seuraava »

[Kuuhilda]

Siis surkea päivä, kaveri-ongelmia 
Koulussakin varmaan ihan kokonaisvaltaisesti ollu kaikenlaista, ja sitten vielä kaveri tuli kylään ja toiset kaverit houkuttelivat sen pihalleen leikkimään ja minun poikani ajettiin sielä pois.
Poika kiukutteli sitten meille muille kotona ymmärrettävästi, ja minä sanoin, että ei se ole minun tai pikkusisarusten vika, jolloin hän sanoi ettei olekaan vaan jumalan vika...en osannut sanoa siihen oikein mitään.
Kun enhän voinut sanoa että kuules, se jumala auttaa sua näissä vaikeuksissa jotka on käytävä läpi, sillä nää on sun elämän oppiläksyinä täällä, ei jumala näitä sulle aiheuta...
Tai siis miksi tuo nyt kuulostaakin ihan järkevältä? Kyllähän voisin sanoa noin. Taisin itse vain hämmentyä.

Mutta tuota, miten selittäisit kahdeksanvuotiaalle niin että lopputulos olisi jotain muuta, kun että hän sitten jumalan sijaan syyttää itseään?

[unelmassa]

Yritä lohdutella poikaa, mitäpä sitä muuta voi..ja ota vaikka syliin..(jos suostuu) ja sano et rakas poika ..mä rakastan sua niin kovin.....
Tsemppiä..teille.
 

[Kuuhilda]

Thanks kovin 

Asiasta juteltiin, ja tultiin siihen lopputulokseen että jumala on hyvä tyyppi ja siltä voi pyytä apua, eikä me syytetä enää ketään
Tänää oli toki koulussa poika jutellutkin kaverinsa kanssa, ja sopu tullut, menossa kylään jahka tuosta velvollisuuksiltaan kerkiää..sekin siis tietty auttoi asiassa varmasti paljon

Äkkipikainen heppuli, heti sukelletaan synkkiin syövereihin, mutta onneksi yhtä äkkiä pääsee poiskin

[tuollapuolen]

Minä sanoisin jotain tyyliin, että jos syyttää jumalaa syyttää loppupeleissä itseään ja ei hyväksy "omaa jumaluuttaan, jota on meissä kaikissa" Ylempiin tahoihin turvautuminen on vaan itsensä pelkäämistä (tietyssä mielessä), mutta sitä en tiedä onko onnettomuudet sattumaa vai oikeasti jonkun ylemmän tahon ohjausta... never know, better keep the options open - until they dry out. Joten tsemppiä lapsen taltuttamiseen, ei se varmaan sillä usko jos syyttelee että "paras ois vain uskoo" Itku ja raivarit on toki ärsyttäviä ja niihin auttaa peini voimannäyttö jonka jälkeen varmaan itse palkitsisin jotenkin (oompa kauhee esikuva) tai sitten vaan jättää poika omaan rauhaan miettiin (tää varmaan kans joku todennut huonoks, koska sit lapsi voi kokee et se o jätetty yksin ns "heitteille". Joten mikä ois oikee vaihtoehto? Jännä "taktiikka" ois kokeilla kaikkee eri väliltä eikä tukeutua yhteen ainooseen kasvatusmetodiin joten siin näkee miten se vaikuttaa lapseen, mutta voihan tossakin olla varjopuolena se et lapsi alkaa skitsottaa iha sikana koska ei koskaa tiiä mitä sille käy.