seuraava »

[harri62]

Hei! Olen 43v. Skorppioni Tampereelta. Kiinnostus aiheesta kehittynyt vuosien varrella syvemmäksi. Oman itsen etsiminen ja sitä kautta muiden tunteminen kiinnostavat. Ihmisten ja joskus myös eläinten seuraaminen on mielenkiintoista, miksi kukin toimii tavallaan eri tilanteissa. Tämä ei ole millään tavalla tieteellistä, enempi ajankulua (harrastus). Tällä hetkellä on ollut parisuhdeongelmat tapeetilla (oma ja tapaamieni parien). Onko syy selkkauksiin horoskooppimerkit vaiko joku muu tekijä (esim. sähkösaaste yms.). Muita kiinnotuksen kohteita on itämaiset lajit tai'chi, chi'qong, yi'chuan jne.

[sawotar]

Teretulemast joukkoomme en tiiä mistä johtunee, mutta kovasti tuntuu ravistus käyvän ihmis-suhde saralla aika monellakin nykyään, itselläni on ystävät putoomassa aika lujaa''vanhat'' kaipa se muutos on jotain tulevaisuuteen..mene ja tiedä

[harri62]

Mitä mieltä oot sawotar, vaimoni on oinas ja jotenkin tuntuu ettei sovita yhteen tunnepuolella. Ennen ensimmäistä lasta elämä sujui kohtalaisen hyvin, lapsen jälkeen vaimosta ei ole saanut "mitään" tolkkua. Etäisyys kasvaa koko ajan. Kuin lapsi olisi ollut suhteemme risteyskohta jota ennen kasvoimme pariksi, jonka jälkeen tiemme erkanevat. Onko olemassa horoskooppin tiimoilta pareja jotka eläisivät "onnellisina" elämänsä loppuun asti? Vai onko kaiken tarkoitus jokin muu kuin elää onnellisina jne.?   

[Stareyes]

Mitä mieltä oot sawotar, vaimoni on oinas ja jotenkin tuntuu ettei sovita yhteen tunnepuolella. Ennen ensimmäistä lasta elämä sujui kohtalaisen hyvin, lapsen jälkeen vaimosta ei ole saanut "mitään" tolkkua. Etäisyys kasvaa koko ajan. Kuin lapsi olisi ollut suhteemme risteyskohta jota ennen kasvoimme pariksi, jonka jälkeen tiemme erkanevat. Onko olemassa horoskooppin tiimoilta pareja jotka eläisivät "onnellisina" elämänsä loppuun asti? Vai onko kaiken tarkoitus jokin muu kuin elää onnellisina jne.?   

Hei Harri62
Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Kuinka pieni teidän lapsenne on? Onko vaimollasi masennusta kenties, joka hyvin yleistä synnytyksen jälkeen, vaikkei siitä uskalleta puhua, kun kaiken pitäisi olla hienosti.
Voinen sanoa sanasen, mulla "pitkä" liitto siippani kanssa. Mutta loppuelämän jatkuvuudesta ei tietenkään voi mennä takuuseen....
Ihmisen elämä on periodeja täynnä. Toinen loppuu, toinen alkaa ja ihmiset vaihtuu, se kuuluu sielunsopimukseen, jonka olet tehnyt ennen kuin olet tullut tänne.
Kaikki riippuuu persoonallisistaplaneetoista ja aspekteista toisiinne, synastria kertoo, miten toinen vaikuttaa toiseen.
Sielun kypsyysaste ja samat henkiset päämärät, vaikka hiertäviä yhtälöitä olisi paljon, kertovat omaa kieltänsä, ne ovat haasteita, eivät mörköjä.

Ihmisen tarkoitus on elää onnellisena, se on Olevaisenkin päämäärä meille ihmisille.
On eriasia miten onnesi otat.
toivotan Iloa elämääsi ja voimia. Kaikella on tarkoitus
terv.
Stareyes

[sawotar]

Hei Harri62 Auts..skorppari mies ja oinas nainen= Itselläni on kokemusta skorppari miehen kanssa...intohimoa ei ainakaan puutu suhteesta kun suhde on aluillaan skorppari antaa tulisuutta oinaalle ja sitä intohimoa jota oinas nainen kaipaa..mutta omalla kohdalla alkoi ahdistaa se mustasukkaisuus miehen puolelta.... ja oinas nainehan ei tykkää jos annetaan pieniä piikkejä edes tahattomia nilkkaan...itseluottamustamme ei saa horjuttaa..aika hölmö vaatimus, mutta paikkansapitävä jos meinaa suhteen pitää suht. hyvänä.. Oinas naista on vaikea ymmärtää *tiedän* Oletteko Harri keskustelleet vaimosi kanssa asioista?Koska parisuhteen punainen lanka on aina se keskustelu..mutta lapsen takia ei kannata jäädä jos suhde on onneton, se on kaikille osapuille turhaa energian haaskaamista

[harri62]

Hei Stareyes ja Sawotar! 

Kiitokset tuestanne!

Stareyes: Yhdessä ollaan oltu n. 13v. ja lapsemme (2kpl ) poika 11v. ja tyttö 7v. Ajattelin tätä masennusta heti pojan syntymän jälkeen. On jotain muuta kuin tuo masennus. No, päivä kerrallaan havainnoiden.

Sawotar: Alku meillä lähes kertomasi kaltainen. Kiihkeä ainakin minun puolelta. Itse en ainakaan "tunnusta" olevani mustasukkainen. Se, että seuraan muita ihmisiä/ pareja voi tietysti saada vaimoni mustasukkaiseksi. Tutkijaluonne. Keskustelusta kumppanin kanssa on mulla "arkuutta". Johtunee vissin nuorena saamasta kritiikistä, kun on ollut avoimempi. Oon tullut varautuneemmaksi, koteloitunut. Puhuminen yleensä tyssää, kun huomaa kumppanin karttavan sitä. Ainoat keskustelut ovat kaupassa käynti, tiskaaminen, roskapussin vienti, jne.  Täytyy ottaa nää vaan huumorilla! Ehkä itsellä on pelko menettää jotain, kun sitten ottais ja avais suunsa.  No, ei sentään sotajalalle.

[tuulispää]

Minäkin tähän tuppaudun ajatuksiani tuomaan, siispä hei harri62 ja tervetuloa foorumille!

Jos nyt "puutun" tähän tunteisiin vaimosi kanssa, niin sinun sisältä se vastaus löytyy, ja ne työkalut myös sen vastauksen löytämiseen.
Tuo puhuminen toisen kanssa on vaikeaa,jos ei ensin ole itselleen selvittänyt, kuka oikein on.Ne odotukset, joita odotat toiselta, eivät tuo sinulle tyydytystä,ennenkuin tiedostat ,että itse sinun pitää työ tehdä itsesi kanssa,pitää tietää,mitä haluaa ja sitten ilmentää se itse.
(tää lause koskee siis tunteita.).

Kiinnitin huomioni sinun avataaraan, ja sanoisinkin "vertauskuvan" siitä löytyvän. Selvitä ensin se oma sisin, ja anna sitten sen aurinkosi loistaa! :

[sawotar]

Heips Harri62 No niin eli tavallaan tunteiden tukahduttaminen kun ei pysty kertomaan asioita se saa epäilemään ja masentuu...Harri rohkeasti vaan kerrot tunteesi ja osoitat niitä vaimollesi koska hän haluaa tuntea itsensä sinulle ja perheelle tärkeäksi, ilman keskusteluja elämä on suorittamista ja persoonallisuus katoaa tarpeettomuuden tunteen tullessa esille Tosin ei voi pakottaa puhumaan sellaista mitä ei osaa, mutta harjoitella voi vaikka yksin ja tunteitahan voi tuoda esille näyttämällä jos puhuminen on vaikeaa..ostaa oikein ihanan kortin tai kukkasia vain mielikuvitus on rajana ja aimo annos huumoria ja halua onnistua

[Stareyes]

Hei Harri62

Kuule mulle on tullut kanssa aina 'turpiin' kun puhun asioista , pitäisi vaieta .

Koin sitä lapsuudessa "ei-saa-puhua-kotiasioista" -tyyliin.
Tai se, kun puhun kursalematta, mitä ajattelen niin, aremmat punastelevat . Sain yhdeltä tutultani lisänimen: "Rouva Suorasuu" 
Itselläni sattuu olemaan niin, että jos en saa ulos mikä minua painaa, voi tulla tulivuoren purkaus meillä ja sitten olen pahoillani
Mutta syntymälahjakseni olen saanut    ( )      ( )

Yrittäisit edes rakkauden menettämisen uhalla puhua mitä tunnet, sillä pöytää pitää puhdistaa, sitä ei voi kokoajan lastina sielussaan kantaa.
Onnea yritykselle

Ajan oloon tulee aina arki, se on selvää.

[luminant mermaid]

Moi Harri62 

Tilaappa parisuhdeanalyysi, niin löydät niitä karikoita, joiden yli pitää päästä. Se kertoo tosi paljon juuri teidän suhteestanne ja opettaa tuntemaan toista, hänen ajatusmaailmaansa ja luonteenpiirteitään. Tutkiskele sitä alkuun ihan itseksesi, sekin selvittää tilannetta. Tilasin meille reilu puoli vuotta sitten Sepolta parisuhdeanalyysin, enkä vieläkään ole näytänyt miehelleni... mutta minua se on auttanut ymmärtämään hänen käytöstään. Näytän sitten joskus kun aika on kypsä...

Itse en vielä kovinkaan paljoa ymmärrä astrologiasta, mutta jonkun asiantuntijan kirjoittamaa tekstiä on ilo lukea, kun osuvat niin hyvin kohdalleen. Meillä on tullut jo 27 vuotta täyteen ja melkein 31, jos ihan ensitapaamisesta lasketaan. Mieheni on oinas ja minä härkä, joten joskus on kolisseet sarvet yhteen. Mutta minun diplomaattinen vaaka-askendentti ja hänen härkä-askendenttinsa kai vähän tasoittavat tietä.
(tämänkin tiesin vasta viime syksynä!) 

Muistaakseni siinä tulkinnassa oli sanottu, että olemme molemmat hallitsijoita ihmissuhteissa, joten jonkinasteista tasapainoilua on tarvittu. Toisen kunnioittaminen ja vapaus on tärkeää, koskaan ei ole sidottu hellan ja nyrkin väliin. Minua ei kuulemma voi pistää purkkin ja hyllylle! Intohimoa löytyy edelleenkin, muttei mustasukkaisuutta.
Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki yhdessä kulkien ... , ylämäki (kai) tällä hetkellä menossa.