Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Kaksoiliekki/parisielu  (Luettu 9720 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Metsäntyttö
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 2


Profiili
« : 17.10.2011 20:35:47 »

Hei!

Toivottavasti ymmärrätte tästä jotain..

Olen aika vihreä näissä jutuissa, ja oikeastaan tämän nykyisen suhteen kautta ajatunut henkiselle polulle.

Olemme olleet yhdessä nyt noin vuoden. Tapasin tämän miehen ihan sattumalta. Normaalisti ei ole ollut tapana jaella numeroani
kenellekkään baareissa. Tämä mies ei tosin edes yrittänyt iskeä minua. Juttelin hänen kanssaan kerran sattumalta ihan vain muutaman minuutin, seurasimme yhtä riitaa sivusta ja kommentoimme sitä. Sen jälkeen en nähnyt häntä koko iltana kunnes baarin mennessä kiinni hän pyysi numeroani, ja minä annoin sekuntiakaan miettimättä. (minkä aluksi laitoin humalan piikkiin..)

Hän on hyvin henkinen, meditoi, on yhteydessä oppaisiinsa jne. Kuitenkaan hän ei ole lainkaan tuputtanut näitä minulle, mutta alkoi kiinnostamaan ja törmäsin tähän kaksossieluun.

Monet ovat kertoneet että kkun sen tapaa sen vain tietää.. Tuntee suurta yhteyttä yms.

Suhde tähän mieheen on ollut erikoinen, olemme tunteneet vahvaa vetoa toisiimme siitäkin huolimatta että sellainen "alku huuma" on täysin puuttunut! En osaa oikein selittää. Pakahduttavaa rakastumisen tunnetta on ollut, mutta ei lainkaan sellaista kuin normaalisti!
Sydän ei läpätä, ei jännitystä ei edes alussa kun ensi kerran sovimme tapaamisesta!
Ei tarvetta olla alussa jatkuvassa yhteydessä ja mitä nyt kuuluu "normaaliin" ihastumiseen.

En ole oikein missään vaiheessa tuntenut sellaista ikävää hänen läheisyyteensä paitsi ihan joskus vaan, siis sellaista että haluaa olla toisen lähellä koko ajan kun on tuore suhde. En tieddä onko se hyvästä vai pahasta kun ei ikävöi sillä tavalla.

Yhdessä on todella mukava olla, pystymme puhumaan lähes kaikesta. Jos syntyy kinaa asiat riitelee ei koskaan ihmiset.

Olen myös huomannut erikoisen piirteen, meidän elämät (vuosi ikäeroa) on menneet hyvin samoja ratoja mutta peilikuvana!
Hän asunut pohjoisissa minä etelässä, minä olen ollut täys raitis, hän käyttänyt huumeita, alkoholia. Olemme molemmat olleet
samantyylisessä varastotyössä samaan aikaan! hän vain sen vuoden edellä! ja lopettaneetkin samat työt samoihin aikoihin.
Jopa työpaikkojen ilmapiirit ovat olleet samat! Meillä on lähestulkoon sama elämän tilanne nyt, toinen käynyt lukion ja toinen ammattikoulun.

Sitten on niitä pikkujuttuja, kuten molemmat pienenä kuunnelleet kaija koota, molempia kiinnostaa pianon soitto, tosin toinen osaa soittaa toinen ei.

Samankaltaisuuksia on pitkä lista. Ja samaan aikaan tuntuu että olemme toistemme vastakohdat?!

Horoskoopiltakin. toinen tuli toinen vesi. Ja niin ja niin edelleen.

Voisiko hän olla kaksoseni vaikka en alussa tuntenutkaan mitään erityistä yhteyttä tms. mullistavaa?
Henkisyys on leimannut tätä suhdetta paljon.

Mistä tuollaista voi mennä kyselemään? selvänäkijältäkö? 
tallennettu
Lilli
Supermoderaattori
Astroholisti
*****
Viestejä: 3522



Profiili WWW
« Vastaus #1 : 17.10.2011 21:57:05 »

Minulla on tapana käyttää tuollaisista ihmisistä nimitystä "hengenheimolainen". Hengenheimolaisia voi olla useampia ja yleensä yhdessä viihtyy hyvin alusta alkaen. Uskoisin, että teille on tulossa vähintäänkin hyvä ystävyys, jos ei muuta.  Smiley
tallennettu

Aurinko Kaksonen, huone 12, Kuu Härkä, huone 11, AC Rapu, MC Vesimies

www.horoskooppi.com
Metsäntyttö
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 2


Profiili
« Vastaus #2 : 18.10.2011 23:25:39 »

Onko hengenheimolainen sama kuin sielunkumppani? tai tykkään ennemmin sielunveljestä/sisaresta. Näitä tuntuu olevan lähellä useampikin. Ystäviä joiden kanssa on samalla aaltopituudella, ymmärretään toisiaan hyvin ja muutenkin samanlaisia ollaan.

Siksi aloinkin miettimään, kun tämä mies ei oikeastaan sovi tuohon kuvaukseen, siis sielunveljeksi..

Välillä menee kauan ennenkuin tulemme lopputulokseen että olemmekin jostain asiasta samaa mieltä, meillä on vain vastakkainen tapa nähdä sama asia.

Ehkä olen mennyt nimitys/termi ansaan, mutta juurikin tuo vastakkaisuus mietityttää. Samanlaisia mutta erilaisia.
Saman kolikon kaksi puolta.

Ja se että selkeästi haluan olla hänen kanssaan nimenomaan parisuhteessa, mutta kaikki ihastumis/rakastumis tuntemukset puuttuu.

Hmm.. Uskon kyllä että jos suhde lopahtaa tai loppuu mistä syystä tahansa, jäämme hyviksi ystäviksi.

Toivon kuitenkin jatkuvan enemmän kuin kaveruutena smitten

tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #3 : 19.10.2011 11:41:53 »

Olen itse ns. sumean logiikan ystävä, joten minua häiritsevät turhan tarkat määrittelyt. Niitä pähkäillessään voikin sitten kävellä onnensa ohi. Tai jäädä pohtimaan jotain määritelmää niin, että itse elämän kokeminen jää sivuun. Olen tutustunut tähän aiheeseen useamman  kirjallisen teoksen ja mm. Michael kanavointien, sekä Kryon kanavointien avulla. Jälleen kerran sydän ja intuitio on omalta osaltani antanut puoltoäänen sille, mitä Kryon kanavoinneissa on sanottu asioista:

Meillä kaikilla on kaikenlaisia sielunsopimuksia erilaisista suhteista elämämme varrelle. Niillä voi olla hyvin erilaisia merkityksiä: Jonkun kanssa on sovittu koettavaksi ensirakkaus, toisen kanssa lyhyeksi jäänyt ja traaginenkin suhde, jonkun muun kanssa ehkä pitkä seesteinen lapsiperhe-elämä, jonkun kanssa sitten vaikka väkivaltainen perhehelvetti. Ihan mitä tahansa voi olla sopimuksissa ja sielut ovat vain sieluja, kaikki samanarvoisia. Tehtyjen sopimusten 'yhdessä näyteltävien näytelmien' laatu, kesto ja intensiteetti vain vaihtelee. Ja nekin ovat kaikki samanarvoisia, sillä sielu ei tunne dualismin harhaa, eli hyvä/paha, väärin/oikein-harhaa.

Ennen inkarnoitumista sielut sitten sopivat keskenään ns. tunnistusmerkeistä, eli asioista joiden perusteella tunnistaa sitten sen sopimuskumppanin. Tämä voi olla melkein mitä vaan, mutta on usein vaikkapa ulkonäköön liittyvää. Se voi olla jonkin piirre jota on kaivannut mahdollisessa kumppanissa, jotain jonka kokee olevan 'just mun tyyppiä' tms. Tai se voi olla jotain, jonka tunnistaa vasta sitten kun sen kohtaa.  Itselleni osui kohdalle ihminen jonka tiettyjä kasvonpiirteitä olin ikäänkuin etsinyt koko ikäni. Se suhde on jo ohi parisuhdemielessä, mutta siihen sisältyi paljon oppimista, karmanpurkua ja lisäksi olimme ilmeisesti sopineet myös tuovamme toisillemme tiettyä tietoa (maallista tietoa), jota toinen tarvitsi. Olemme edelleen parhaat ystävät ja henkisellä/hengellisellä tasolla suhde oli ja on hyvin tärkeä, vaikkei meistä sitten sitä loppuiäksi-pariskuntaa tullutkaan.

Jotakuinkin kaikki  sielut, joiden kanssa täällä muodostamme suhteita, ovat vanhoja rakkaita ystäviä, sielullisia perheenjäseniä. Sen kummempia määritelmiä en itse kaipaa. Kaikki sielut ovat kuitenkin soluja Jumalan ruumiissa.

Paitsi yksi määritelmä - tämä Michael kanavoinneista - josta tykkään: Sen paljonpuhutun 'parisielun' kanssa ryhdytään parisuhteeseen vain sellaisessa inkarnaatiossa, joka on tarkoitettu ns. lepoelämäksi. Siis sellaiseksi jossa ei opita yhtikäs mitään, vaan nautitaan vain elämästä ja lepäillään rankempien inkarnaatioiden välillä. Tämä sen vuoksi, että ns. parisielun kanssa yhteisymmärrys on niin suuri, ettei mitään oppimista voi tapahtua.  Grin Jos siis mitään konfliktia on, niin sitten ei ainakaan ole kyseessä parisielu.

Me ihmiset olemme niin erilaisia, että ehkä jotakuta auttaa pohtia mitä kukakin on. Mutta otan taas sen matkavertauksen käyttöön: En nauti ulkomaanmatkastani yhtään, jos käytän ison osan aikaa lukemalla turistiopasta ja pähkäilemällä ovatko ne näkemäni/kokemani asiat varmasti juuri niitä, mistä siinä oppaassa kerrotaan. Minä mieluummin vain olen siellä matkalla ja nautin siitä; turistioppaat on kyllä luettu jo ennen matkalle lähtöä.

Muokkaus: Luin tuon kaksoisliekin kuvauksen. Uskon itse, että meitä ei ole luotu ollekaan, vaan koska olemme soluja Jumalan ruumiissa (tämä on  myös Kryon-kanavoinneista), olemme (siis sieluina) aina olleet olemassa ja olemme kaikki samanarvoisia keskenämme, eikä meitä ole tehty miksikään valmiiksi pareiksi. Aina kun luen kaksoisliekki tms. kuvauksia, tulee mieleen se dualismin harhan mahdollisuus vaikuttamassa näihin ihmisten tekemiin määritelmiin. Tottakai minunkin näkemykseni mukaan jotkut sielut ovat läheisempiä kuin toiset ja hakeudumme usein yhteen oman 'sieluperheemme' jäsenten kanssa inkarnoituessamme, mutta mihinkään yhtaikaa luotuihin kaksoisliekkein ei intuitioni suostu uskomaan vaan se huutaa 'inkarnoituneen ihmisen dualismiharha'-hälytystä niiden osalta. Romanttistahan tuommoinen toki olisi, sellaista ihmiseksi inkarnoituneen dualismin harhan vallassa olevan romanttista...  smitten

Kaksoisliekki-tyyppistä kokemusta voisi kyllä hyvin selittää se, että jonkun sielun kanssa on niin voimakas sopimus jonkintyyppisestä suhteesta, että niitä tunnistusmerkkejä on varmuuden vuoksi sovittu ihan hirmuinen määrä että sitten takuuvarmasti päädyttäisiin yhteen. Sen myönnän nimittäin ilman muuta, että jotkut kohtaamiset ovat selkeästi muita tärkeämpiä ja merkityksellisempiä.
« Viimeksi muokattu: 19.10.2011 12:02:25 kirjoittanut Eklektikko » tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #4 : 19.10.2011 12:12:21 »

Minä aattelen ihan samalla viissiin kun Eklektikko tuossa.

Ennen inkarnoitumista sielut sitten sopivat keskenään ns. tunnistusmerkeistä, eli asioista joiden perusteella tunnistaa sitten sen sopimuskumppanin. Tämä voi olla melkein mitä vaan, mutta on usein vaikkapa ulkonäköön liittyvää. Se voi olla jonkin piirre jota on kaivannut mahdollisessa kumppanissa, jotain jonka kokee olevan 'just mun tyyppiä' tms. Tai se voi olla jotain, jonka tunnistaa vasta sitten kun sen kohtaa.  Itselleni osui kohdalle ihminen jonka tiettyjä kasvonpiirteitä olin ikäänkuin etsinyt koko ikäni. Se suhde on jo ohi parisuhdemielessä, mutta siihen sisältyi paljon oppimista, karmanpurkua ja lisäksi olimme ilmeisesti sopineet myös tuovamme toisillemme tiettyä tietoa (maallista tietoa), jota toinen tarvitsi. Olemme edelleen parhaat ystävät ja henkisellä/hengellisellä tasolla suhde oli ja on hyvin tärkeä, vaikkei meistä sitten sitä loppuiäksi-pariskuntaa tullutkaan.

^Tuo tunnistaminen on jännä juttu. Minulle on kaikista näistä sielunkumppaneista, joiden kanssa olen sopinut opiskelevani elämää parisuhteen kautta, etukäteen tullut mieleen kuva, miesihanne, mikälie, ja sellaisen olen sitten kohdannut.
Se taitaa oikeastaan olla ennalta näkemistä aika pitkälle. Ehkäpä kaikki ihanteemme - tykkäätkö tummasta vai vaaleasta, pitkästä vai pätkästä, leveästä vai soukasta - , ovatkin ennalta näkemistä?


tallennettu
Casperiina
Kanta-astroilija
***
Viestejä: 688



Profiili
« Vastaus #5 : 19.10.2011 12:56:13 »


^Tuo tunnistaminen on jännä juttu. Minulle on kaikista näistä sielunkumppaneista, joiden kanssa olen sopinut opiskelevani elämää parisuhteen kautta, etukäteen tullut mieleen kuva, miesihanne, mikälie, ja sellaisen olen sitten kohdannut.
Se taitaa oikeastaan olla ennalta näkemistä aika pitkälle. Ehkäpä kaikki ihanteemme - tykkäätkö tummasta vai vaaleasta, pitkästä vai pätkästä, leveästä vai soukasta - , ovatkin ennalta näkemistä?


Mä lähtisin enemmän siitä itse luomisen -näkökulmasta, eli kun sulle muodostuu jokin ihanne, niin alat manifestoida sellaista elämääsi.

Ja toisaalta myös astrologisesti ennalta määriteltävistä tekijöistä. Esim. Mulla ensimmäinen suhde  kalat-miehen kanssa, mutta kun kasvoin hänestä yli, olenkin alkanut tuntea vetoa tulisiin oinas-energioihin. Ja sehän näkyikin sitten myös kartallani, että toista suhdetta kuvaava 9. huoneen kulma oinaassa.  Cheesy
tallennettu

aurinko venus merkurius neptunus kauris 5. huone
askendentti leijona
kuu jupiter vesimies 6.huone aspect_opp askendentti
uranus saturnus jousimies 4.huone
mars skorpioni 4.huone
pluto skorpioni 3.huone aspect_opp keskitaivas
chiron 10.huone
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #6 : 19.10.2011 14:11:23 »

Tuo itse luomis homma on varmaan ihan tosi. Mutta, mikä selittää sen, että mistä ne ihanteet tulee? Tuulestako tempaantuvat?
 Huh
Ehkä nuo kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä? Undecided

Minä en hoksi kartalla muuta viitettä ykkössuhteesta kakkoseen, kuin vaihdon ilman merkistä maan merkkiin, jos ajatelen 7 ja 9 huoneita  Huh

tallennettu
Eklektikko
Astroholisti
*****
Viestejä: 3687


Profiili WWW
« Vastaus #7 : 19.10.2011 14:40:44 »

Minä taas en allekirjoita sitä luomista kovinkaan vahvasti, koska olen itse niin monta kertaa myöskin tunnistanut vasta sen nähdessäni jonkin piirteen, jota en ole osannut kaivata enkä siis myöskään kanssaluoda ennen kuin sen olen nähnyt.

Se on sitten toki ihan eri juttu, että sitä voi ruveta kutsumaan luokseen vaikka mitä ja sitä saattaa saadakin. Mutta ajan lineaarisuus on toisaalta myös tämän fyysisen tason illuusio: Samaan aikaan kun olemme täällä inkarnoituneina, osa sielustamme on 'suunnitteluistunnossa' toisilla tasoilla kanssaan osa niiden ihmisten sielusta joiden kanssa meillä on sopimuksia. Eli miksikäs emme voisi kutsua luoksemme eli luoda myös sitä mitä suunnitellaan siellä toisilla tasoilla, joissa aika on vain yksi ulottuvuus jossa liikkua. Eli niitä sopimuksia voidaan ehkä tehdä lisää jos kutsumme luoksemme jotain?

 idiot2 Heh, siihen on syynsä, minkä vuoksi ihmiskehoon inkarnoituneena ei voi kokea moniulotteista todellisuutta ilman että käämit palaa, tällaisten pohtiminenkin meinaa saada pään ylikuumenemaan.  Cheesy

Minulla vain on ollut jokusia tosi voimakkaita tunnistamisen kokemuksia, jotka ovat liittyneet sellaisiin fyysisiin piirteisiin, joita en ole ollenkaan osannut kaivata ennen kuin olen ne ekaa kertaa livenä nähnyt.
tallennettu

DISCLAIMER: Teksteissäni ei ole tulkinnanvaraa vaan kirjoitan juuri tismalleen niinkuin tarkoitan. Rivien välien lukeminen  ja oma tulkinta on aina lukijan vastuulla ja tähän mennessä ollut 100% virheellistä. Merkurius jousimiehessä: Kuulostan saarnaajalta vaikka asia olisi täysin triviaali.
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #8 : 19.10.2011 15:33:09 »

Se on sitten toki ihan eri juttu, että sitä voi ruveta kutsumaan luokseen vaikka mitä ja sitä saattaa saadakin. Mutta ajan lineaarisuus on toisaalta myös tämän fyysisen tason illuusio: Samaan aikaan kun olemme täällä inkarnoituneina, osa sielustamme on 'suunnitteluistunnossa' toisilla tasoilla kanssaan osa niiden ihmisten sielusta joiden kanssa meillä on sopimuksia. Eli miksikäs emme voisi kutsua luoksemme eli luoda myös sitä mitä suunnitellaan siellä toisilla tasoilla, joissa aika on vain yksi ulottuvuus jossa liikkua. Eli niitä sopimuksia voidaan ehkä tehdä lisää jos kutsumme luoksemme jotain?

 idiot2 Heh, siihen on syynsä, minkä vuoksi ihmiskehoon inkarnoituneena ei voi kokea moniulotteista todellisuutta ilman että käämit palaa, tällaisten pohtiminenkin meinaa saada pään ylikuumenemaan.  Cheesy

^ sanoppas muuta, ollakko vai eikö olla, kas siinä pulma, osaat hienosti sanoa sen mitä minä vain ajattelen Cheesy

Minullakin kaikki miehet ovat olleet sellaisia jotka en ole osannut odottaa tai ulkonäöltään/luonteeltaan hyvinkin erilaisia. Itse olen tunnistanut nämä henkilöt silmistä tai sitten joku muu tunne on noussut hyvinkin vahvasti esille. Toki uskon että teemme näitä sopimuksia sielullisella tasolla ennen syntymää ja aina sitten päivitetään elämässä sopimaan sitä omaa polkuaan ja elämäntilannetta. Nyt en ole pyytänyt muuta kuin että seuraava henkilö olisi minulle sopiva kaikinpuolin ja että ei olisi enää niin vahvaa ja uuvuttavaa karmaa selvitettävänä. Voisin hyvinkin kuvitella että seuraava parisuhde olisi tätä ns lepolomaa suurimmaksi osaksi vaikka koko elämä sisältää aina toki jotain opittavaa. Mutta sen olen selväksi tehnyt että ei enää raastavia ja väsyttäviä parisuhteita, olen sitten mielummin sinkkuna. Tosin, jos kuuluu elämänpolkuun niin eipä minulla sitten ole enää siihen mitään sanottavaa, se on sitten läpikäytävä  Grin

^Samaa olen itselleni toivonut Smiley Mukavaa ja leppoissaa suhdetta, semoista hyvää ja lämmintä smitten En jaksa mitään draama myrskyjä enää, olen tosiaan mieluummin yksin. Mutta sitten kartalla näkyy kaikenmaailman intohimoista taitelijaa seuraavaksi kumppaniksi, joten ehkä tässä on vieläkin  käytävä läpi kaikenlaista...en usko että intohimoisen taitelijasielun kanssa voisi elämä olla yhtä auvoa?   Grin:Smiley
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: