Nukuin tuossa päiväunet ja sain erikoisen unen, joka jäi mieliin. Istuin oman kotikaupunkini aukealla, keskellä keskustaa, joka oikeesti on olemassa täällä. Siinä penkillä istui yksinäinen nainen ja menin hänen viereen istumaan, näin kauempana ison joukon miehiä, jotka olivat hyvin iloisia ja katselivat meidän suuntaan. Itselläni valkea oikein pitkä tukkani tuulen mukana siinä heilui ja yritin saada hiuksiani pois silmieni edestä, jotta näkisin puhelimeni näytön. Tämä nainen alkoi yksi kaks juttelemaan ihan outoja ja vastasin, että en osaa sanoa, kun en tunne ja en ymmärrä mitä hän haluaa kertoa. Nainen suutahti ja läksi vierestäni pois ja tuli takaisin ja sama juttu, ihme kyselyä ja itse en ymmärtänyt. Jäin siihen yksin istumaan ja valkea tukkani hulmusi edelleen. Ne miehet tulivat likemmäks ja alkoivat autostaan esitellä minulle oikein taiteellisia veistoksiaan ja käsitöitään, mitä ne olivat tehneet. Hienoja kipsipatsaita, delfiini ja enkeli veistoksia puusta jne jne. Kerroin, että olen itsekkin näitä tehnyt ja ihailin niitä.
JELP Mitä tämä uni tahtoo kertoa, en osaa nyt tulkita sitä
