Sotauni... (Oon pienestä asti nähny todella usein sotaunia)
Riitelen rakkaani kanssa ja hän lähtee jonnekkin, joten menen hänen äitinsä luokse. Yritän laittaa poskipunaa, rakastani varten, mutta en osaa, joten värjään koko naamani pinkiksi. Sitten menen pimeään huoneeseen ja siellä on tyttö jolla on oma vesiallas.. Saan pestä hänen vesialtaassaan kasvoni. Molemmat kissani pyörivät siinä jaloissa. Kun nostan kasvoni altaasta nään ikkunasta, miten erilaisia pommikoneita täyttää taivaanrannan. Olen menossa varoittamaan anoppiani, kun kaksi miestä tulee ovelle. He ovat kenraaleja. He käskevät ottaa tärkeimmät tavarat mukaan ja juosta väestönsuojaan. Kysyn että saanko ottaa kissani mukaan, vastaus on valitettavasti ei. Menen hakemaan vaatteitani ja juuri kun poistun siitä huoneesta sinne ammutaan jokin räjähtävä. Kissani olivat siellä.Juoksimme anoppini kanssa autolle ja ajoimme väestönsuojakeskukseen. Odotamme sodan loppumista siellä kaksi vuotta. Rakkaani ei vieläkään ole tullut. Kuulemme hänen ystävältään, miten hän oli nähnyt kuinka rakastani ammuttiin keuhkoihin jalkaan ja päähän.Romahdin tyystin lumiseen maahan itkemään. Meistä tuli kuitenkin parhaat ystävät anoppini kanssa ja näin jopa raklkaan sielunkumppanini siellä -kaksi vuotta sodan alkamisen jälkeen- hän halaa minua ja se tuntui niin helpottavalta ja hyvältä että alkaa ihan itkettää kun muistelen <3
Haluaisin erityisesti tietää, mitä rakkani kuolema merkitsee, samoin mitä se että värjään naamani poskipunalla pinkiksi, ja se että menetän kissani myös kuolemalle ja se että itken valkoista lumea vasten ja se että näen kauan kaivatun ystävättäreni merkitsee..
Taustaa sen verran, että olemme parisuhteessamme aika vaikeassa tilanteessa, poikaystäväni riippuvuusongelmien ja omien rajujen hylkäämis ja menettämis pelkojeni takia. Minulla on erittäin vaikea suhde vanhempiini, huostaanotto taustallani. Tunnen henkistä yhteyttä anoppini kanssa, mikä on hyvin hämmentävää, sillä olen aika ujo, joten emme ole puhuneet paljoa. Ja asun hyvcin kaukana tukiverkostostani, Rakkaani ja kissani ovat ainoita ketä minulla on, ainoita joihin turvautua. Olen myös sairastunut masennukseen ja koen että se menee päiväpäivältä pahemmaksi. Sielunkumppanini ja ystävättäreni on ihminen jonka kanssa meillä on kuin yhteinen mieli. Näemme harvoin, vaikka asumme samassa kaupungissa, mutta joka kerta muistuttaa meitä molempia hyvin hämmentävästi siitä miten samallaisia ollaan, vaikka ollaan tunnettu vasta 2 vuotta...
Uni nro 2. rakkaani tapailee jotain tyttöä salaa ja seuraamme kaverini kanssa häntä. Tyttö jota seuraamme menee hissillä kerrokseen 187 tai jotain, yritämme seurata häntä portaita pitkin lentäen ja kävellen,koska ystäväni ei osaa lentää, joudun välillä kantamaan häntä lentäessäni, voimat kun loppuvat 100. kerroksen, menemme samaan hissiin, missä ko. henkilö oli, mutta nappuloita on vain kolmanteen kerrokseen, ystäväni painaa kerrosta nro. 2 (itse olisin halunnu painaa 3. nappulaa) ja hissi romahtaa alas päin ja kääntyy matkalla ylösalaisin niin että kun olemme takaisin ykköskerroksessa olemme päät alaspäin. Hissi on hotellissa, jossa on myös hyvinm jouluiseksi koristeltu aulabaari. Omituista on se että aulabaarissa on tummia erittäin kauniita hevosia joista vain yksi on hieman agressiivinen ori. Niiden omistajat istuvat baarin pöydissä juoden baarista ostettuja juomiaan, ihan kuin se olisi normaalia että ne hevoset on siellä?
Tämä ko. ystäväni parisuhde on semmoisessa tilassa, että molemmat pettävät toisiaan, minäå en semmoista touhua hyväksy ja sanottuani mielipiteeni asiasta, välimme ovat melkein olemattomat, ennen niin tärkeän ihmisen kanssa.. Lisäksi itse pelkään jatkuvasti menettäväni rakkaani jollekkin toiselle naiselle ja useimmiten uneni myöskin rakentuvat siitä että menetän rakkaani..
Kiitos kaunis avusta, toivotavasti on tarpeeksi taustatietoja jotta osaatte auttaa
<333