Talvi. Metsä. Naisia. Rupattelua. Poroja, niiden poisvientiä.
Metsä kuvaa elämääsi. Valitettavasti et kerro, oliko metsä isoja tukkipuita vai viitaa. Talvesta tulkitsen, että metsässä oli lunta.
Eli:
Elämässäsi on menossa marras- (tai horros-) jakso. Mennyt on mennyttä, elät vain rutiinilla. Koska olet Sinuna ja toisina naisina unessa, on sisimmässäsi käynnissä persoonan toteuttamisen muutospohdinta.
Porot ovat elinkeino. Niistä saa turkiksia ja ruokaa. Niiden avulla voi menestyä, vaikka ei mitään muuta tekisikään.
Osat Sinusta (muut naiset unessa) tahtoisi pistää omaisuuden (porot) rahoiksi, sitten siliäksi maailman teille ja turuille, mutta vielä se on vain jutusteluasteella. Tuloilla siis voisit toteuttaa uudenlaisen elämän itsellesi.
Mietipä vielä millainen olikaan metsä, siis puut. Oliko se synkkä (tiuhakin kenties), paitsi että lumi vaalensi sitä? Vaiko riukumaisia puita ja paljon (siis viitaa)? Oliko selviä polkuja, vaiko vaati puikkelehtimista puitten lomassa, jotta tie löytyisi?
Metsä kuvaa elämääsi. Sanon tämän uudelleen.
-Jos se oli avara ja poluilla jäsennetty, on siihen löytymässä selkeys piankin.
-Jos se oli valoton ja tiuha, on syytä karsia turhat asiat hemmettiin arjestasi. Keskity olennaiseen siinä tapauksessa.
Molemmissa tapauksissa: toteuta sisimpäsi unelmaa. 'Askel askeleelta Sun ties aukeaa, kun uskot vaan!' (Lainaan tässä vuosikymmenten takaista hengellistä laulua, jonka sanoitus puhuttelee aina vaan. Muistaisimpa edes mistä kielestä sen aikoinani poimin...)
Usko on luottamusta. Sitä sinä nyt tarvitset. Luottamusta omiin unelmiisi ja niitten toteutumiseen. Muutokseen, jota tarvitset.
Kiitos tulkinnasta!
Siitä metsästä siis: Se oli sellainen tavallinen suomalainen mäntymetsä, muutama kuusi ja koivukin ehkä. Kävelin niinkuin sellaista moottorikelkalla tehtyä uraa pitkin eli siis ihan helposti pystyi kulkemaan.
