seuraava »

[kimo]

Olen jostain vuosia sitten lukenut, että syntymäpäivän aikoihin olisi itselle paras vuodenaika, silloin elämä hymyilee ja olisi muutenkin mallillaan.
En kyllä itse tuota allekirjoita, ainakaan näin vanhempana. Lapsena joulukuu oli kivaa aikaa kun oli synttärit ja sai lahjoja ja siitä kahden viikon päästä joulu ja taas tuli lahjoja. Yhtä ihanaa odotuksen aikaa. Vanhemmiten noi syksyt ovat olleet aika masentavia eikä se syntymäpäivä asioita ole paremmaksi muuttanut. Tosin juhlinnat ovat viime vuosina jääneet vähemmälle eikä joulu oikein enää jaksa innostaa. Synkkää ja pimeätä aikaa, ei lainkaan piristävää... mieluiten silloin olisi etelän auringossa!

Samaa mietin syntymän kellonajasta; 8:55 putkahdin maailmaan ja tunnustaudun aamu-ihmiseksi! (vuorotyö kylläkin sekoittaa rytmiä...)

Mites teillä muilla syntymäpäivä vaikuttaa?

[Lilli]

Yleensä ei hymyile, vaan päinvastoin kaikki ikävät asiat tuntuvat tapahtuvan kesäisin. Johtunee siitä, että syntymäkarttani Aurinko on karmisenakin pidetyssä 12. huoneessa.

Olen syntynyt klo 5:20 aamulla ja siihen aikaan vetelen yleensä autuaasti hirsiä! Noin yleisesti ottaen olen aamu-uninen, enkä pysty vaativiin älyllis-henkisiin suorituksiin ennen puolta päivää. 

[^^Queen Nefertiti^^]

No 2005 ja 2007 just syntymäpäivän aikaan oli erittäin kiihkeää, ja voisin sanoa että myös 2004, 2003, 2002 suhteet vielä toimi joulukuussa. Jostain syystä minulla on nyt tammikuussa alkanut tulla se onkelma. Siksipä voisi aloittaa suhteen muulloin kuin lokakuussa, jos ongelma siirtyisi pari kuukautta  .

Sielukumppani joko löytyi tai suhde oli läheisimmillään (ja vielä samassa juhlatilassa, sic) noihin aikohin.

[marix]

mä kyl tykkään joulukuusta ja oon aina tykänny!! miellän sinne kauniin tähtitaivaan, ehkä vähän lunta ja pientä pakkasta. joulun odotus ja lahjoja. ja kinkkua!!

[Tiigris]

Rakastan kesää, kyllä, mutta pahimmat kriisini ja masennuskauteni kyllä ovat osuneet aina kesälle..

(no nyt menee ihan jees)

mutta tosiaan, alkukesästä pari päivää ennen synttäreitä ja viikko jälkeen synttäreiden välinen aikajakso oli jollain tapaa todella ahdistava, en tiedä miksi.. Oli tuskainen ja henkisesti lamaantunut olotila...

Syntymäkellonaikani on 21.24 ja olen todellakin ilta/yöihmisiä, olen juuri tälläkin hetkellä luovimmillani..
Vaikka toisaalta olen myös aamuihminen... Nukun melko vähän..

[nikki]

joskus ammoin luin jostain näistä eri merkkien onnenpäivistä,
siis että elämä hymyilee,
muistaakseni  .lla oli helmikuun lopulla 28. pv?
ja heinäkuun 5.-7,8.pv?
perustuneeko siihen että molemmissa ajankohdissa aurinko on samassa elementissä eli vedessä ( ja  ) mutta kuitenkin skorpionin dekanadissa,
onks se muuten?
(merkki jaettu kolmeen osaan,kolmen saman elementin mukaan)
no kuitenkin nuo ovat itellä pitäneet paikkansa,
paremminkin kuin marraskuun marras,
ja toisekseen elämä tuntuu hymyilevän enämpi kuumerkin mukaan,
elokuulla,ja ihan kuukausittainkin kuunpaluun aikoihin,
mut siinäkin hymyilyyn voipi vaikuttaa että kuu on leijonassa,
jota hallitsee aurinko,
toinen merkittävä (en tiedä siitä hymyilystä) on pääsiäisen aika,
astrologisesti se taas osuu kuun huoneeseen,
ja
ehkä tuota "hymyn hyytymistä" voisi tutkailla edistetyiltä kartoilta,
esmes proge  kun vanhemmiten onkin ihan eri sfääreissä kuin syntymän aikoihin,
ja Lillin kommenttiin yhtyen tuosta jären juoksusta vasta puolisen jälkeen,
ja 12 huoneen aurinko elääkin vissiin kaksoiselämää ( :skorpioni:ainakin )
ja hymyilee sisäänpäin ja itekseen?

[Lilli]

Proge-karttaa voisi olla ihan informatiivinen, mitä tulee näihin kausivaihteluihin, mutta aika tarkkaan tuo näyttää meikäläisellä menevän niin, että lusthia pidetään huhti-toukokuussa ja elo-lokakuussa, talvet ovat yleensä melko tapahtumaköyhiä ja kesät samaten, paitsi silloin kun kaikkea ikävää on tuloillaan. Viime kesänä esim. ajoin kolarin skootterini kanssa juuri syntymäpäiväni aikoihin ja podin selkääni 2 kuukautta.

Minulla muuten proge-Aurinko siirtyi n. puolitoista vuotta sitten rx-AC:lle ja vaeltelee nyt joitakin vuosia pikkuisessa 1. huoneessani. Jännittävää, proge-Aurinko oli tätä ennen pysytellyt koko ikäni rx-12. huoneessa.  Täytyy kyllä sanoa, että juuri tuo tarkka siirtymävaihe oli varsin tapahtumarikas, vaikka silloin talvi olikin.

nikille: 12. huoneen Aurinko ja Kaksoset - siinäpä vasta kaksoiselämää kerrakseen. Olen osannut jopa avattareeni jakautua kahtia.  .

[K-NRJ]

Minulla ei ikinä ole mitenkään kovin hauskaa syntymäpäivän aikoihin.

Mutta yleensä hauskuus alkaa aina syysiltojen pimetessä eli syyskuusta joulukuuhun pikkujouluaikaan olen täysillä hengissä. Juuri silloin Aurinko liikkuu 5. huoneessani eli puhkun yleensä luovuutta, harrastan kaikkea ja olen monessa mukana. 

Toukokuussa ja alkukesästä olen ihan "unessa", jolloin Aurinko on 12. huoneessani.

-Aurinko siirtyi n. puolitoista vuotta sitten rx-AC:lle ja vaeltelee nyt joitakin vuosia pikkuisessa 1. huoneessani. Jännittävää, proge-Aurinko oli tätä ennen pysytellyt koko ikäni rx-12. huoneessa.  Täytyy kyllä sanoa, että juuri tuo tarkka siirtymävaihe oli varsin tapahtumarikas, vaikka silloin talvi olikin.

Lilli, mitä silloin tapahtui?

[Lilli]

Jos minulle talvella jotakin tapahtuu, niin yleensä se on liittynyt työhön. 1,5 vuotta sitten tuon progression ja ehkä myös Pluton samanaikaisen Venukselle ja MC:lle tekemän transiitin myötä tuo seuraelämä muotoutui poikkeuksellisesti aika värikkääksi.

Olin tuolloin sinkkuna, enkä edes etsiskellyt ketään miestä, mutta niin vain kotona istumalla jouduin vähäksi aikaa kolmen miehen loukkuun.  Kaikkiin suhteisiin liittyi voimakkaasti kohtalonomaisuutta ja varmastikin runsain mitoin karmaa, koska entiset elämät nousivat voimakkaasti pintaan - ilmeisestikin tuon Pluton avittamana. Sillä saralla oli tosi aktiivinen kausi.

Yksi noista miehistä on edelleen kuvioissa. Eroon olen yrittänyt hankkiutua monta kertaa, mutta en ole onnistunut. Ei ole tämä homma loppuunkäsitelty, kaiketi.

[^^Queen Nefertiti^^]

Hyvä tyyli Lilli!

Minäkin varmaan huomenna jossain pursiseuralla "ajaudun kolmen loukkuun" onnistuiskohan. EI koska joukkarien aika on nyt siis määritelty loppuvuoteen, siis romanttisesti.

Oli kyllä hyvä lukea tosta että jos energia yhdessä huoneessa tökkii, toisissa menee hyvin-. Näinhän se on. Jos joku väittää että JOKA sektori elämässä menee hyvin, niin ohhoh. No toki joku urheilija voi voittaa aikansa, mutta sitten tulee joku toinen joka voittaa. 

[Lizzy]

Mä kyllä voisin allekirjottaa tän. Vaikka  on aina mun synttäreiden aikoihin 6.huoneessa niin mulle se on aina ollut mukavaa aikaa. Hyvin sosiaalista ja aktiivista ja olen yleensä hyvällä tuulella ja seurallinen. 

Sama juttu kuin Kaurisenergialla, kevät jolloin aurinko on 12. huoneessani niin on juuri sellaista horrosta ettei tosikaan. 

Marras-joulukuu on ihan parasta aikaa vuodesta, jos minulta kysytään. Kesä ja syksy voisi olla ok, jos kesällä saisi levätä luonnon keskellä ja olla rauhassa ja taas syksyllä olisi mielekästä tekemistä.

Harmi kun tää nykymaailma ei tunnista vuodenaikojen kiertoa ja aina pitäisi olla tehokas ja jaksaa samalla tavalla samoja asioita. 

[Esmiralda]

Kun on syntynyt juhannuksen tienoilla, niin kyllähän se maailma näyttää kaiken loistonsa ja siihenhän on vain mentävä mukaan. Olen kai aina ollut hyvin hymyilevä ja positiivinen, mikäs ei kun merkit sen suo! 

Ja progressiota tutkivana huomaan, että sellainen kuin oli synt.päiväni, sellaisena näyttää jatkuvan koko seuraava kuukausi, ainakin tällä haavaa.

Olen myös huomannut että planeetoista raskas, opettavainen ja toimiva aurinkohuoneeni on kummasti vuosien myötä keventynyt aurinkopaluukartassani! Jotakin suoritettu?  : Joten lasken tuon keveyden ja helpotuksen johtuvan myös siitä. Lapsena en kokenut synttäreitäni mitenkään merkittäviksi, en ole koskaan juhlinut. Nyt olen senkin edestä! Ja hauskaa on ollut!

[mc82]

Mä tykkään kyllä hyvästä talvesta - siis jos maassa on hiukkasen lunta ja ulkona on semmoinen kirpakka -5 - -10 asteen pakkanen, puiden oksat ovat kuurassa, kaunista kaunista   Mä kun olen kuitenkin syntynyt keskellä pimeintä talvea,  kun olen.. Nautin kauniina talvipäivinä kissojen kanssa ulkoilusta ja raikkaan purevan talvi-ilman haistelusta. Nämä nykyisen loskap*ska-harmaa maa-talvet ovat sitten omiaan tappamaan tämän talvi-immeisen ilon    Vaikka nautin kesästä ja toisaalta rrrrrakastan rannalla köllöttelyä hellekelillä, niin pidemmän päälle helteet kyllä syövät meikäläistä. Touko-kesäkuu on parasta aikaa vuodesta, syksy, erityisesti syyskuu on masentavaa aikaa..

Olen syntynyt klo 11.35 ja ko. kellonaika vaikuttaa ainakin niin, ettei mua saa ennen ko. kellonlyömää edes jalkeille sängystä, jos ei ole pakko nousta  Olen yöeläjä, lomilla vuorokausirytmi muuttuu jo parissa päivässä, eli yöt valvotaan ja päivät nukutaan *vampyyri* 

Mulla on  10. huoneessa tehden yhtymää  :lle, joten siinä joulun (ja synttäreiden) huiteilla alkaa kummasti aina rahan tienaaminen kiinnostaa - no meneehän lahjoihin sekä ihan normielämiseen rahaa, joten siinä ehkä syy   Monta joulua olen ollut opiskelujen ohessa töissä ja tuntuu, että töiden tekeminen juuri joulun alla on ihan omiaan kohottamaan mielialaa.

Jännä juttu on myös se, että iltojen pimetessä ja ilmojen viilentyessä mulle tulee tarve vetäytyä myös omiin ajatuksiin, jonnekkin syvälle sielun ja mielen syövereihin, vajota omiin ajatuksiin samalla, kun nauttii tähtikirkkaista illoista. Tämä vaihe kestää loka-marraskuun, johtuneeko sitten siitä, että ko. ajanjaksolla  vaeltaa mun 8. huoneessa. Marraskuun loppupuolella, ensimmäisten joulumainosten ilmestyessä mielikin kevenee kummasti ja alkaa innokkaasti suunnittelemaan joulua - tällöin  vaihtaa 9. huoneeseen.

Tämmöistä tuli nyt mieleen    Mutta enpäs nyt osaa sanoa, miten paljon elämä hymyilee synttäreiden tienoilla, tuleehan siinä taas yksi vuosi lisää mittariin *vanha!*  :

[kimo]

Jahas, synttärit oli ja meni, miltäs nyt tuntuu?

No ei juuri miltään. Hyvä että on ohi, livahti sekin päivä kuin huomaamatta. Mutta sitä perinteistä syysmasennusta ei kyllä tännä vuonna tullut, ja se on hyvä se!
Sisäinen ilotulitus käynnissä, johtunee noista yhtymistä. Ei kyllä kauheesti hymyilytä, muttei masennakaan.
Itsetutkiskelua on riittänyt viimeiset puoli vuotta, nyt kiihtyvällä tahdilla. Ei siinä masentua yksinkertaisesti ehdi!
Tänä vuonna jouluttaa monen vuoden tauon jälkeen, ihan kiva! Paitsi että näin tänään unen että kuristin mun veljen kun se taas alko jotain urputtamaan kun olin kotipuolessa. Ehkä se on se sisäinen pelko että homma menee taas pieleen...

Juuh, taas ollaan vuoden vanhempia ja todellakin viisaampia!