seuraava »

[Ave^^]

Vaikea jotenkin pukea sanoiksi tämä aihe, mutta kiinnostaisi kuitenkin erilaiset näkökulmat, sekä mahdolliset astrologiset selitykset.

Kumpaa tyyliä esimerkiksi itse käytät enemmän kommunikoidessasi (en silti junttaisi tätä pelkästään merkuriuksen alle, sillä tämä kuvastaa pohjimmiltaan myös muunkinlaista maailmankuvaa kuin pelkkää kommunikointitapaa), pohjaatko perustelusi enemmän siihen mitä on sanottu/tutkittu/tiedetään todeksi vai omiin kokemuksiisi ja tuntemuksiisi?

Huomaatko käyttäväsi samaa tyyliä aina jossain tietyssä samassa tilanteessa ja toisessa tilanteessa toista?

Kummanlaista tyyliä toisen kanssa keskustellessasi huomaat herkemmin pitäväsi uskottavampana?

Kummanlaista tyyliä käyttävän henkilön kanssa jäät herkemmin keskustelemaan lisää/kuuntelemaan?


Lisäätkö usein lukemasi/kuulemasi tiedon omaan maailmankuvaasi vai kyseenalaistatko sitä usein? Kuinka helposti omaksut toisen sanoman tiedon?

Onko sinusta todennäköisemmin enemmistö vai vähemmistö oikeassa?

Kuinka merkittävänä pidät tiedon oikeellisuuden arvioinnissa sen sanojan auktoriteettiasemaa?


Tuossa siis muutama tuollainen itseanalysointikysymys, joita voi tutkailla myös astrologian kautta.  En oikein osannut aloittaa aihetta muuten, niin käytin sitten noita kysymyksiä..

[Lilli]

Jos puhutaan maailmankatsomuksesta, niin tässä olen ollut oman tien kulkija lapsesta lähtien. Olen tosin lukenut paljonkin psykolgoiaa, filosofiaa, rajatietoja ja uskontoja, mutta kaikki kirjoista luetut tiedot ovat pelkkää maustetta kokemukseen perustavassa elämänkatsomuksessa. Tässä suhteessa olen myös eräänlainen keräilijä, minua kiinnostavat myös kanssaihmisten kokemukset ja paljon minulle kerrotaankin asioita, joista muuten pidetään usein turpa kiinni. Astrologiaa olen opiskellut aluksi kirjoista, mutta olen jo hyvin varhaisessa vaiheessa lähtenyt keräämään omaa karttapankkia ja viettänyt määrättömästi aikaa myös julkisissa databankeissa olevien karttojen parissa, joten tässäkin asiassa olen tutkinut asiaa paljon itse.

En pidä itseäni mitenkään auktoriteettivastaisena, minulla on vain tarve ajatella asioita omilla aivoillani. Harvoin lainaan ketään teksteissäni tai puheissani, mutta jos niin teen, niin olen yleensä lainaamani henkilön kanssa asioista hyvin samoilla linjoilla. Jos joskus lainaan henkilöä, jonka kanssa olen kaikesta eri mieltä, niin eriävän mielipiteeni tuon myös ilmi.

Mieheni - moninkertainen Neitsyt - taas pitää erilaisten auktoriteettien lainaamisesta. Hän puhuu paljon, mutta välillä tuntuu, että onko hänellä ainuttakaan omaperäistä ajatusta. Tämä tyyli häiritsee minua melkoisen paljon.

[Päivi]

mä en kestä kyllä mitään auktoritteetteja. enkä kumarra ketään. enkä häpeekkää.