sideman
|
|
« : 02.03.2012 10:24:34 » |
|
"TM-guru" Maharishi Mahesh Yogin kommentaarista Bhagavad-giitaa'han:
"It should be noted that it is the 'contact' that is infinite joy, and not Brahman itself, Brahman, which is an all-pervading mass of bliss, does not exhibit any quality of bliss." MMY/gita chVIvs28
Siis kun meditaatiossa päästään kontaktiin brahman(in) kaa, se koetaan absoluuttisena autuutena?
(Huom: vaikka muotoa 'brahman' käytetään useimmiten englanninkielisen tekstin yhteydessä, on väärinkäsitysten välttämiseksi hyvä tietää, että tuon sanan neutrimuotoinen yksikön nominatiivi/akkusatiivi on 'brahma'. Tuo tulee hyvin esille ns. mahaavaakya-tokaisuissa eli suurissa möläytyksissä:
sarvaM khalvidam (ilman sandhii: khalu + idam) brahma - Kaikki tää on totisesti brahmaa tai brahmania.
ahaM brahmaasmi (brahma + asmi) - Mää oon brahma(n).
ayam aatmaa brahma - Tämä (yksilöllinen) itse/"sielu" (on) brahma(n).
Toisaalta taas hindujen kolminaisuuden yhteydessä käytetään muotoa brahmaa, joka on Luojajumaluus ja brahman yksi aspekti, so to speak (brahmaa - viSNu -shiva). Tässä kontekstissä yksikön nominatiivin (ekavacana prathamaa vibhakti: "yhdenpuheen" eka sija) pääte ilman sandhii on pitkä a-äänne! (Isojen alkukirjaimien käyttämättömyys perustuu toisaalta siihen, että devanaagarii-tekstissä, jolla sanskriittii tavallisesti raapustetaan, ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, toisaalta siihen, että isoilla kirjaimilla on vaikkapa Harvard-Kioto - tai ITRANS -translitteraatiossa erityisiä merkityksiä: esim. pitkä vokaalit merkitään usein isolla kirjaimella - A = aa, U = uu; S tarkoittaa tietynlaista "suhuässää", jne.)
|