Saturnalia. Käytän valokuvaa, jos sellainen on tarjolla, mutta esimerkiksi tarotkorttitulkintoihin en ole koskaan tarvinnut valokuvaa. Siitä tulee sitten jo liikaa informaatiota, jotta voisi keskittyä itse kysymykseen
Vielä en omasta mielestäni ole niin vahva, että pystyisin lukemaan toisia ihmisiä ilman mitään välinettä tai näkemättä heitä, mutta ajan kanssa oppinen siihenkin, jos sille on tarvetta.
Marse. Saan yleensä valokuvasta heti ensivaikutelman, jota lähden työstämään eteenpäin. Joidenkin aurat ovat hyvinkin helppoja lukea, toisiin pitää syventyä enemmän. En kuitenkaan tee mitään meditointeja tai transsiinvaipumisia, vaan kuvan katseleminen riittää. Yleensä kirjoitan siinä samalla ja uskon, että henkimaailmasta oppaat auttavat minua samalla.
Menneiden elämien tulkintaan pitää yleensä katsoa kuvaa tarkemmin. Tuntematon henkilö on helpompaa tulkita kuin henkilö, jonka tunnen - silloin minulla ei ole ennakkotietoja tai tuntemuksia henkilöstä.
Olen huomannut, että tällainen auralukeminen sopii myös fiktiivisiin hahmoihin, jos heille on vain ehtinyt kehittyä vahva aura henkitasolle.
Sanoisin myös, että vilkas mielikuvitus auttaa, koska tuolloin mieli pysyy avoimena ottamaan vastaan tietoa sen sijaan, että blokkaisi omia ajatuksiaan.
Saan tuntemukset aurasta tunnetiloina, väreinä ja joskus muotoina. Menneitä elämiä tulkittaessa näen kuvia tai pieniä elokuvavälähdyksiä (niitä tosin harvemmin). Minulla on myös ihme taipumus pystyä "haistamaan" aura eli miettimään mikä tuoksu henkilölle sopisi ja minkätyylinen hänen ominaistuoksunsa on. Luulen sen johtuvan siitä, että tuoksut värähtelevät minulle samalla tavalla kuin aura, joten minun ei tarvitse tehdä muuta kuin tutkia millainen tuoksu värähtelee tasapainoisesti auran kanssa.
Kaikkein vaikeintahan on saada henkiset tuntemukset kirjoitettua tällaiseen fyysiseen muotoon! On vaikeaa ilmaista jotakin niin monipuolista rajoittavilla sanoilla ja sanavarastolla, johon ei kuulu oikeanlaisia ilmaisuja tuntemuksista.
