seuraava »

[Godiva]

Mulle vesi, erityisesti laineiden liplatus, on rauhoittava elementti. Jo nuorena tyttönä menin järven rantaan mietiskelemään kun oli paha olla ja nyt aikuisena asun melkein meren rannalla ja käyn kuuntelemassa ja katselemassa merta usein. Viimeksi eilen istuskelin kallioilla meren rannalla mietiskelen omia ongelmia. Pelkästään se, että kuulen meren kohinan tuo jotenkin lohtua.

Nautin vedestä myös positiivisessä mielessä. Uiminen on ihanaa ja olen ollut aikoinaan töissä laivalla. Ahdistaa vaan tuo itämeren surkea tilanne (ja silti en tee mitään sen kummempaa sen paranemisen eteen!).

[*Kide*]

Juon paljon vettä, vihaan sen tuhlaamista tai saastuttamista. Valtamerien syvyys on ihastuttava ja kiinnostava juttu. Katson kaikki dokkarit mitkä vain pystyn, koskien valtameriä. Tiesittekö, että etelä mantereen jäästä on kaikuluotaimella löydetty makea meri -jään alta, ja siitä elämää (liikettä). Oletetaan myös. että tämä meri kulkisi ytimen läpi  : Sitä ei myöskään uskalleta kairata auki, koska se ei ole yhteydessä tähän maailmaan ja sieltä voi tulla mitä vaan /päinvastoin myös.

Vesi on jollakin tapaa minulle myös hyvin arvokasta elämän lahjaa... sade on melkein aina kiitoksen paikka, harvoin näen siitä mitää haittaakaan olevan.Hyvin harvoin sitä tulee "liikaa" täällä päin ja ainoastaan, jos raivoamalla sataa.. suren kasveja ja pintamaata 

Inhoan uimista ja veneilyä... onko elementilläni jotakiin tekemistä tähän, ehkä  :
Pelkään hukkumista ja monasti olen miettinytkin, jotta mielummin palan kuin hukun  jos on pakko valita... mutta taas elementti, ehkä? 

Ihmisten olisi syytä muistaa, että ilman ruokaa selviää useitakin päiviä. Ilman vettä todella vähän aikaa  Me olemme vesinahkapusseja, joita luut ja lihakset pitää kasassa ja liikkeessä 

[Esmiralda]

Olipa mielenkiintoista, Jaspis, en ole kuullutkaan tuosta makeasta merestä! Siinähän voi olla suuri tulevaisuuden pelastus jossakin tilanteessa, jos saamme siihen sellaisen yhteyden että se ei pääse pilaantumaan puolin tai toisin.

Minä uskon, että voimme ajatuksellakin, kiitollisuudella ja siunaamalla vettä, auttaa sen tilaa! 

Tuolla 'Veden arvo'-topikissa on paljon käyty läpi näitäkin juttuja.

[*Kide*]

UPS  Sammakko...

Se oli järvi, mutta suuri kumminkin ja tässä linkissä ei puhuta tuosta yhteydestä... sen muistan kuulleeni tv dokumentista aikoinaan, joka koski tätä venäläis asemaa siellä etelä mantereella, tän lätäkön päällä 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vostok_%28j%C3%A4rvi%29

[sorsar]

Vesi merkitsee paljonkin. Olen kasvanut veden ääreellä ja tavannut ihmisen, joka myös viihtyy vesillä. Tällä viikolla olen matkannut veneessä Kuopiosta - Oraviin - Savonlinnaan - Puumalaan ja Lappeenrantaa ja ensi viikolla takas. Aivan ihanaa, sielu lepää. Auton äänet kuulostavat meteliltä sen "hiljaisuuden" jälkeen.

Veneet/laivat nimetään naisten mukaan ja merestä sanotaan, että se on yhtä arvaamaton ja ihana kuin nainen, sama pätee varmaan kaikkeen veteen. Mielestäni vesillä pärjää parhaiten kunnioittamalla tätä "naista", silloin voit nähdä myös niin ihanat kauniit veden kasvot. 

[Esmiralda]

Ihana! Vesihän on tunteen elementti, Venus nousi merestä jne...

[mopomies]

Mmmm...minulle vesi merkitsee ... kalastusta ensisijaisesti. Tosin paljon muutakin siinä on. Heijastukset ja valon leikit aalloissa,laineiden liplatus,aaltojen pauhu,...

Uimisesta kylläkään en tykkää yhtään vaikka muuten vedestä ja järvellä olosta nautinkin. Jotenkin on nautittavan vapaata,voi mennä ristiin rastiin sinne ja tänne. Mutta kyllä toisaalta on "pienessä maailmassa" veneessä. 

Vähän samaa kuin mopoilussa. Kulkureitit valittavissa,tie/vesi.

Ja oppiihan vesillä luonnontuntemustakin ja kunnioitusta,se haastaa opettelemaan ennusmerkkejä ja palkitsee jos on opiskellut !

[Lionheart]

Kalastamisesta tulikin mieleeni.. Se on ihan kivaa puuhaa muttaku en taho kalakaveria saada mökkireissuille enää kenestäkään  Mä sanoin että pois tieltä kun alan heittään virveliä, mutta eihän tää jukuripäinen  mua uskonu ja mä nappasin sitten vähän.. isomman vonkaleen  : Sairaalareissuhan siitä tuli ja kaveri meinas laittaa poliisille (?) palautetta, että niitä kalastuslupia ei pitäs myöntää ihan kelle tahansa.. Ei mulla edes ollu sellasta. 

Nii että lähretäänkö kalaan?    Sori, vähän väsyttää ja sillee..

[Rakkauden enkeli]

Saastuttamisesta tuli mieleen, että monet ihmiset katsoivat minua todella pitkää ja kuin jotain kummajaista kun Egyptissä hotellin uimarannalla Punaisen meren varrella keräsin roskia ja kaikenmaailman pulloja pois siitä. Ja niitä kertyi paljon.  Voi että harmitti ja suututti ihmisten välinpitämättömyys.  Ja rannalla kun vielä oli roskakoreja yllin kyllin ja uimarannan kylteissä oli vielä roskaamisen, simpukoiden keräämisen ym. kieltotaulut. Punaisesta merestä vielä sen verran, että se ei ollut nimensä mukaisesti lainkaan punertava vaan ihanan turkoosin sininen.  Kuulin, että tiettyyn aikaan vuodesta siihen tulee jonkinlaista punalevää ja siitä se sitten on saanut nimensä Punainen meri.

[Aries77]

Meri on äärimmäisen tärkeä asia minun elämässäni, ilman sitä lakkaisin varmasti hengittämästä.
Meren aallot ja merituuli vievät murheet ja ongelmat mukanaan ja jättää puhtaan sieluni rannalle,
ihanan puhdistavaa olla rannalla ja katsoa meren aaltoja, keskittyä siihen "hiljaisuuteen" ja katsoa ikäänkuin ikuisuuteen...
tulee rauhallinen ja levollinen olo.

ilman merimaisemaa ja meren läheisyyttä, minä tuskin eläisin...

 

[T-H]

Olen uimataidoton mutta en koe sitä ongelmaksi. Vedessä siis voin lillutella jalkojani tai vaikka juosta rantaviivaa pitkin; ilakoida siis ihan kunnolla. Pidän veden liplatuksesta, veden loiskeesta ja veden vaahtoavista pisaroista. Veden äärellä oleminen on mulle rauhoittava hetki; tykkään istuskella luodolla veden ääressä ja räpsiä kuvia samalla. Veden tummuus oudoksuttaa mua; se että sinne veden pohjaan ei nää jos vesi ei ole kirkasta. Se herättää mielikuvituksellisia ajatuksia; tiedän, että siellä vedessä on jos minkälaisia öttiäistä...

[Esmiralda]

Tosivihreänä kateudesta kuuntelin serkkupoikaani, joka lähtee Kilpisjärven seutuville poikansa kanssa kanottiretkelle. Kertoi, että ne vedet kutsuvat niin, että koko talvenkin kuuluu korvissa sen veden solina.
Oi joi... :

[Riitta]

Vedet kutsuvat minua kaikkina vuodenaikoina-joko vienosti lipatellen, tai jylhasti kohisten.
Kerran viikossa menen veden aareen rauhoittumaan-se on melkein pakko ja taytan patterini silloin noin viikoksi.
Olkoon meri, jarvi tai vuoristopurot-kiitan niiden olemassaolosta, jotka ovat meita virvoittamassa.
Vesi on niin tarkea elementti ja palvon sita!!!

[T-H]

Tosivihreänä kateudesta kuuntelin serkkupoikaani, joka lähtee Kilpisjärven seutuville poikansa kanssa kanottiretkelle. Kertoi, että ne vedet kutsuvat niin, että koko talvenkin kuuluu korvissa sen veden solina.
Oi joi... :

Siis ei! Minä haluaisin kanssa Lappiin, Kilpisjärvelle. Siellä voi kanootin kanssa kokea ikään kuin olevansa intiaaniseudulla