seuraava »

[^^Queen Nefertiti^^]

Iltaa

kysyisin sellaista, että kun minulle on tullut vastaan tämä käsite ennen syntymää tehtävistä sielunsopimuksista. Niin onko todella pointti siinä, että toisiaan erittäin paljon rakastavat sielut kovasti opettavat toisiaan (ne ovat oikeastaan yhtä ja samaa sielua/sieluryhmää)? siis kun on tällaisen rakkaan sielun+kropan vieressä, henkilö todella tuntuu voimakkaasti, ja sitten on heti kyse läksyistä ja opetuksista, joita on solmittu ennen tänne tuloa, mutta joita ei muista arkiminässä.

Voin ymmärtää sellaisen sielunsopimuksen että auttaa jotakuta (koska se on sovittu). Auttaa sielunsuunnitelman kanssa, on sanottu. No mikä se voi olla. Voiko se olla esimerkiksi taloudellisiin asioihin liittyvä. Voiko olla sellainenkin sopimus, että joku hyvittää jotain saamaansa. Tai sitten voi olla vanhemmuuteen liittyvä sielunsopimus, mutta se ei tarkoita että ihmiset muuten sopisivat yhteen kovin hyvin. Siis ainakin Athamaarit on sanonut, että sielut tietävät koska tapaavat ja mitä ovat tekemässä, ihan ulkonäköä myöten, mutta arkiminä ei välttämättä muista. Kun näet jonkun, koet että hän se on jne. Seppokin vitsaili tästä, että miten joku voi tehdä ne pahimmat temput.. koet ikäänkuin vetoa että se toinen tekisi jotain..

tai jos joku vaikka varastaa sinulta, onko se sielunsopimus?

Jos joku aiheuttaa paljon huolta, tuskaa ja häntä kohtaan tulee välinpitämättömäksi, onko se sielunsopimus? Vai onko oletus että pystytään aina antamaan anteeksi ja välittämään ko hekilöstä? Tunnet vetoa, ja toinen toimii käsittämättömällä tavalla - mutta oletus on että annat anteeksi?? Sitten vetovoima raukeaa, mutta jos vielä on vetovoimaa, sopimus on kesken? Tai sitten on ehkä sellaisia kevyempiä sopimuksia, ihan vain hauskanpitoon ja nautintoon ilman rankkoja opetuksia - siis mukavampia kokemuksia??  Onko jokainen arkiminän tekemä teko sielun tason sopimusta, joita siis sovitaan päiväkohtaisesti? Tai työsuhde, joku käytti sanaa että on karmallinen työsuhde (eli aika joustava työpaikka). Jos sielut aivan varmasti tietävät mitä tekevät ja egot sitten toteuttavat esityksen - vaikka sota kahden maan välillä tai suuri avunanto, onko se sovittu juttu ennen tänne tuloa?

Tarkempi kysymys; tarvitsemmeko tämän esityksen just siksi että toteutamme sopimuksia?

Sieluko ei opi muuten?

[^^Queen Nefertiti^^]

asiakassuhde ei ole ihan ihmissuhde, jos voin sanoa.. liikesuhde voipi olla sielunsopimus, mutta onko se aina? mitenkä pakottava tämä sielunsopimus-käsite on?

mutta tosiaan jos kaikki sielut rakastavat toisiaan, esim pankkineiti jonka kanssa puhuin, tms.. jotkut kyllä ajattelevat omaa etuaan.. joillain on muka eturistiriita..

hmm

[^^Queen Nefertiti^^]

niin, siis onko se SIELUNSOPIMUSTA keiden kanssa tekee bisneksiä?

mutta huomaan tosiaan etten sanonut tekstarissa enkä meileissä yhtäkään rumaa sanaa ravulle, kysyin tosin onko hän elossa vai kuollut heh. aiemman kanssa oli paljon meilailua, ja olikohan silloin sielunsopimus että herra saisi kuulla kunniansa tärkeillessään rock konsertissa.. sekin tuntui siltä.. kas, toisenkin kanssa oltiin keikalla

ja missä tarinat jatkuvat, kun luulin jatkuvan etelässä ja jatkuukin pohjoisessa/itä/länsi - onko sielunsopimuksia täällä olevien kanssa? onko sielunsopimus jotain tosi sitovaa vai väljää? näen ravun edessäni - kun sanoisin nuorukaiselle, niin tämä sielunsopimus.. "sielunsopimus".. ?? se sanoisi.

JA sen jälkeiset sielunsopmukset, jos en muista niitä, pitääkö ne aina tuolla henkimaailman puolella palauttaa mieleen. .

Jotkut ihmiset tuntuvat tutuilta heti ja jonkun kanssa ei synkkaa vaikka kuinka yrittaisi ajatella positiivista. Teilla kahdella oli ennen tanne syntymaa tehty sielunsuunnitelma jossa olitte sopineet tapaavanne taalla ja kokevanne ne asiat jotka koitte yhdessa, myoskin tama katoamistemppu ja sen herattamat tunteet molemmin puolin kuului kuvaan. Tarkoitus oli oppia hyvaksymaan ja kasittelemaan niita tunteita joita koitte - siis kaikkea sita positiivista ja myos sita negatiivista, hyvaksymaan itsensa ja toinen kaikissa tilanteissa ja myos antamaan anteeksi seka itselle etta toiselle. Olette ilmeisesti oppineet sen mika oli tarkoituskin kerran han on nyt ollut yhteydessa Sinuun eika sentaan haipynyt ikuisiksi ajoiksi. Aika nayttaa miten tilanne kehittyy, paa-asia on etta olet sovussa itsesi kanssa.

Sielunkumppanit tai samasta sieluperheesta  olevat tai joissakin edellisissa elamissa laheisia olleet voivat toimia monella tavalla yhdessa.  Naiden laheisten ihmisten ei valttamatta tarvitse olla rakastavaisia, heilla voi olla jokin yhteinen tehtava, he ovat ehka tulleet tanne tukemaan ja auttamaan toisiaan ystavina sielun suunnitelman toteutuksessa, tai oppimaan molemmat jonkin asian ja - tai molemmat jopa eri asian, toinen vaikka rakkautta ja irti paastamista ja toinen vaikka vastuuta herattamistaan tunteista - tai ihan mita vain, naita vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon.

[Esmiralda]

Minulla oli aivan ihana ystävä, joka sanoi, että olemme samaa sieluperhettä.

Sitten hän teki minulle aivan kamalan tempun, siis löi oikein kunnolla maahan.

Kun siitä ole selvinnyt, totean, että niin piti tapahtua, jotta herään ja opin.

Uskon siis vuorenvarmasti, että teimme sielunsopimuksen (olemme jopa syntyneet tähän maailmaan muutaman päivän erolla) asiasta, jota en muuten opi kuin että hänen täytyy sitten kovalla kädellä minua 'lyödä'.

Sielun tasolla se juuri on sitä suurinta rakkautta! 

Raha symbolina kätkee allensa aina jotakin paljon tärkeämpää. Siis pinnallisella tasolla jokin homma kun menee pieleen, siellä syvemmällä tasolla se voi mennäkin aivan oikeaan suuntaan.

[^^Queen Nefertiti^^]

kiinnostuin kirjasta taas, kun jossain luki että sielunsopimus menee vetovoiman lain edelle.. tosin, sielunsopimuksiakin voi aina muuttaa. siinäpä se!  

Sielun sopimus

Hengen anatomian ja Toipumisen taidon kirjoittajan teos on uusia uria aukova yhdistelmä psykologiaa, parantavaa opastusta ja henkisiä oivalluksia. Intuitiivisena parantajana tunnettu Caroline Myss on työssään havainnut, etteivät ihmiset useinkaan saa otetta elämänsä tarkoituksesta, mikä on johtanut epidemian mitat saaneeseen henkiseen pahoinvointiin. Tämä metafyysinen tautitila puolestaan poikii masennusta, ahdistusta ja lopulta fyysisiä sairauksia.

Myssin mukaan elämän tarkoitus löytyy yksilökohtaisesta sielun sopimuksesta - on vain etsittävä menetelmä tuon sopimuksen tulkitsemiseen. Myss aloittaa kertomalla, miten sielun sopimus näyttäytyy myyteissä ja eri kulttuuriperinteissä. Hän tutkii eri uskontojen suurten profeettojen elämää ja kertoo, miten heidän arkityyppinen taipaleensa valaisee sielun sopimuksen neljää vaihetta. Samalla hän antaa vihjeitä ihmisen oman arkkityypin tunnistamiseen.

Tunnusomaisen kannustavalla tavallaan Myss opastaa lukijaa löytämään omat henkiset voimavaransa ja oivaltamaan, mitä hänen on määrä maan päällä oppia ja keitä täällä kohdata.

**
URIEL PARANTAA

Kirjoittanut ja arkkienkeli Urielia kanavoinut Jennifer Hoffman (
www.urielheals.com)
Uutiskirjeestä 17.3.2008
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

Arkkienkeli Uriel: Odota täydellisyyttä

Jokaisessa maailmankaikkeuden osassa on täydellinen järjestys, myös
elämänne jokaisessa osassa. Mikään ei ole sattumanvaraista,
mikään ei tapahdu vahingossa. Myös kaoottisimmat ja
epäjärjestelmällisimmät tapahtumat ovat täydellisiä ja tapahtuvat
sen mukaisesti, miten ne on ilmennetty ja millä energialla ne on
ilmennetty. Kun odotatte täydellisyyttä kaikissa asioissa, muutatte
näkökulmaanne siihen, mitä elämässänne tapahtuu. Ja voitte
käyttää tätä uutta näkökulmaa ilmentääksenne todellisuutenne
erilaisella ja tyydyttävämmällä tavalla.

Täydellisyyden odottaminen ei merkitse sitä, että kaikki tapahtuu
kuvittelemallasi tavalla. Ilmentäminen vaatii luottamusta ja uskoa ja
sen tietämistä, että olet todellisuutesi kanssaluoja. Työskentelet
energian kanssa ilmentääksesi sydämesi toiveet. Sinä päätät
ainoastaan osittain sen, miten ne ilmentyvät. Luottamuksesi sallii
sinun tietää, että maailmankaikkeus järjestelee lopputuloksen, joka
sopii yhteen värähtelysi ja aikomuksesi kanssa ja heijastaa henkisen
kasvusi ja ymmärryksesi tasoa.

Tietyn lopputuloksen haluaminen luo odotuksia ja se ei ole sama asia
kuin täydellisyyden odottaminen. Silloin kun sinulla on odotuksia,
kontrolloit luomisprosessia ja se keskeyttää energiavirtauksen.
Täydellisyyden odottaminen on sen tunnustamista, että olet valmis
antautumaan prosessille, ja tiedät, että lopputulos on täydellinen
sinulle, vaikkei se olekaan sitä, mitä olet ajatellut.
Maailmankaikkeus tuntee äärettömästi mahdollisuuksia, jotka ovat
käytettävissäsi ja joista sinulla on vain hyvin rajallinen tieto.

Kun odotatte täydellisyyttä, olette valmiita antautumaan elämälle
kehitysprosessina, missä jokainen ottamanne askel saa aikaan
mahdollisuuksia uusiin suuntiin. Oletko valmis luottamaan, että
kuvitelmasi ylittäviä ihmeitä on ulottuvillasi? Odottamalla
täydellisyyttä sallit maailmankaikkeuden siunata sinua upeilla
tavoilla ja tiedät, että jokainen lopputulos on sinulle täydellinen.
Tarvitsetko usko- ja luottamusoppitunteja opettamaan sinulle, miten
odotetaan täydellisyyttä? Elämäsi on täydellinen, sinä olet
täydellinen ja kaikki lopputulokset ovat täydellisiä. Silloin kun
muutat sitä, mitä ilmennät, saavutat toisen täydellisyystason. Ja
näin elämä teillä kehittyy - yhdeltä täydellisyystasolta
toiselle.

Irtipäästämisen oppiminen

Oppia seuraamaan pienimmän vastuksen polkua on meille haaste. Vaikka
tuo polku on aina käytettävissämme, meidän on ensin päästettävä
irti siitä uskomuksesta, että polkumme on kamppailua, elämä on kovaa
ja saavutamme tai opimme enemmän, jos kokemuksemme on vaikea. Mutta
pienimmän vastuksen polku on ovi vaivattomaan elämiseen, rauhaan ja
iloon riippumatta siitä, miten vaikeita oppituntimme ovat. Pystymmekö
astumaan etäämmälle kysymään, sopiiko jokin omaan energiaamme ja
hyödyttää elämäämme positiivisella tavalla, ennen kuin putoamme
päätä pahkaa johonkin vaikeaan tilanteeseen? Pystymmekö sitten
päästämään tästä irti?

Roolissamme parantajina ja valotyöntekijöinä otamme monia haasteita
itsellemme. Sielutasolla tiedämme pystyvämme siihen, mutta
ihmistasolla kaikki voi olla varsinaista kamppailua. Tämä on totta
varsinkin silloin, kun johonkin tilanteeseen liittyy joku toinen
ihminen - ystävä, romanttinen kumppani tai kuka tahansa, johon
meillä on läheinen yhteys. Parantamisyhteytemme usein sinkoaa meidät
ottamaan jonkin tilanteen hallitsijan roolin ja luomaan parhaan
mahdollisen lopputuloksen, usein oman rauhamme ja tyyneytemme
kustannuksella. Voimme valita taistelevamme tai voimme valita
päästävämme irti.

Voimme aina valita, miten sotkeutuneita olemme oppitunteihin ja milloin
voimme päästää niistä irti. Muttei tämä ole aina niin helppoa,
erityisesti silloin kun olemme tunteellisesti sitoutuneita tai todella
haluamme tietyn lopputuloksen. Silloin siirrymme täysin
parannusmoodiin ja teemme kaiken voitavamme saadaksemme asiat sujumaan.
On kummallista, että usein työskentelemme kovemmin ja pidämme kiinni
tiukemmin silloin, kun oppitunti koskee irtipäästämistä ja
vapauttamista. Silloin polku muuttuu vaikeaksi - mitä vähemmän
valmis olemme päästämään irti, sitä kovemmaksi oppitunti
muuttuu.

Meidän ei tarvitse olla täysin sotkeutuneena jokaisen parantumiseen,
ja joskus sen tunnustaminen, ettemme voi auttaa toista, on meidän
oppituntimme. Silloin kun jokin tilanne ei ole oikein, se on vaikea,
jatkuvaa kamppailua ja se kuluttaa energiaamme. Oppitunnit on
tarkoitettu elämää rikastaviksi kokemuksiksi, joissa opimme jotain,
mikä auttaa meitä henkisellä matkallamme. Kyky päästää irti
siitä, mikä ei sovi, ei ole meille oikein tai on vain liian kovaa,
asettaa meidät helpommalle polulle. Siihen mitä vastustamme,
sisältyy meille tärkeitä oppitunteja, ja vastustaminen on usein
merkki siitä, missä kohta meidän täytyy päästää irti, sallia
itsemme valita pienimmän vastuksen helpompi polku ja luoda rauhaa ja
tyyneyttä polullemme.

Ota takaisin voimasi

Tämän viikon lukemuksien yhteinen viesti on ollut voimamme takaisin
ottaminen. Henkiseen polkuun liittyy hienoinen tasapaino hyväksymisen
ja torjumisen, sallimisen ja ennakoimisen välillä ja
työskentelemistä energioiden kanssa kaikkein korkeimmaksi parhaaksi.
Mutta on aikoja, jolloin meidän on otettava kantaa, kun olemme
antaneet voimamme pois ja meidän on vaadittava muutosta tai ratkaisua.
Tämä prosessi tuntuu hyvin "ei-henkiseltä", mutta on
aikoja, jolloin ainoa tapa saada tarpeemme tyydytetyiksi on vaatia
sitä, mitä haluamme, ja tilanteissa missä voimaamme käytetään
väärin (myös itse käytämme), vaadittava se takaisin.

Mitä omaan voimaamme tulee, milloin annamme sen pois? Monissa
paikoissa - alkaen oppitunneistamme, toisista ihmisistä, kokemuksista,
tilanteista ja menneisyydestä. Annamme sen pois, kun tarjoamme
parannusta miettimättä, onko tuo henkilö halukas tekemään ainakin
osan työstä itse. Annamme sen ystävillemme ja perheellemme
tilanteissa, jotka kuluttavat aikaamme ja energiaamme. Mihin sitten
vedämme rajat? Missä kohtaa olemme antaneet tarpeeksi?

Silloin kun meillä ei ole rajoja, apua tarvitsevat näkevät meidät
parantavan valon majakkana. Ja he ottavat niin paljon voimaa, kuin
annamme heille, kunnes emme voi enää antaa. Siihen saakka kunnes
päätämme lakata antamasta voimamme toisille, vedämme puoleemme
ihmisiä, jotka tyytyväisinä ottavat vastaan vapaasti saatavan
voimalähteen. Tämä on tärkeä oppitunti meille kaikille nyt, koska
Muutoksen tähän osaan liittyy oppiminen käyttämään omaa voimaamme
viisaasti, ja jokaista pyydetään astumaan omaan voimaansa. Niiden
jotka tuntevat voimattomuutta ja tuntevat, että heidän on saatava
voimansa toisilta, on opittava tekemään tämä itse. Niistä jotka
antavat voimansa pois vapaasti, tämä vaihto tuntuu epämukavammalta.

Mihin kohtaa vedämme omat rajamme, missä kohtaa määrittelemme,
mitä hyväksymme omaan elämäämme, ja sitten sanomme "ei"
rakastavan myötätuntoisesti? Olemme usein erittäin hyviä
hyväksymään, mutta meillä on vaikeuksia energian torjumisessa
tavalla, mikä sallii meidän tuntea, että toimimme vilpittömästi
henkiseen polkuumme liittyen. Niinpä meillä on taipumusta hyväksyä
kaikki ja torjua hyvin vähän, vaikka emme pitäisikään tilanteesta.
Mutta silloin annamme voimamme pois emmekä salli toisten löytää omaa
voimalähdettään ja ammentaa sieltä.

Jos tällä viikolla olet tilanteessa, missä annat voimasi pois,
muodosta rajoja ja ala sulkea virtausta. Tämän tekeminen rakkaudella
ja myötätunnolla antaa sinulle takaisin voimasi ja auttaa toisia
löytämään omansa.

Tämän päivän lapset - Lapsen huoltajuus

Yksi muutos joka on tapahtunut indigolasten myötä, on lasten
huoltajuuden käsittelytapa avioeroissa. Oli aika jolloin lapset
annettiin aina äidille. Näin ei enää ole. Isät vaativat
tasavertaista huomioonottamista ja joskus heille annetaan lasten
huoltajuus. Tähän on syynsä ja se liittyy niihin oppitunteihin,
jotka lapsen on opittava ja jotka hän voi oppia vain olemalla toisen
vanhemman kanssa.

Indigot tulivat tänne kokemaan elämän monia eri puolia, jotta he
saisivat syvän ymmärryksen siitä, mitä he tulivat muuttamaan.
Monille heistä tämä on ollut varsinainen haaste, koska heillä on
ollut vaikeita lapsuuskokemuksia. Indigojen vuoksi olemme paljon
tietoisempia lasten hyväksikäytöstä, laiminlyönnistä, äidin
huumeidenkäytön vaikutuksista ja monista muista ongelmista liittyen
vanhemmuuteen ja perheeseen. Indigot ovat todella altistuneet
perhekokemuksen pimeälle puolelle ja se olla todella pimeä.

Ne jotka ovat erillään äidistään ja jotka on lähetetty asumaan
isänsä tai jonkun muun sukulaisen luo, on vieläkin suurempia
oppitunteja opittavana. Niiden sielusopimusten lisäksi mitä heillä
on sieluryhmänsä jäsenten kanssa, heidän täytyy kokea energiansa
ilman äitinsä jatkuvaa tunne- ja henkistä tukea. He ovat ehkä
valinneet vaikean polun, mutta se on osa sitä, mitä he tulivat
kokemaan. Se mitä he oppivat, muodostaa perustan heidän
elämänmatkalleen ja on tärkeä osa heidän tarvitsemaansa
tietopohjaa.

Puhun tässä kokemuksesta, koska menetin tyttäreni huoltajuuden
pitkässä ja omalaatuisessa taistelussa monia vuosia sitten.
Lopputulos ällistytti minua - olin hyvä äiti enkä ollut tehnyt
mitään ansaitakseni niin kovan tuomion. Nyt ymmärrän tyttäreni
sielunsopimuksen. Se mitä hän oppi tästä kokemuksesta, loi hänen
elämänpolkunsa perhe- ja vanhemmuusterapeuttina. Hän on myös
pioneerina prosessissa, mikä tekee menneisyyttä tällaisesta
oikeudessa käytävästä lapsitaistelusta. Tämä kokemus voi olla
murskaava sen läpikäyville, mutta siinä on suurempi tarkoitus ja syy
ja lapsillamme, erityisesti indigoilla, on sielunsopimus, joka on
täytettävä, jotta he voivat tehdä sen työn, mitä he tänne
tulivat tekemään.

-----------