Nythän tämä vasta salaperäiseksi menikin.
Minähän olin (en muista mainitsinko) luvannut kumminkin tavata tämän Skorpionin, mutta silloin iski sairaus ja piti perua se tapaaminen. Ei sitten jokuseen aikaan oltu yhteyksissä ja kun hän kumminkin vielä kirjoitti, lörpöttelin niitä näitä kaikenlaisista vaivoistani joita kyllä riittää. Tämä sitten on jonkin aikaa vaiti ja kysäisee että sitten "mihin sä oikein pyrit noilla sairauspakinoillasi, onko tää joku testi?" Lisäksi herra antoi ymmärtää kirjoittelen muutenkin liian pitkiä viestejä, ja kyseli että "kai sä kuitenkin olet normaali". Siinä sitten asiaa hioessa kävi ilmi että hän on pelännyt että olen päällepäsmäröivä tyyppi joka jutellessa on kokoajan äänessä, eikä toinen saa sanan sijaa. Vakuuttelin että jos ei vastapuoleksi satu ns. mykkätautinen, niin kyllä se sujuu ihan 50/50.
Sovittiin sitten tiistaille tapaaminen, ehdotin itse paikkaa se-ja-se ja jätin avoimeksi kellonajan, kun en minä voi hänen menemisistään tietää, mutta itse olen vapaa tänään, kunhan vain kertoo mikä aika käy. Ei kuulu mitään tässä päivien varrella moisesta tiedosta, laitoin tekstiviestin tänä aamuna kysyen että mikä aika sulle sitten sopi ja olisiko mitenkään se-ja-se, mutta eipä ole koko miekkosesta kuulunut yhtään mitään.
Kaikenlaista voi sattua, mutta väkisinkin änkee mieleen että askarteli aivoillansa ettei kannata minua tavata, mutta ei viitsi siitä minulle kertoa suoraan. Tuleepa mieleen jopa se että tämä on joku kosto siitä että jouduin perumaan sairauden takia sen aiemman tapaamisen viikkoja sitten, kun se "testaamisesta" höpöttäminen toi mieleeni että eikö hän usko että olin kipeä (ja olen edelleen, kroonisesti monellakin eri tavalla). Tänään kuitenkin ajattelin että hoidetaan se tapaaminen alta pois vaikka mikä olisi tämä terveydentila. Mutta kun ei niin ei?
Luulenpa että jos hänestä vielä jotain kuuluu, niin vaikka olisi hyvä selitys, niin tämä saa olla tässä. Jos ei kaksi ihmistä onnistu kahdella eri kerralla kohtaamaan, niin minulle tulee hyvin herkästi mieleen että ei edes kuulukaan. Olen sen verran taikauskoinen, kalamainenko kenties...?
