Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: [:] Läpimurto: Suomalaisessa jäkälässä D3 vitamiinia! [:]  (Luettu 4594 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Gaikokujin
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 16



Profiili
« : 21.10.2012 04:17:33 »

Uusi Ruotsi-Kiina tutkimus paljastaa, että Suomessakin kasvavasta jäkälästä syntyy UV valon vaikutuksesta D3 vitamiinia (sekovarressa)

Jäkälät valkoporonjäkälä ja poronjäkälä testattiin useilla metodeilla jotta voitaisiin varmistaa tämä mullistava löytö: Suomessa poronjäkälästä löydettiin myös korkeimmat pitoisuudet, kuin muiden maiden jäkälistä. Olisiko tässä Suomelle siis erityinen tuote, mitä voisivat myös luontaistuotekaupat varsinkin talvella myydä?

Ennenkuin joukoin lähdette keräämään, niin muistakaa että luontoa pitää kunnioittaa ja pitää aina jättää paikalle myös iso osa jäkälästä kasvamaan koska se on varsin hidaskasvuista.

D3 vitamiinia siis syntyy ihmisen iholla auringonvalon vaikutuksesta: jäkälähän on itseasiassa levän ja sienen symbioosi. Sienet eivät varsinaisesti tee fotosynteesiä vaan valo lähinnä ohjaa niiden kasvusuuntaa: fotosynteesiä tapahtuu kasveissa ja levässä. Jäkälässä ja kasveissa syntyy auringonvalon seurauksena D3 vitamiinia, vielä pitäisi tutkia kuinka suuri osuus UV valolla on asiaan. Jos UV valolla on merkittävä vaikutus D3 vitamiinin syntymiseen, olisi järkevää tehdä kasvi- tai itseasiassa jäkälähuoneita missä annettaisiin tehostetusti UV valoa kasvatettaville jäkälille jonka jälkeen voitaisiin sato myydä Suomen kansalle joka varsinkin talvisin on kovin masentunutta.

Tässä tutkimuksesta kuvakaappaus, missä mittaukset eri paikoista, Suomi on voittajana:

http://i293.photobucket.com/albums/mm60/anakin_eiktiwan/jakala1.jpg

Sodankylän ja Rovaniemen eroavaisuudet johtuvat siitä, että kyseessä olivat eri jäkälät: poronjäkälä ja valkoporonjäkälä. Valkoporonjäkälässä on nimittäin erityistä ainetta, joka toimii filtterinä UV säteille. Tämä aine on usniinihappo joka toimii myös antibioottisena aineena joten olisiko tässä myös hyvä valmiste, mistä voisi antibiootteja valmistaa? Antibioottienhan ongelma on, että ihmiset tulevat niihin tottuneiksi. Usniinihappoa on myös koitettu valmistaa synteettisesti mutta tällöin siitä on tullut myrkyllinen mm. maksalle joten kannattaa tosiaan muistaa, että mm. synteettiset vitamiinitkin on epäterveellisiä: labroissa ei molekyylirakennetta saada koskaan samaksi ja lapsikin tajuaa, että kemikaalit eivät ole koskaan sama asia kuin luonnon monimuotoisuus.

Tämä labra-antibioottien huonous johtuu lähinnä siitä, että labroissa viljeltävät kannat eivät muutu kuten luonnossa vaan antavat aina samanlaista antibioottia. Luonnossa taas tapahtuu jatkuvasti muutosta mm. geenipoolissa joten luonnosta saatavat antibiootit ovat aina "ajan tasalla" ja antavat aina uuden vastustuksen myös mukautuville taudinaiheuttajien kannoille. Usniinihapon on myös todettu kiihdyttävän eläinkokeissa hermoston toimintaa.

Tutkimus ehdottaakin, että olisi mielenkiintoista tutkia seuraavaksi erikseen levän ja sienen osuutta D3 vitamiinin muodostumisessa. Aikaisemmin on todistettu, että D3 vitamiinilla on myös suuri osuus kasvien ja levän kasvussa.

Talvella aurinko paistaa Suomessa eri kulmasta jolloin tulee vähemmän energiaa tänne. Onkin siis jännää, että täällä on suurimmat D3 pitoisuudet jäkälässä vaikka valoa on vähemmän. Tämä ehdottaisi sitä, että on olemassa myös muita tärkeitä asioita mitkä vaikuttavat asiaan kuin valon suora kulma: ehkäpä maaperässämme elävä mikrobikanta? Kreikasta kerätyt näytteet on otettu "aukealta paikalta" kun taas Suomen näytteet metsän siimeksestä, mihin valoa pääse vieläkin vähemmän joten on oltava jokin puuttuva vaikute, mikä vaikuttaa D3 vitamiinin syntyy muutakin kuin auringonvalon suora vaikutus.

Kokeissa on osoitettu, että myös esim. tomaatti tuottaa D3 vitamiinia UV valon vaikutuksesta joten monissa kasveissa on D3 vitamiinia, vaikka tiede ei vielä ole asiaa tutkinutkaan. Niinpä tässä palaamme jälleen siihen, että kannattaa syödä mahdollisimman luonnonmukaista ruokaa ja unohtaa synteettiset vitamiinit: "kyllä luonto pitää huolen omistaan".

On tutkimista myös, että miten UV-B ja UV-A vaikuttavat synergiassa tähän. D3 vitamiinilla voi siis olla kasvissa tärkeä aineenvaihdunnallinen tehtävä ja se käytetään hyväksi kasvin omassa synteesissä kun on esim. pilvisiä päivä hyvinkin nopeasti. Voi siis olla, että jäkälän tai kasvin keräämisen ajankohdalla on suuri merkitys: kun on ollut paljon aurinkoa, on hyvää keruuaika kun taas pilvisellä säällä jäkälässä ei ole lähes yhtään D3 vitamiinia.

D3 vitamiini on itseasiassa hormoni jolla on suuri vaikutus koko aineenvaihduntaan joten sen riittävä saanti on erittäin tärkeää. Tämä on yksi suuri syy ns. kaamosmasennukseen, että ei saada tarpeeksi D3 vitamiinia mutta valolla on myös psykologinen vaikutus. Tästä syystä myydäänkin ns. "kaamosvaloja" tosin tähänkin suositeltaisiin LED valoja, jotka antavat tasaisen valon eivätkä vilku. ESL ja loisteputkivalot vilkkuvat hyvin nopeasti, mutta ihmissilmä ei tätä havaitse: LED valot eivät vilku.

D3 vitamiinilla on myös kyky ehkäistä syöpää, myöskin suuri kerta-annos saattaa ennaltaehkäistä kuukautiskipuja uusien tutkimusten mukaan. D3 vitamiinista ei voi käytnännössä saada yliannostusta. D3 vitamiini ehkäisee lähes kaikkea flunssasta Alzheimerin tautiin (tuhoaa hermostoa).

Jäkälässä on myös D2 vitamiinia. Myös tuoreissa sienissä on D2 vitamiinia. Kasveissa on myös D2 vitamiinia. Sieniä voi tilata ulkomailta kätevästi ns. "growkit" johon vain lisätään vesi ja parin viikon päästä sinulla voi olla jopa puoli kiloa tuoreita sieniä.

Myös tutussa alfalfa eli sinimalaisen kudoksista on löydetty D3 vitamiinia. Yleinen väärinkäsitys on, että kasveissa olisi vain D2 vitamiinia mutta useissa kasveissa on myös D3 vitamiinia lehdissäkin.

Sienissä on myös monia muita tärkeitä ravintoaineita ja myöskin pystyvät parantamaan/ennaltaehkäisemään syöpää.

Kuumentaminen tosin tuhoaa myös sienistä monia tärkeitä aineita.

Lähteet:

http://lup.lub.lu.se/luur/download?func=downloadFile&recordOId=133512&fileOId=624375

http://fi.wikipedia.org/wiki/Poronj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinimailanen

http://www.naturalnews.com/vitamin_D3.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Usnic_acid

http://cms1.daegu.ac.kr/_upload/PDSBoard_01/PDSBoardDocs_10/jwyun/534/120.pdf

http://intraspec.ca/mycomedicine/259.pdf

http://www.healthymuslim.com/print.cfm?ldkdr

http://ebm.rsmjournals.com/cgi/content/full/229/5/393

http://www.phcogrev.com/article.asp?issn=0973-7847;year=2010;volume=4;issue=8;spage=127;epage=135;aulast=Ganeshpurkar

http://www.mykoweb.com/articles/MushroomMedicine.html

http://www.azarius.net/news/375/Cleaning_oil_spills_with_mushrooms/
tallennettu
Kuuhilda
Astroholisti
*****
Viestejä: 5947



Profiili
« Vastaus #1 : 21.10.2012 07:38:09 »

Erittäin mielenkiintoista, kiitos.
tallennettu
ikiviuh
Vieras
« Vastaus #2 : 21.10.2012 08:20:33 »

en nyt osaa linkittää kun kirjoittelen älypuhelimella mutta käykääpä lukemassa wikipediassa poronjäkälästä. pohjoisessa on ainakin poronhoitajien keskuudessa hyvin tiedossa että suomen jäkälät on kadonneet viimeisinä vuosikymmeninä. se on poron eli kesypeuran tärkein ravinto luonnossa. en tiedä ymmärtääkö etelän ihmiset sitä ettei missään ruoka riitä loputtomasti crazy2 poronhoitoalue pienenee kaiken aikaa ja siitä on seurauksena se että enemmän poroja pienemmällä alueella: vähemmän ruokaa. eräs vanhempi nainen muisteli että hänen lapsuudessaan kotimetsänsä oli aivan täynnä jäkälää. nyt sitä ei ole yhtään, ei yhtään. onhan se hienoa että ihminen ymmärtää koko ajan enemmän luonnosta mutta viimeiseksi sitä toivois porojen kannalta jäkäläryntäystä sinne viimeisille apajille

voivottelee ikiviu
tallennettu
nanonyymi
Satunnainen astroilija
*
Viestejä: 19



Profiili
« Vastaus #3 : 21.10.2012 11:03:43 »

Olisiko tässä Suomelle siis erityinen tuote, mitä voisivat myös luontaistuotekaupat varsinkin talvella myydä?

Muuten todella mielenkiintoista, mutta tästä en pidä. Ei kaikkea tarvitse myydä ja tuotteistaa.

Kiinnostaisi tietää miten tuota jäkälää kannattaisi nauttia. Uuttamalla? Kuivattamalla jauheeksi?
Ja kuinka paljon? Milloin kannattaa kerätä?
tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry: