Hyviä neuvoja nuo kaikki. Oma kanavointini lähti liikkeelle, kun utelin kanavoivan ystäväni oppaalta saisinko tietää pari juttua, jolloin sain kuulla, ettei se käy, ja minulla on omakin opas, jota kanavoida. Samassa ystäväni haki kynän ja paperia, ja siinä meni kotvan aikaa ennen kun mitään tapahtui. Kynä ei liikkunut ensin ollenkaan, mutta sitten alkoi syntymään pelkkää syheröä ja epäilin koko hommaa. Ystäväni katseli vieressä sen näköisenä, että mahtaako tuosta tulla mitään. Muutamien päivien harjoittelun jälkeen alkoi kynä liikkumaan, ja sain oppaani nimen, tosin ensin monta monituista kertaa väärin.
Itse valmistaudun kanavointiin ensinnäkin juomalla vettä ja käymällä suihkussa. Monesti laitan ylleni valkeaa ja vaaleanpunaista. Teen ympäristöstä mahdollisimman rauhallisen, sytytän kolme kynttilää, kasaan röykkiön hoitokiviä avukseni. Laitan yleensä palan selenittiä ja ametistia päälaelle (kyllä, kuljen kotona kiviä hiuksissani ja kehollani). Sinistä pitsiakaattia, turkoosia, akvamariinia mahdollisesti vuorikristallin kanssa kaulalle. Kaiken kruunaa joskus keskellä otsaa vesisafiiri tai tsaroiitti, mikä yhä naurattaa lapsiani. En usko, että muut välttämättä tarvitsevat kiviä avukseen, mutta minulle ne ovat tärkeitä.
Aluksi pydän suojaukset, eri kehojen puhdistukset ja maadoituksen monadiltani. Pyydän yhteyttä oppaaseeni ja kanavoinnin tapahtuvan itseni / muiden korkeimmaksi parhaaksi. Pyydän myös muita auttajiani ohjaamaan minua. Siinä vaiheessa tunnen fyysisesti yhteyden muodostuvan ja voin aloittaa. Minulle vaikeinta on oppia keskittymään, eikä antaa oman mieleni häiritä.
Harjoittele siis sinäkin vaan sitkeästi, ja siitä se lähtee sitten kehittymään.