seuraava »

[Ave^^]

Nyt tulee hiukkasen vuodatusta että varokaa. 
En vain tiedä minkä tajua vedän puoleeni/ minua vetää puoleensa ihmiset jotka syövät energiaani. Hyvin paljon myös ihmisiä joilla on monia mielenterveydellisiä ongelmia. Ja minulla on vain se, että haluan hyväksyä kaikki ihmiset sellaisina kuin he ovat, tiedän sen miten paskaa on kun teilataan sen takia että on jotenkin erilainen, sitä en halua kellekään tehdä. Ja hyväksyn, siedän, katson, kaiken. Että kyllä se rakkaus aina kaiken korjaa. Että minä ainakin pysyn rinnalla vaikka muut tuollaisten takia lähtisivätkin. Ja mitä siitä seuraa? Olen vain niin syöty, kaikki jotain musta repineet irti. Ja mitä mulle jää käteen? Jonkinlainen ylpeys, joka jossain vaiheessa hälvenee ja olen vain niin tyhjä taas kaikesta energiasta.
En mä ole niin voimakas että voisin hallita kaikkea. Mutta en mä halua mitään julmaa teilauspolitiikkaakaan harrastaa.
Olen niin idiootti että haluan antaa toisille sen mitä he minusta etsivät.
Vapaaehtoisesti hyväksikäytetty.
 

[indiima]

Kuulostaa Ave tosi tutulta. Mä olen ollut myös se kaikkien kiusatuiden ja hyljeksittyjen keräilijä. En ole enää, kun en jaksa...enkä myöskään pidä itseäni itsekkäänä, vaan itseäni rakastavana. Aina ei tarvitse auttaa. Auttaa voi vain silloin, kun todella resonoi itsen kanssa, eikä esim. oman tarpeelliseksi tuntemisen kautta. Siteeraan nyt Myssiä Ihmeellinen voima -kirjasta: ootas, hmm, ylitoimiva empatiantunto voi aiheuttaa kärsimystä ihmiselle (ei tämä kyllä kovin tarkka siteeraus ole) ja ihminen voi päättää, että millaiset rahkeet hänellä kutakin auttaa. Jos sinulla ei ole hihoissa ässää, jolla auttaa, niin heitä rukous hänen puolestaan ja pidä huolta itsestäsi. Sinusta ei ole hyötyä, jos teet kituvana laupeuden työtä. Sinä olet elämäsi päähenkilö.
(muistaakseni sulla oli kalakartta 12.huone...Voisin kuvitella, että saattaisi olla jonkin henkisen oppimisen aika. ?)

Mä teen nykyään hyvin tietoisesti niitä valintoja, että ketä autan. Olen aiemmin toiminut sellaisena 24/7 terapeuttina, että meinasi täysin hukkua se, että kuka minä olen. Varsinkin ne ihmiset, joiden kanssa en löydä muuten mitään puhuttavaa kuin miessuhteiden kiemuroista ja "kyllä se siitä" ovat saaneet jäädä. Ne kuluttavat hirveästi, ja koska en terapeutti ole, enkä saa siitä maksua, olen päättänyt, että minun empatiakykyäni ja viisauttani en anna turhaan ruikuttajien käyttöön, vaan katkaisen sen itsesäälimisen ja kieriskelemisen ketjun tällä  -  osallani. Kalat kuuntelisi, mutta kauris ja leijona ei näe siinä mitään hyötyä.
Ja täytyy sanoa, että nykyään kyllä läheiset ihmissuhteet ovat paljon tyydyttävämpiä ja tasavertaisia kuin aiemmin.

[Päivi]

mulla tuli jotenkin ajatus tästä valinnasta ja valitsemisesta ja lasten ohjaamisesta että ite yhdistän tän kohtaloon tai sattumaan , miten vaan. asiat menee niinku pitää, ennemin tai myöhemmin. päästökset mulla tulee MUTU-tuntumalla ja ihan hyvin on menny.

siihen , että jos puuttuu kovastikkin muiden valintoihin tai tekemisiin nii silloin estää sitä ihmistä kokemasta/kasvamasta omaa polkuaan ja se koko juttu voi sitte käänytä itseaan vastaan.

toivottavasti selitin niin että muutkin sen ymmärtää  :

[Veskari-83]

Puutunpa nyt sellaiseen itsestäänselvyyteen kuin 2. cakra hieman itsekkin. Koska lähes poikkeuksetta ihmiset elävät tietoisuudeltaan joko 1. tai 2. cakran tasolla, niin olemme turtuneet tähän, emmekä osaa tietoisesti ymmärtää mistä koko cakrassa on kysymys, ja sen valitettavasti huomaa vastaajistakin hyvin paljon, ei pahalla sanottuna mut ehkä opetusmielessä

Lapset. Mitä sielu tekisi, jos sitä ei opetettaisiin tiettyjen raamien tai normien mukaan elämään? Lapsi on puhtaimmillaan syntyessään, ja sen jälkeen me alamme muokata hänestä mieleistämme "tee näin, tämä on oikein", mutta entä jos hän saisi itse oppia kaiken mitä tulee vastaan, minkälainen ihminen hänestä tulisi? Sen tiedän kokemuksesta, että hyvin avoin anahatan tasolta (4. cakra), mutta luultavasti hänelle tulisi hyvin haasteellinen elämä muuten (ihmiset hyväksikäyttäisi lähes kaikessa hänen pyyteetöntä rakkautta yms). 2. cakraan taas liittyy kaikki luovuus, joten taiteellisuus lähes kaikissa muodoissaan voisi olla hyvinkin paljon pidemmällä mitä se esim. nyt on, jos edelleen ihmiset saisivat oppia itse mikä on oikein (Jumalan opastuksella tietenkin). Ehkä maailma olisi hieman erilainen paikka elää, ja rahan valtaa ei välttämättä olisi olemassa jne. Who knows.. Ehkäpä ihmisten tarkoitus edelleen on oppia 2. cakran tasosta se, että ihmisten tarpeellisuus ei ole niin tärkeää kehityksen kannalta. Svadhissthanaanhan siis liittyy myös kaikki läheisyys, kiireys, nopeus, seksuaalisuus, luovuus, ja jollain tavalla myös ymmärrys (hyvin pinnallisella tasolla), myös näiden kaikki negatiiviset puolet (eli egoismi, orjuutus, prostituutio, tarpeeton hätäily (ns. "hössötys")...). Myss ehkä hyvin pinnallisesti voinee ymmärtää tämän tason tarkoituksen, mutta sen hyvin huomaa että hän on jenkki, hän elää/lilluu siinä 2. cakran "ihanuudessa", ah niin vetinen kuin se onkin, samoin meistä tekee hyvin moni Helsingissä, muualla vasta opetellaan sitä omaa fyysistäkehoa.

Se kenessä tuo kirjoitus nostattaa vihan pintaan, on ehkä miettiä syytä, miksi. Tiedän, että se joihinkin aiheuttaa varmasti reaktioita/reaktion, mutta kannattaa pohtia heti mikä sen aiheuttaa, ja yrittää oppia siitä jotakin. Se on hyvä tilaisuus päästä omassa henkisessä kehityksessä hyvin paljon eteenpäin.

[indiima]

Tämä nostaa minussa reaktioita, ja miksei nostaisi, kun sen selkeästi olet sellaiseksi tarkoittanut.

Mielestäni suhtaudut erittäin alentuvasti tietoa janoaviin ja hyvin intiimeistä asioista kirjoittaviin ihmisiin. Onko se tietoinen valintasi? Mitä siitä saat? Kun puutut "itsestäänselvyyteen", mihin korotat itsesi? Kirjoituksissasi liikut yleisellä tasolla; kuka sinä siis olet? Puhu itsestäsi käsin, älä ulkoa oppimastasi (sanoo hän, joka siteeraa Myssiä) 

Mutta se ei tunnu minusta oikealta, oikealta tässä rintakehällä:
"taiteellisuus voisi olla pidemmällä..."

Jos keskittyisimme siihen, mitä on ja minne olemme menossa sen sijaan, että jossittelisimme mielemme malleista ja utopioista tekemällä arviointeja ja vertailuja? Mieli on terävä, muttei kovinkaan usein viisas. Se ei tiedä, mitä oksaa sahaa.

Myss saa olla jenkki, me suomalaisia ja iranilaiset iranilaisia, kansallisvaltiot ovat tässä todellisuudessa arkipäivää ja luovat tietynlaista heimoidentiteettiä. En näe sitä kuitenkaan sinällään pahana tai hyvänä, vaan erillaisia tarkoituksia palvelevana.

Olet useaan otteeseen maininnut ulkostadilaisten vellovan ensimmäisessä chakrassaan ja tekstistäsi saa sellaisen kuvan, että väheksyt tätä. 
Olen hämmentynyt, sillä puolestani ymmärrän ehkä agendasi tietoisuuden tason kohoamisen kannustajana, mutta samalla oma asenteesi muita kohtaan ei anna kuvaa kovinkaan ympäristön kanssa rauhassa olevasta ihmisestä.
Tässä lyhykäisyydessään reaktioni. En halua olla tyly, mutta en myöskään pidä siitä, että minulle tulee "selittämätön" paha olo siitä, kuinka toisten mielipiteitä ei arvosteta siinä missä omaansa.

[Esmiralda]

Puutunpa nyt sellaiseen itsestäänselvyyteen kuin 2. cakra hieman itsekkin. Koska lähes poikkeuksetta ihmiset elävät tietoisuudeltaan joko 1. tai 2. cakran tasolla, niin olemme turtuneet tähän, emmekä osaa tietoisesti ymmärtää mistä koko cakrassa on kysymys, ja sen valitettavasti huomaa vastaajistakin hyvin paljon, ei pahalla sanottuna mut ehkä opetusmielessä

Lapset. Mitä sielu tekisi, jos sitä ei opetettaisiin tiettyjen raamien tai normien mukaan elämään? Lapsi on puhtaimmillaan syntyessään, ja sen jälkeen me alamme muokata hänestä mieleistämme "tee näin, tämä on oikein", mutta entä jos hän saisi itse oppia kaiken mitä tulee vastaan, minkälainen ihminen hänestä tulisi? Sen tiedän kokemuksesta, että hyvin avoin anahatan tasolta (4. cakra), mutta luultavasti hänelle tulisi hyvin haasteellinen elämä muuten (ihmiset hyväksikäyttäisi lähes kaikessa hänen pyyteetöntä rakkautta yms). 2. cakraan taas liittyy kaikki luovuus, joten taiteellisuus lähes kaikissa muodoissaan voisi olla hyvinkin paljon pidemmällä mitä se esim. nyt on, jos edelleen ihmiset saisivat oppia itse mikä on oikein (Jumalan opastuksella tietenkin). Ehkä maailma olisi hieman erilainen paikka elää, ja rahan valtaa ei välttämättä olisi olemassa jne. Who knows.. Ehkäpä ihmisten tarkoitus edelleen on oppia 2. cakran tasosta se, että ihmisten tarpeellisuus ei ole niin tärkeää kehityksen kannalta. Svadhissthanaanhan siis liittyy myös kaikki läheisyys, kiireys, nopeus, seksuaalisuus, luovuus, ja jollain tavalla myös ymmärrys (hyvin pinnallisella tasolla), myös näiden kaikki negatiiviset puolet (eli egoismi, orjuutus, prostituutio, tarpeeton hätäily (ns. "hössötys")...). Myss ehkä hyvin pinnallisesti voinee ymmärtää tämän tason tarkoituksen, mutta sen hyvin huomaa että hän on jenkki, hän elää/lilluu siinä 2. cakran "ihanuudessa", ah niin vetinen kuin se onkin, samoin meistä tekee hyvin moni Helsingissä, muualla vasta opetellaan sitä omaa fyysistäkehoa.

Se kenessä tuo kirjoitus nostattaa vihan pintaan, on ehkä miettiä syytä, miksi. Tiedän, että se joihinkin aiheuttaa varmasti reaktioita/reaktion, mutta kannattaa pohtia heti mikä sen aiheuttaa, ja yrittää oppia siitä jotakin. Se on hyvä tilaisuus päästä omassa henkisessä kehityksessä hyvin paljon eteenpäin.

Veskarille! Ja muillekin!

Nyt on kysymys tulkinnoista, tulkinnavapaudesta ja itsetutkiskelusta. Näin ymmärrän itseni, muut kuin myös Caroline Myssinkin. Ja Veskari, et voi mennä arvostelemaan Myssiä jos et ole edes lukenut hänen kirjojaan. Et ole kertonut, minkä tiedon pohjalta puhut chakroista, mutta luulen, että KAIKKI chakratietous on itämaisen filosofian pohjalta. Ja kukaan ei voi estää tulkitsemasta niitä omaan tietoon ja omaan ymmärtämykseen pohjautuen. Siihen on kaikilla vapaus.

Joten en vastusta sinun tietoasi, mutta tuossa 1. ja 2. chakran asiassa olen kyllä aivan eri mieltä.
Emme elä enää pelkästään juurien ja luovuuden tasolla, vaan elämme sydänchakran tasolla. Sehän ilmenee aivan selvästi tämänkin topiikin keskusteluista. HALUAMME SAADA YHTEYTTÄ SYVEMPÄÄN ITSEEMME, haavoihimme, loukkaantuneeseen lapseemme ja olemme alkaneet etsiä yhteyttä johonkín korkeampaan viisauteen.

Näin minä näen tämänkin keskustelun.  Joten tuntuu pahalta, jos mitään arvostelua alkaa osoittaa pelkästään yhden ajattelutavan takaa.

Ei siis Myssilläkään ole kysymys pelkästä heimoidentiteetistä tai seksuaalisesta ihmisestä, vaan globaalisesta ihmisestä, jonka tietoisuus on kasvamassa.

Ei ole kysymyksessä viha, toivottavasti ei sinullakaan Veskari, vaan ajatusten vaihdon vapaus, tulkintojen vaihto. Kerro sinäkin omia tulkintojasi miten sinä olet kokenut chakrat henkilökohtaisesti.

Istuin juuri erään ryhmän kanssa, jossa käsittelimme vihreän värin vaikutusta, sydänchakraa ja sitä mitä tässä tosielämässä tapahtuu yhteydessä siihen. Mukana siis oli muutakin kirjallisuutta kuin Myss ja mikä vaikuttavinta, meidän omat tunteet. Mutta sen äärellä vierähti aikaa monta tuntia, eikä yö tahdo riittää. Jotakin hurjan tärkeää on siinä, että voidaan keskustella siitä maailmasta, joka koskee itseämme. Ja ilo on suuri, kun yhtäkkiä ymmärrämme jotakin menneen ja tämän hetken ongelmista.

Astrologiahan perustuu samaan, itsetutkiskeluun vuorovaikutuksessa muiden kanssa! On mahtavaa päästä mukaan tällaiselle areenalle! 

[Ave^^]

Olen siitä täällä foorumilla pitänyt, että täällä on paljon ihmisiä, jotka ovat aidosti vain sitä mitä ovat, ja uskaltavat näyttää heikkoutensa ja puhuakin hyvin henkilökohtaisista asioista. Koska minulle henkisyys tarkoittaa sitä että tulee lähemmäs omaa inhimillisyyttään eikä elä vain materiaalisessa maailmassa tai sitten lillu jossain kuvitelmissa. Olen aina rakastanut heikkouksieni etsimistä ja tunteiden suoraa ilmaisua. Koska, oman kokemukseni mukaan, ylimielisyys syö pikku hiljaa sisältä. Se näennäisesti antaa jotain, mutta lopulta vie tyhjyyden tunteeseen. Yksinäisyyteen. Siis siihen ettei ole kosketuksissa muiden kanssa, aidosti.
Ja ei, en ole henkisesti kovin kehittynyt ihminen. Mutten haluaisi ollakaan, sillä silloin minulla on aina jotain mitä kohti pyrkiä. 

[Veskari-83]

Noni, aika kivasti ymmärsitte pointtini Se, miksi joku kirjoituksestani ärtyy on se egoismin "tarve" ja/tai vaikutukset meihin, jotka ovat juurtuneet niin syvälle, että emme helposti siitä irti pääse. Väite, että suomessa elettäisiin anahatan tietoisuuden tasolla, ei voi pitää paikkaansa miltään kannalta. Asiaa voisi alkaa purkamaan parillakin eri tavalla. Ensiksi, se joka oikeasti on (edes) astraalitasolla saanut kokemuksia edes jostakin cakrasta, ymmärtää mikä ko. cakran tarkoitus on. Suomessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ei ihmiset toimi anahatan kautta, vaan aina vaativat jotain vastapalveluksia egoistisesti omaa etuaan ajatellen. On muutama maa maailmassa joissa tietoisuus on jo anahatan tasolla menossa, ja Intia on siitä yksi hyvä esimerkki. Sanottakoon vaikka näin, että siellä jos sä kuljet tiellä, niin ihan joku tuikituntematon saattaa vinkata oveltaan, että tule syömään meillä on ruokaa pöydässä. Suomessa tätä kohtelua katsottaisiin pahalla, ja luultavasti ei edes uskallettaisi mennä syömään, tiedä mitä murhamiehiä ja raiskareita siellä olisikaan..

Kaikki cakratietous ei ole itämaisen filosofian pohjalta, vaan se mitä itsekkin opettelen on ihan aitoja omia kokemuksia asiasta, ei mitään luettua. Teoriat jokaiselle asialle on taustalla olemassa, jos oma osaaminen ja/tai taito ei vielä riitä. Hyvin moni asia on alkuperäisistä kirjoituksista väärin käännetty ja lähetty soveltamaan omia tuntemuksia asiasta, usein hyvinkin vääriä. Kuten toisaalle tälle foorumille asiasta jo hieman kirjoitinkin, niin suurin virhe ovat juuri nuo värit, jokainen cakra käsittää useita eri terälehtiä, ja jokaisen "keskiarvoksi" on annettu tietty väritys, jotka sitten resonoivat tehokkaimmin ko. cakran kanssa. Vihreä resonoi tiettyjen anahatan aspektien kanssa, mutta valitettavasti se ei ole ko. cakran "oletusväri", tämän pystyy syvässä meditaatiotilassa jokainen todistamaan itse. Hyvillä meditaatiotekniikoilla jokaiseen cakraan pääsee "sisälle" ja siitä rakentuu kuin huone sinun ympärillesi, täältä käsin voit tarkastella jokaista terälehteä jne.

Se että haluamme kehittyä, ei tarkoita sitä että tietoisuutemme olisi jo anahatan tasolla (koko kansaa/väestöä katsoen), joillakin yksilöillä se voi olla kohonnut, mutta ei läheskään kaikilla. Kyseessä ei siis todellakaan ole viha missään muodossa, vaan tiedon jakaminen, joka yksi syvällisimmistä elämäni tarkoituksista on. Yleensä ihmiset ottavat hyvin henkilökohtaisesti kaiken mitä heistä tai varsinkin heidän OMAISUUDESTAAN sanomme, sehän on kuin suoraan heitä haukkuisi, voi meitä materialisteja, ehkäpä me siitä vielä kehitymme joskus Oikein antoisaa ja vielä toistaiseksi kireää pakkaspäivää kaikille, toivottavasti se ei ole henkisesti kovin kireä kenellekkään

[Riitta]

Olen tavannut monenlaisia ihmisia, myos paljon Intialaisia-joista OSA on hyvin kehittyneita-mutta ei todella kaikki. Samaa voisin sanoa Suomalaisista, he ovat hyvin rehellisia ja kultaisia, MUTTA EI KAIKKI.
Mielestani ei voi verrata tiettya kansaa kehittyneempana kuin jotain toista-kaikki menee yksilotasolla,
omalla kehityslinjalla ja siksi tama maailma onkin niin ihana paikka elaa, kun kaikki emme ole samanlaisia ja mehan jokainen voimme valita niita hyvia asioita mika kullekkin sopii-annetaan kaikkien kukkien kukkia, koska sama Luoja tai energia on kuitenkin pistanyt meidet kaikki tanne kehittymaan ja toisiamme ymmartamaan.
Love is everywhere!
Myos monessa Valimeren maassa monet melkein tuntemattomat ihmiset pyytavat toisiaan syomaan, mielestani tama on avommuutta ja paikan menttaliteettia-ei mitaan sen kummempaa.

[Esmiralda]

Kiitos Diamond!

Minunkaan mielestä ei ole olemassa eri kansallisuuksia paremmuusjärjestyksessä. Kerrotaan että jopa Intia on mennyt henkisessä kehityksessä takapakkia materian ja rahan perään juostessa. Hehän hukkuvat jätteisiinsä siellä. Luonto on unohdettu.

Ymmärsin, että Caroline Myss tarkoitti 'sydämen chakran' tasolla olemista sillä hakuisuudella, jossa joka puolella maailmaa on henkisesti kehittyneitä ihmisiä vetämässä muita mukaan. Jo se, että henkisistä asioista puhutaan esim. täällä, on jo merkki tästä.

Gandhin kaunein sanoma mielestäni oli se, että ihminen kehittyy suurena yhteisönä (esim. valaistumisessakin) ei kansana.

Sekin, miten asennoidumme eri kansoihin ja kulttuureihin, on yksi valintakysymys, jos nyt tässä aiheessa kuitenkin pysytään. Vai onko asenteet niin lujasti kasvatusympäristön vaikutteita (se juurichakra), ettemme huomaa edes että toimimme sen mukaan?

[Esmiralda]

Uskon noin myös! Kehittämällä itseä se vaikuttaa myös ympäristöön ja läheisiin ihmisiin meidän sitä tiedostamatta.