seuraava »

[sideman]

Tänä aamuna mittasin pitkästä aikaa vereni sokerit.

Kahdella eri mittarilla tein sen: Bayer Contour'illa ja Aviva  Accuchek'illa.

Accuchek  näytti 5.3 millimoolia litrassa (tai jotain) ja Contour 5.4. Mittauksien välissä
söin muutaman palan Pandan sikahyvää (subjektiivinen mielipiteeni) Suklaa Mix'iä.

Lankesin nauttimaan Pandasta koska en aluksi ajatellut "varmistaa" mittaustulosta, mutta
kun se tuntui niin uskomattomalta, en voinut  lopulta vastustaa kiusausta mitata toisellakin venkottimella!

Tietysti herää kysymys, mikä on laskenut paastoveren sokeriani tyypillisestä vähän yli kuudesta
em. lukemiin?

Ei tule äkistään mieleen kuin kaksi mahdollisuutta:

1. se, että lisään esim. improvisoituun riisimössöön
runsaasti kurkumaa (kuin myös pinaattia, valkosipulia, tavallista sipulia ja tomaattimurskaa yms.).

2. se, että olen tyystin lakannut syömästä ruisleipää, ja vähentänyt gluteenin saantia muutenkin
huomattavasti.

Addiktoiduin niin pahasti Pandan Suklaa Mix'eihin, että olen kolmena viime iltana syönyt niitä
miltei pussillisen (220 g) ja  loput seuraavan aamun aikana, joten ainakaan sokerin välttäminen
ei liene osatekijänä vereni sokerin laskussa...


 

[Eklektikko]

MInä veikkaan ruisleivän ja gluteenin syönnin lopettamista. Kurkumalla ON terveysvaikutuksia (eritoten syöpää estäviä/parantavia), mutta verensokerin tasaaminen ei muistaakseni kuulu niihin.

MInulla menee systeemi paljon enemmän sekaisin viljoista kuin sokerista. Suklaasta tekee karkkien parhaimmisto se, että siinä on yleensä reippaasti rasvaa, mikä tasaa sen glykeemistä indeksiä, eli rauhoittaa sitä vauhtia jolla se nostaa verensokeria. Tosin  on tuo kyllä ihan hirveää teollista kökköä tuo Suklaamix noinniinkuin tuoteselosteen perusteella, karmeimmat lihavoituina:

Sokeri, tärkkelyssiirappi, kaakaovoi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, kovetettu kasvirasva, rasvaton maitojauhe, aromit (mm. piparminttuöljy, vanilliini), herajauhe, kasviöljy, vähärasvainen kaakaojauhe, emulgointiaineet (soijalesitiini, E492), ohramallasuute, riisimuro (riisi, sokeri, suola, glukoosi, ohramallasuute), hyytelöimisaine (E440), happamuuden säätöaineet (E330, E331), maitorasva, kananmunanvalkuainen,melassi, sakeuttamisaine (E414), maitoproteiini, pintakäsittelyaineet (E901, E903, E904), värit (E171, E120), suola

Ohramallasuutteen ongelma: Maltoosin glykeeminen indeksi on 105, kun sokerin on 100.'
Kovetettu kasvisrasva: Niitä transrasvoja löytyy  näistä
Tärkkelyssiirappi: Maksa huutaa apua fruktoosin vuoksi
Ja hirveä läjä E-koodeja sitten vielä kaupan päälle.

Vetäisit mieluummin yli 70% kaakaota tummaa suklaata, sitä voi vedellä paljon paremmin omintunnoin noita määriä.

Ravintoarvot:
Energiaa    1970 kJ | 470 kcal
Proteiinia    4.2 g
Hiilihydraatteja    64 g
josta sokereita    63 g
laktoosi    5.1 g
Rasvaa    21 g
tyydyttyneitä    13 g
tyydyttymättömiä    8.0 g
Kuitua    1.3 g

Ravintoarvoista yllä voi päätellä, että se taitaa olla tuo rasvan määrä tuo pelastava tekijä verensokerin suhteen, tai sitten molemmat sokerimittarisi ovat rikki. Sääli vaan että se on suurelta osin paskaa rasvaa, maitorasva tulee vasta tuoteselosteen loppupäässä.

Muuten: Se että söit pussin illalla suurimmalta osin tekee sen että lähdet seuraavana aamuna automaattisesti liikkeelle matalammilla sokereilla. Karppaajat joutuvat motkotuksen välttääkseen nauttimaan tavallista enemmän hiilareita edellisenä iltana ennen paastosokereiden mittausta, koska siellä luonnontilassa kun ei niitä paljoa syödä, kroppa tekee itse glukoneogeneesillä enemmän sokeria aamutuimaan jolloin matalahiilihydraattinen iltaruoka johtaa hieman korkeampiin paastosokeriarvoihin seuraavana aamuna. Se on kuitenkin luonnollinen terve reaktio, mutta paastosokerin raja-arvot nyt on vaan määritelty hiilihydraattivoittoisesti syövien perusteella.

[sideman]

MInä veikkaan ruisleivän ja gluteenin syönnin lopettamista. Kurkumalla ON terveysvaikutuksia (eritoten syöpää estäviä/parantavia), mutta verensokerin tasaaminen ei muistaakseni kuulu niihin.


Vetäisit mieluummin yli 70% kaakaota tummaa suklaata, sitä voi vedellä paljon paremmin omintunnoin noita määriä.

Mutku maku ratkaisee. Ovat onnistuneet Pandalla kehittämään sellaiset makujen sinfoniat, että purevat
ainakin meikäläiseen ihan  kybällä.

 :

[Eklektikko]

Maku on puhtaasti tottumuskysymys. Mutta omapahan on elimistösi.

Maitosuklaakin erilaisilla makuaineilla (fazerilla on näitä, on marianne-karkki-suklaata, on karpaloa jne) on ihan kybällä parempaa tavaraa kuin tuo pandan kökkö ihan tuoteselosteen pituuden perusteella, ymmärrän kyllä jos tumma suklaa ei anna samaa kokemusta.

On myös mahdollista että jokin tuon Pandamixin lisäaineista kuuluu niihin jotka aiheuttavat riippuvuutta. NIistä tunnettuja ovat arominvahventeet joita tuosta ei näytä löytyvän, mutta eipä moista ole muiden lisäaineiden kohdalta tutkittukaan.

Olin itse pikanuudeliakoina kauan sitten selvässä arominvahvennekoukussa: Mikään muu kuin pikanuudelit - esim. itse tehty ruoka muuten samoilla mausteilla mutta ilman arominvahvennetta - ei tyydyttäyt pikanuudelinhimoa. Viikon-pari joutui kärvistelemään ennen kuin viekkarit (=mieletön ja ärtynytkin pikanuudelinhimo ilman näläntunnetta) menivät ohi.

Selittämätön ruokahimo luonnollisiin ruoka-aineisiin on yleensä merkki siitä että kroppa haluaa niitä puutoksen tms. vuoksi, selittämätön himo teollisiin/luonnottomiin ruoka-aineisiin on yleensä merkki siitä että jokin ainesosa aiheuttaa riippuvuutta. Tämä on ihan oma teoriani, mutta on tosi moneen kertaa eri ruuilla testattu sellainen.

[sideman]

OT: Ekle, käsitinkö taas kerran väärin kun olin ymmärtävinäni, että enkku on toinen kotikielesi?

 

[Eklektikko]

OT: Ekle, käsitinkö taas kerran väärin kun olin ymmärtävinäni, että enkku on toinen kotikielesi?

Äidinkieli suomi, mutta olen runsaan ja pitkän altistuksen ansiosta suomi-englanti kaksikielinen. Näen jopa unia englanniksi.

[sideman]

OT: Ekle, käsitinkö taas kerran väärin kun olin ymmärtävinäni, että enkku on toinen kotikielesi?

Äidinkieli suomi, mutta olen runsaan ja pitkän altistuksen ansiosta suomi-englanti kaksikielinen. Näen jopa unia englanniksi.

Enpä malta olla vielä kysymättä, että tarkoitatko altistuksella myös korvin havaittavaa kieltä?
Vaikea uskoa, että pelkästään lukemalla englantia runsaasti kehittyy kovin helposti kaksikieliseksi.
Mutta ei kai sekään aivan mahdotonta ole...

 

[Eklektikko]

Kaikki riippuu siitä millainen oppija ihminen on, mutta toki on tarvittu myös kielen kuulemista ja puhumista. Minä satun olemaan helposti nimenomaan lukemalla oppiva, mutta vuosien varrella olen myös sekä työn että opintojen tiimoilta joutunut niin kuuntelemaan kuin puhumaankin englantia ja tuottamaa suuria määriä tekstiä suoraan englanniksi. Viimeisten viiden vuoden aikana olen myös tehnyt melkoisen määrän käännöksiä suomi-englanti-suomi.

Ja niin kauan kun minulla on ollut tietokone, olen katsonut tv-sarjoja ja elokuvia sillä ja englanninkieliset luonnollisestikin aina ilman tekstityksiä. Onko tullut koskaan katsottua teho-osastoa? Minä ymmärrän semmoiset 90% siitä konekivääritulitusnopeasta lääketiedejargonistakin mitä ne siellä papattavat potilasta kiireellä elvyttäessään. 

Mutta unien näkeminen englanniksi alkoi jotakuinkin puhtaasti lukemisen perusteella noin kolmekymppisenä, eli lähes 20 vuotta sitten. Siihen mennessä olin opiskellut koulussa englantia 11 vuoden ajan ja koulun jälkeen lukenut 3-5 englanninkielistä kirjaa viikossa 12 vuoden ajan. 

Yksi kaveri oli opintojen tiimoilta kurssilla jossa puhuttiin juuri siitä miten eri ihmiset oppivat ja miten huonosti nykyinen koulu ottaa huomioon kaikki muut paitsi ne, jotka oppivat paikallaan istumalla pulpetissa ja lukemalla. Minulla on siis ollut onni matkassa siinä suhteessa, kun jonkun toisen pitäisi saada kävellä samalla kun lukee, toisen makailla pitkällää hämärässä valaistuksessa kun lukee, kolmannen kuulla tietynlaista musiikkia kun lukee ja neljännen piirrellä samalla kun lukee, jonkun pitäisi vain kuunnella eikä lukea jne.