Asterix
Vieras
|
|
« Vastaus #106 : 22.08.2009 14:21:40 » |
|
Terve,
tässä on vielä tiivistelmä näistä tyypeistä à la Nikula:
Aurinko-Merkurius-Venus: "Isäntä". Aloitekykyinen ja ilmaisuvoimainen visionääri, jonka ympärillä maailman pitäisi pyöriä.
Valmiudet: mielipiteiden ja asenteiden muokkaaja, poliittinen, yhteiskunnallinen tai uskonnollinen vaikuttaja, arvotietoinen asioiden edustaja, promoottori, käytännön johtaja. "Leader of the band", itsensä ja taitojensa esittelijä. Taiteessa ohjaaja, tuottaja, diiva tai vahvasti yksilöllinen esiintyjä
Nikulalla oli vielä paljon hienouksia tähän listaan, esim. jos kyseisten planeettojen väliin on ängennyt joku muu planeetta, niin tulkinta muuttuu heti. Tulkintaa löytyy myös sellaisille tapauksille, joissa sisäplaneetta perääntyy tai jos planeetat ovat samassa/eri merkeissä. Näihin en nyt tässä puutu.
Alkoi kiinnostaa, minulla on auringon ja merkkarin välissä, myöskin merkkarin ja venuksen välillä, joten mitä Nikula sanoo?
Minä 7.huone ja kappas kun se on vielä sulkeutuva , joten minulla on taito puhua ihmiset ympäri, joskus suorastaan "pakotan" ihmiset ajattelemaan ja toimimaan kuten minä haluan jollain "lue ja ymmärrä rivien välistä ja suoraan" ja/tai jollain pirullisella sanaleikillä.
Valehtelen aika paljon -riippuen hyödystä, mitä siitä voin saada.
Lapsena satuilin ihan uskomattomia tarinoita -en siksi, että olisin elänyt jossain mielikuvitusmaailmassa, vaan ihan suunnittelin vartavasten jonkun mukavan tarinan hauskuuttaakseni/säikyttääkseni muita lapsia ja välillä myös aikuisia. :
Nykyään tuo on loistava taito kirjankirjoittamisen, myöskin kolumnieni suhteen.
Veskarini rakastaa kirjoituksiani ja kolumnejani, olen jotenkin onnistunut koukuttamaan hänet niihin niin, että hän käy lukemassa ne silti, vaikka hän ei voi mitenkään hyväksyä jotain tai vaikka aihe olisi normaalisti yhtä valtavan mielenkiintoinen kuin sukan pujottaminen jalkaan.
Jotkin ihmiset sanoo, että kirjoitusteni sarkasmi ja huumori avautuu paremmin, kuin myös kirjoitusten syvällisyys, -itseasiassa tajuaa sen syvällisyyden, kun minut tuntee henkilökohtaisesti.
No sitten huonopuoli on se, mitä Veskari sanoo minulle; "Ole vähän varovaisempi mitä puhut ja kenelle -kaikki ihmiset ei ole yhtä sinut kaikkien asioiden kanssa" tai "Vaikka se hänen tekemänsä virhe on totta, ei sitä tarvitse kertoa sen parhaimmalle kaverille/vaimolle/miehelle/pomolle/yhteistyökumppanille, vaikka et hänestä pidäkään"
Minä siis olen aikamoinen totuudentorvi, jolla ei ole tabuja eikä salaisuuksia, mutta toki valehtelen tarpeen tullen, kun siitä on selkeää hyötyä.
Töissä minulle on parikin pomoa muistuttanut ihan erikseen, että tämä asia on tabu ikuisesti/ei ole valmis vielä muiden tietoon, mutta arvatkaa, tuleeko heti kauhean kutkuttava olo kertoa se ainakin parhaalle kaverille..? :
Ystävyyssuhteissa olen taas uskollisempi salaisuuksille, enkä juoruile eteenpäin -työasioihin en suhtaudu niin henkilökohtaisesti, että minua paljon painaa, mitä pomolleni tapahtuu, jos joku muukin saa tietoonsa, että hän tekee systemaattista veronkiertoa ja nuuskaa kokainia työaikana.
Myöskin, jos työasia tms. on itselleni tärkeä tai sitten vaikuttaa jotenkin minun elämääni, pidän suuni kiinni. Kait tuo ja tekee sen, että tulee laskelmoivammaksi..?
Tässä sitten päästäänkin siihen, että olen mestari saamaan selville kaikki mahdolliset salaisuudet -vaikka en haluaisikaan tietää! Yleensä törmään niihin sattumalta ja vahingossa, tosin minulla on tarkat hoksottimet myös. Huomaan myös jo ihmisen olemuksesta ja puolesta ilmeestä, että jotain on tekeillä, enkä edes vartavasten tutki mitään.
Opin puhumaan ja lukemaan tavallista aikaisemmin -tosin myös kävelemään, koska tietoa ei saa kovin nopeasti, jos joutuu ryömimään.. : Tämä pälättää kahteen kännykkään; toinen numero on paskoille ja toinen kivoille ihmisille... ja kannan mukanani pikkuruista läppäriä käsilaukussa internet-stickillä.
Minulla on norsun muisti tunnepitoisissa, epäilyttävissä ja merkittävissä asioissa ja kanan muisti mitä tulee tavaroihin, unohtelen sitä ja tätä, paitsi en koskaan kännyköitä tai läppäräni! Unohtelen helposti ihmisten, katujen tai kauppojen jne nimet, joihin minulla ei ole (vahvaa) tunnesidettä.
Ja tarvitseeko sanoa, olin jo lapsena aikamoinen vilkas höpönassu ja sain ihmiset nauramaan jutuilleni ja tuo on jatkunut aikuisuuteen asti. Minulla on ystäviä, jotka ovat kannustaneet minua stand up-koomikon uralle -tosin en ole (vielä) lähtenyt. Joskun koen stressinäkin sen, että jotkin ystävät odottavat minun aina olevan hauska ja kertovan jotain vitsiä ja tilannehuumoria joka paikassa.
Minut aina esitellään uudelle tyypille sanoilla "hänellä on ihan hervoton huumori ja ajatuksenjuoksu. Hänen pitäisi olla koomikko oikeastaan" ja sitten ihmiset odottaa koko ajan jotain hauskaa ja terävää.
Kaikista kauheinta on se, että ihmiset saattaa kysyä/sanoa jos olen hiljaa ja kuuntelen jotakuta, että Sasha, kerro joku hauska juttu/naurata meitä -ei kukkokaan käskien laula.
|
|
|
tallennettu
|
|
|
|