seuraava »

[sanna_hk]

Olen tässä viimeaikoina vähän säikkynyt itseäni.  Noita pahoja fiiliksiä on tullut varmaankin aina, mutta nykyään huomattavasti useammin ja voimakkaampina. Kolme viimeisintä kertaa ovat saaneet meikäläisen ahdistumaan. Kun se tunne, että jotain pahaa on tapahtumassa tulee, tuntuu että sydän jotenkin kylmenee tai hyppää kurkkuun. Sen jälkeen tulee ihan kamala ahdistus ja varma tunne siitä, että jotakin pahaa on tapahtumassa. Ensimmäisellä kertaa näistä kolmesta se paha tunne tuli noin 11 aikaan illalla. Valvoin jonnekin neljään kun en saanut nukuttua ahdistukseltani.  Aamulla kun heräsin, se tunne että jotain pahaa tapahtuu oli edelleen päällä. Noin kymmenen aikaan aamulla se paha tunne katosi ja siitä tunnin kuluttua löysin ystäväni kylmissään ulkoa, sekaisin ja verissään. Siinä sitten ihmetellessä ja hoivatessa rupesin pohtimaan, että miksi hitossa se tunne ei lähde vaikka kaveri on nyt turvassa..?  Paha fiilis kuitenkin sitten katosi noin neljän tienoilla iltapäivällä. Olin aivan varma, että se paha tunne oli johtunut tuosta ystävästä, kunnes pari päivää myöhemmin sain kuulla, että poikaystäväni sisar oli meinannut yöllä kuolla sisäiseen verenvuotoon ja oli päässyt sairaalaan joskus aamuyöllä. Kaikki oli ollut hyvin aamuun saakka kunnes verenvuoto oli alkanut uudestaan ja hänet piti leikata toisen kerran. Toisella kertaa valvoin pahan fiiliksen kanssa puoli kolmeen asti yöllä kun en millään meinannut saada unta vaan tuntui, että jollakin on asiat huonosti. Kolmelta eräs ystäväni soitti ja itki hysteerisenä, miten hänen lastensa isä oli kavereidensa kanssa vetänyt jotain huumeita ja ystäväni oli juuri saanut heidät ulos asunnosta ja oli ihan paniikissa. Siinä sitten juteltiin muutama tunti puhelimessa ja ystäväni vihdoin rauhoittui ja uskalsi mennä nukkumaan.. Viimeisin kerta oli voimakkain tai ainakin tuli kovin yllättäen. Juttelin kaverini kanssa ihan normaalisti kun yhtäkkiä tuntui että sydän pysähtyy. Taisin jonkin äänenkin päästää suustani kun niin säikähdin. Kaveri kyselikin, että mikä sulle tuli. Sanoi, että näytän siltä kuin olisin aaveen nähnyt. Kerroin hänelle tuosta tunteesta ja yhdessä siinä sitten hermoiltiin noin tunti, kunnes ystäväni sisar soitti, että heidän äitinsä on viety sairaalaan.. 

Olen kovasti miettinyt, että miksi näitä tuntemuksia saan kun niistä ei ole kenellekään mitään hyötyä kun vain todella harvoin pystyn kohdistamaan, että kenellä se hätä on. En myöskään ole varma siitä, ovatko nämä "yliluonnolliset kyvyt" hyviä vai pahoja ja lapsesta saakka olen pelännyt käyttää niitä. Ennustin nimittäin ala-asteikäisenä luokkakaverini perheessä tulevan kuolemantapauksen. Sen jälkeen en ole edes yrittänyt päästää mitään yliluonnollista itsessäni esiin ennen kuin nyt viimeisen parin kuukauden ajan. Toki olen neuvonut ajamaan varovasti tuntemusteni takia jne.. Sen tiedän, että verenperintönä nämä "kyvyt" kulkevat tai sitten tiedostan ne paremmin koska äitini on niitä käyttänyt aina. Hän ennustaa korteista, näkee enneunia ja vaistoaa esim. jos hirvi tulee hyppäämään auton eteen matkalla.. Hän valitettavasti käyttää kykyjään pahaan, mm. kiroaa ihmisiä jne.. Siksi pelottaa, koska en halua missään nimessä tehdä kenellekään pahaa tai yleensäkin pyrin aina olemaan mahdollisimman hyvä ihminen. Syyllisyyttä tunnen aina noiden pahojen fiiliksien jälkeen, en tiedä miksi. Saattaa toki olla että jotenkin uskon siihen, että olen itse nuo tapahtumat jotenkin aiheuttanut koska olen niistä tiennyt etukäteen.. Vaikea sanoa.

Tästä tuli nyt aivan liian pitkä tilitys, mutta voimia ei enää riitä sen lyhentämiseen. Haluaisin vain kuulla, etten ole yksin näiden pelkojeni kanssa... Onko muilla näitä kamalia tuntemuksia?? Niin ja jos joku haluaa pohtia selittyvätkö nämä kyvyt tai tuntemukset jotenkin astrologisella kartallani, niin karttani löytyy aiheesta syntymäkartan tulkintaa, otsikolla syntynyt 2.2.1982

Rauhaa ja rakkautta kaikille! 

[Hiisitär]

Se, että tietää asioita toisista etukäteen ei ole muuta kuin tuon kyseisen henkilön sielunsuunnitelman lukemista. Jokainen sielu tekee itselleen suunnitelman ennen syntymäänsä yhdessä avustajiensa ja oppaidensa kanssa, jonka mukaan pyritään sitten elämään täällä: mitä on tarkoitus oppia, kokea, ketä tavata jne. Siihen kuuluvat KAIKKI elämän suuret asiat, kuten parisuhde, lapset, koulutus, työt, vanhemmat, nimi, oma syntymä ja myös oma kuolema. Jos sinä näet, että joku on kuolemassa se ei tarkoita, että tuo henkilö kupsahtaa sen takia, että sinä tiesit sen Ei todellakaan, ei missään nimessä! Kyseisen henkilön sielu on päättänyt jo ennen syntymäänsä kuolla tuohon aikaa tuolla tavoin tuossa iässä, eikä se näetkö sinä sen tai et vaikuta siihen mitenkään. Sama juttu kaikkien onnettomuuksien kanssa - nekin on päätetty etukäteen tai jos onnettomuus ei kuulu sielunsuunnitelmaan se hankitaan tässä elämässä omilla valinnoila. Jokainen on vastuussa vain Itsestään. Jos päätät, että ryhdynpä ryyppäämään niin, että maksa poksahtaa, siitä on turha syyttää ketään muuta - sinä siihen pulloon olet tarttunut. Tämä siis sillä olettamuksella, ettei alkoholisointuminen kuuluisi alkuperäiseen sielunsuunnitelmaan.

Sinulla on ilmeisen herkkä aura, joka aistii toisten tunnetiloja, pahaa oloa ja onnettomuutta. Ehkä omat varjosikin alkavat nousta pintaan käsiteltäviksi, sillä siellä missä on kirkkain valo on myös synkimmät varjot. Sielullisestihan me kaikki olemme yhtä ja meillä on mahdollisuus olla yhteydessä kehen tahansa, tiedostaen tai tiedostamattamme. Herkät ihmiset saavat helpommin yhteyden toisiin tahattomasti tai tahallisesti. Sinun kohdallasi kyse lienee tästä. Jos haluat voit aina pahan fiiliksen iskieässä pytää arkkienkeli Mikaelia suojelemaan ja auttamaan sinua sekä kohdetta, josta se paha tunne tulee (sinun ei tarvitse tietää mistä se tulee tarkalleen. Riittää että pyydät kohteelle apua, Mikael osaa kyllä kohdistaa energiansa sinne minne sitä tarvitaan ) Toisekseen voit mietiskellä gayatri-mantraa, joka on hyvin puhdistava. Mantran löydät täältä Astrolta kirjoittamalla Haku-kohtaan hakusanaksi gayatri. Se löytyy tietysti myös Googlen kautta

Mitä kiroamiseen tulee, niin kiroaminen on sitä, että tietoisesti toivoo ja ajattelee toiselle pahaa. Ei muuta. Jokaisella on oikeus ja kyky suojautua toisen pahoilta ajatuksilta, jos niin tahtoo. Se, joka kiroaa tuollatavoin ihmisiä omaa ilkeyttään - sieluhan ei ole ilkeä, persoona on - joutuu siitä edesvastuuseen viimeistään kuoltuaan, kun sielu viedään Neuvoston eteen tutkimaan mennyttä elämäänsä. Äitisi tulisi oppia rakastamaan kaikkia ja ymmärtämään, että olemme yhtä. Jos hän ei opi sitä tässä elämässä hänelle annetaan mahdollisuus oppia se seuraavassa elämässä - tai sitä seuraavassa tai sitä seuraavassa tai sitä seuraavassa. Niin usein, kunnes hänen sielunsa oppii sen.

Sinun on turha pelätä "yliluonnollisia" kykyjäsi, koska se ne ovat meille luonnollisia kykyjä. Luonnollisempia kuin ne asiat, joita pidämme luonnollisina kuten syöminen! Mehän olemme sieluja, energiaa. Sielu juttulee telepatialla, siirtää esineitä ajatuksen voimalla, lukee auroja, matkustaa paikasta toiseen pelkällä ajatuksella, näkee tulevaan ja menneeseen, ymmärtää asiat laajemmin jne. Omaa siis kaiken "yliluonnollisen" kyvyn Jokaisella sielulla on tietysti yksilölliset taidot: toinen saattaa olla aivan mestari työskentelemään eläinsielujen kanssa, kun taas toinen matkustaa hyvin tarkasti paikasta toiseen ajatuksenvoimalla. Ruumiimme sen sijaan on katoavainen, sellainen kulkupeli ja koti. Ruumiin täytyy syödä ja nukkua, jotta se jaksaa, mutta sielulle nukkuminen tai syöminen ei ole tarpeen. Voisikin siis sanoa, että kuoltuamme sielulle syöminen on yliluonnollista puuhaa! "Miten se tekee ton? Minä en osaa!"

Jos haluat toisille hyvää, voit käyttää kykyjäsi huolehtimatta siitä, että aiheuttaisit muille ongelmia. Jos näet, että joku sairastuu syöpään pian, voit kertoa sen jos haluat tai olla kertomatta. Syöpä ei tule siitä, että sinä näet sen. Ei aurinkokaan nouse sen takia, että sinä tiedät sen nousevan huomenna. Se nousee koska sen on tarkoituskin nousta. KAIKELLE on aina tarkoituksensa - myös näille kyvyillesi. Jos ei muuta niin ainakin ne auttavat sinua kasvamaan sieluna ja olemaan avuksi muille jollakin tapaa. Kykyjäsi on aivan turha pelätä - ethän sinä pelkää hengittämistäkään. Sen ihmeemmästä asiasta ei ole kyse.

Tarvittaessasi voit kääntyä enkelisi, oppaidesi ja jumaloppaidesi puoleen, jos olet epävarma miten voisit alkaa käyttää kykyjäsi ja tutustua siihen kuka todella olet paremmin. Pyydät vain ja sinua autetaan. He tietävät kyllä missä mennään ja mitä pelkäät. Meillä on aina turvattu selusta ja apujoukkoja tarjolla, kun vain pyydämme apua

Onnea matkaan eikä mitään pelättävää! Täällä kirjoittelee vuonna 1983 syntynyt nainen, joka katsoo taroteja, lukee auroja, matkustaa meditoidessa paikasta toiseen, keskustelee henkitason olentojen kanssa, näkee tulevaa, kuuntelee ja katselee  asioita energiallaan, näkee menneitä elämiä, tapaa jumaloppaita ja fiktiivisiä hahmoja ja josta välillä tuntuu, että yhteys tähän fyysiseen maailmaan katoaa ihan kokonaan! Se on vain sitä, että sielu voimistuu ja persoona (ego, sielun vastakohta joka vaihtuu elämästä toiseen) heikentyy antaen tilaa Todelliselle Minuudelleni.

[Hiisitär]

Haha, kyllä Michaelin kirjojakin on tullut luettua, mitä vain spiritistiä ja esoteerista lukemista olen käsiini saanut 7-vuotiaasta lähtien! Michaelin kirjoista on tullut uutta tietoa, mutta loppujen lopuksi suurin osa siitä saamastani tiedosta on ollut vain omien tuntemusten vahvistumista: "No näin minä olenkin aina omassa mielessäni ajatellut asian olevan!" Enkä tietenkään lue, kirjoita tai kuuntele mitään sellaista, mikä ei tunnu Itsestä hyvälle ja oikealle eli omia ajatuksiahan nämäkin ovat
Nykyisin tosin luen vähemmän kuin aiemmin, mutta joskus käteen sattuu kirja, joka kutsuu minua kirjaston hyllyllä ja sieltä löytyy jokin pieni asia, johon saan vastauksen.