/~kirkopo/savo/?joke=nerves
« Viimeksi muokattu: 12.12.2007 09:29:18 kirjoittanut selkälokki » tallennettu
Arkiviisu
Vieras
« Vastaus #34 : 13.12.2007 12:39:07 »


http://www.youtube.com/watch?v=xMtuVP8Mj4o&feature=related

http://gamma.nic.fi/~juhatik/satu2003.htm
Satu ilmestyi julkaisussa  Lumesta tehty Buddha
ISBN 952-5129-17-9
JOULUSATU
       
Eräänä kylmänä yönä
           lumihiutale ei saanut unta.
        Hän leijaili
        toisen lumikiteen kanssa
        etsien sopivaa laskeutumispaikkaa maanpinnalta.


        Erään talon pihamaa
        näytti ylhäältä käsin hauskalta:
        lumet oli kolattu pihan reunoille
        ja lähellä taloa vahti
           lumiukko väsymättä pihaa.


        - Tuonne! kuiskasi lumihiutale lumikiteelle.


        Ja sinne he liitivät laajassa,
        hiljaisessa kaaressa
        ja tupsahtivat lumiukon varpaille.


        - Atshii, aivasti lumiukko.
        - Terveydeksi, vastasi hiutale.
        Lumikide ymmärsi olla vaiti.


        Rauha palasi pihalle
        ja pihavalon reunamilla heilui
        muutama kotoinen varjo.


        Yö kului, ja sanomalahdenjakaja
        kolautti aamun sanomalehden
        peltiseen laatikkoon.


        - ?  säpsähti lumiukko hereille,
        ja näki hiutaleen ja kiteen
        lumitossujensa päällä.
        Nämä nukkuivat syvää unta kylki kyljessä kiinni.


        - No siihenkös sitä piti tupsahtaa? tuhahti lumiukko, ja jatkoi pihan tarkkailua.


        Aamu valkeni
        ja sisällä talossa alkoi kuulua
        elämisen ääniä.


        Kahvikeitin pörpötti
        ja leivänpaahtimesta pomppi
        karrelle palaneita paahtoleipiä.
        Kaurapuuro paloi pohjaan hellalla.
        Ovi kolahti, ja ihminen kiirehti autolle.
        - On taas, pahus, satanut lunta,
        tuhahti ihminen,
        raapi tuulilasin puhtaaksi,
        nousi autoonsa ja ajoi ulos portista.


        Pihalle jäi hiljaisuus.
        Hiutale ja kide heräsivät
        ja lehahtivat ohimenevän tuulenvirin mukana lentoon.
        He kierivät ympäri pihaa
        ja lensivät kadulle portin eteen.


        Siinä ohiajavat autot litsasivat
        hiutaleen ja kiteen
        tiukaksi jääksi katuun.
        Katua pitkin lähestyi vihainen,
        irtipäässyt koira talon porttia.


        Juuri kun koira aikoi kääntyä pihalle,
        aikomuksena käydä turvattoman lumiukon kimppuun,
        niin koira liukastui.


        Vinkaisten karvaturri kupsahti selälleen.
        Siinä se makasi hetken,
        nousi sitten ylös,
        puisti niskastaan irtolumet,
        ja palasikin takaisin sinne,
        mistä oli vihansakin saanut,
        - ja jätti pihan ja lumiukon rauhaan.


        Sillä tavalla lumihiutaleen ja lumikiteen
        talviöinen unettomuus pelasti lumiukon
        julman irtokoiran hyökkäykseltä!


        Tässä on se opetus, että joskus pieni unettomuus on vain hyvästä!



http://gamma.nic.fi/~juhatik/joulua03.htm

Tekstiä julkaisusta Lumesta tehty Buddha ISBN 952-5129-17-9

 Lumesta tehty Buddha


  http://photos2.flickr.com/3693935_c1369295c2_o.jpg
Siellä ja täällä
            tippuu lumihiutale
            lumiseen maahan.



            Takapihalla
            lumesta tehty Buddha
            odottaa joulua.



            Lumisateessa
            lihavan lumiukon
            varpaita kylmää.




            Lumihiutale
            tekee itselleen kodin
            lumikinokseen.




            Jotakin pysyvää;
            lumikinokset!




            Harakka lentää
            lumimyräkän takaa.
            Istuu lepäämään.
            Pitää nokkansa kiinni,
            ymmärtää olla hiljaa.




            Sähkömittari
            ei ehdi pohtimaan
            koko Joulua



            Näinä aikoina
            lukijalla on vastuu
            ihan kaikesta



        © 2003 JUHANI TIKKANEN

        Lisää jouluisia!

        Tämä satu on julkaistu Lumesta tehty Buddha Joulujulkaisussa vuonna 2003

       http://gamma.nic.fi/~juhatik/index.html
tallennettu
Sivuja: 1 2 [3]
  Tulostusversio  
 
Siirry: