Minä sanoisin, että nyt on kasvun paikka, sinua testataan pystytkö sanomaan tuolle henkilölle riittävän tiukasti, osaatko pitää puoliasi tai onko sinun tehtäväsi auttaa häntä hänen ongelmassaan. Luota itseesi ja siihen, että osaat hoitaa homman, mutta kaikkein pahin on, että sallit tuon tapahtua.
Hän käyttää mielestäni sinun kiltteyttäsi hyväksi. Kun ihmisellä itsellään on asiat sekaisin elämässä niin he alkavat luistamaan niistä tilanteista, joista on turvallisin luistaa. Puhu suoraan ja rehellisesti, niin itse tekisin. Keskustele hänen kanssaan ja yritä kauniisti selvittää, miksi ongelma on muodostunut. Jos ei työnteko maistu niin aina on olemassa ihmisiä, jotka tekevät töitä mielellään.
Hmm.. Mie kyllä taisin sanoa..
Siksi mietinkin, että tuleeko tästä mitään
vai vapautinko itseni uuteen ongelmaan ongelman keskellä,
kun hommalle pitää ehkä uusi tekijä. :
Itse varsinaista ongelmaa en pysty pakenemaan, joten kysymys väärästä ja oikeasta suunnasta
ei ole mahdollinen. Sen ongelman korjaamiseen tarvitsen ulkopuolista apua.
Jatketaan ketjua...
Rutiinit, näen punaista jo kun ajattelen koko sanaa ja valitettavasti se ei ole rakkaudesta. Kuinka ihminen oppii ylläpitämään ja muistamaan rutiineja ilman, että ne sitoisivat päivää liikaa?
Minulla tämä on todella suuri ongelma, joudun terveyteni takia tekemään melkoisesti töitä ja jotenkin aina unohdan jonkun osa-alueen ja haluaisin silti elää ilman kellotettua muistilistaa. Vielä puoli vuotta sitten täytyy hävetäkseni myöntää, että en hallinut yhtäkään päivittäistä rutiinia, pesin aamuisin hampaatkin mihin aikaan sattuu. Ja nyt pitäisi kyetä yht'äkkiä saada sovitettua pieniä rutiineja pitkin päivää, minä kun en saisi terveyteni takia tehdä mitään tehtävää (en edes levätä päivisin) yli kahta tuntia vaan pitäisi sovittaa lepoajat, meditaatio, kuntoharjoitukset sopiviin väleihin. Jokaista osa-aluetta teen kolmesti päivässä. Samoin pitäisi syödä neljästi päivässä säännöllisin ajoin, koska muutoin elimistö alkaa oireilemaan, muistaa juoda aineenvaihdunnan edistämiseksi ja kunnon takia kävellä ulkona kahdesti, kuntopyöräillä kahdesti sekä kirjoittaa, tehdä töitä jne...
Olen onneksi sairaslomalla, mutta työtä tämäkin. Onneksi vuorokaudessa on käytettävissä 18 tuntia aikaa. Olipa kiva pitkästä aikaa valittaa, huvinsa kullakin. Se siitä kirkkaasta mielestä ja puhtaista ajatuksista, jotka nekin pitäisi muistaa ylläpitää joka hetki.
Auttaisiko yhtään (?), että toteamme, että hengitys haisee järkyttävälle, jos hampaista ei pese,
kuten myös koko muun hygienian kanssa on sama juttu.
Asunto haisee jo päivässä pahalle vain pelkällä sisällä olemisella, saati sitten kun siellä on roskat,
likapyykit ja pölyt?
Kaikista noista kärsii oma ja muiden terveys. Luonnollisesti.
Mielestäni henkilökohtainen häpeän tunne on loistava kannustin!