Minulla on kaksi lasta, toinen on eskarilainen ja hän tässä vähän aikaa sitten kertoi näkevänsä vilahduksia kotonamme. Nämä vilahdukset ovat kuulemma mustia ja valkoisia hahmoja joita hän välillä näkee. Hän ei ehdi nähdä heidän kasvojaan tai muuta, hän näkee vain vilahduksia silloin tällöin.
Näistä "vilahduksista" on puhuttu joskus aiemminkin, mutta pitkään aihe on ollut unholassa.
Vilahduksia eskarilainen on nähnyt vain ollessamme kotona ja kerran isovanhempien luona.
Samalla hän kertoi nähneensä kesäkuisella Italian matkallamme taivaalla jonkin lentävän hitaasti ees taas.Hän myös sanoi että minä en sitä luultavasti voinut nähdä sillä en pysty näkemään sellaisia. Vain hän näki tuon "lennokin".
Eskarilainen piirsi "lennokkinsa" ja se näytti aivan ufolta. Koskaan en ole hänelle ufoista tms puhunut.. Voi toki olla että eskarilainen on puhunut näistä asioista kavereidensa kanssa. Epäilen silti hiukan.
Toinen lapsi kommentoi ettei näe mitään, mutta kuulee välillä jonkun sanovan jotain.
Miten näihin kertomuksiin kannattaa suhtautua?
Olen yrittänyt olla innostamatta, mutta myös olla kieltämättä. Olen yrittänyt pysyä neutraalina ja antanut eskarilaisen ymmärtää että hän kokee ihan normaaleja asioita. Niinkuin kokeekin.
Sanoin myös että hänen kavereidensa kotona välttämättä tälläisiä asioita ei puhuta, mutta siitä ei kannata murehtia.
Vähän hankalaa luovimista välillä.