No mulla on sellainen taipumus saada vauvat hiljaisiksi
Tarkoitan tässä vauvaa joka itkee kovasti tai kitisee, olen aina ollut sellainen vauvahiljentäjä.
Tuttavani ihmettelevät miten sen teen, mutta äitini on samanlainen. Ei tarvii kuin ottaa vauva syliin tai katsoa silmiin ja jutella jotakin, tai vain supsuttaa korvaan (vaikkapa enkeleistä) niin vauvat yleensä hiljenevät...ainakin hetkeksi
Mutta yleensä jos tulee tällainen parkutilanne, mulle ehdotetaan, että ota sä syliin kun se hiljenee sun sylissä
ja niin...arvatkaa vaan oonko kysytty lapsenvahti
Mutta olen siis myös huomannut tuon vauvojen tuijotuksen. Olen ammatissa, jossa tulee usein vauvoja vaunuissa äiteineen työpaikalleni ja tuijotus on todella intensiivistä ja usein perään tulee haltioitunut hymy tai nauru.
Myös oman poikani syntymän yhteydessä muistan tuon katseen, jossa täälläkin mainittiin.
Jestas että se oli vanha katse
ei juuri syntyneen vauvan katse vaan niin syvä ja tietävä, että melkein pelästyin, kun hän tapitti minua haastavasti.